Eduskunnan puhemiehelle
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen 26.6.2023 Orpon hallitukselle osoittaman kirjelmän mukaan hallitusohjelmassa kaavaillaan merkittäviä heikennyksiä heikoimmassa asemassa olevien perheiden perusturvaan. Lapsiasiavaltuutettu kritisoi sitä, ettei lukuisien etuusleikkausten yhteisvaikutuksia lapsiin ole lainkaan arvioitu. Edelleen kirjelmässä todetaan, että lapsiköyhyyden kielteiset seuraukset lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle on todistettu lukuisissa tutkimuksissa.
Erityisesti hallituksen työttömyysturvaan ja yleiseen asumistukeen kaavailemat leikkaukset uhkaavat muodostaa kohtuuttomia tilanteita yksinhuoltajille ja muille pienituloisille lapsiperheille. Kuten lapsiasiavaltuutettu toteaa, köyhistä lapsiperheistä lähes puolessa huoltaja on töissä. Köyhyys työssäkäynnistä huolimatta onkin nimenomaan lapsiperheitä kuvaava ilmiö, eikä lapsiköyhyys välttämättä korjaannu vain työtä tekemällä.
On laskettu, että hallituksen kaavailemien leikkausten myötä osa-aikatyötä tekevä yksinhuoltaja voi menettää sovitellusta päivärahastaan 366 euroa ja yleisestä asumistuestaan 245 euroa kuukaudessa, jolloin perheen käytettävissä olevat tulot voivat laskea jopa 611 eurolla kuukaudessa. Myös kokoaikatyötä tekeviin yksinhuoltajaperheisiin kohdistuvat leikkaukset voivat nousta yli 200 euroon kuukaudessa, mikä sekä syventää lapsiperheköyhyyttä että pahentaa kannustinloukkuja toimeentulotuen tarpeen kasvaessa.
Näin suuret leikkaukset näyttävät olevan ristiriidassa sen hallituksen ministereiden toistaman väitteen kanssa, jonka mukaan keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia. Samaan aikaan yli 14 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien verotus on kevenemässä ensi vuonna noin 2 000 eurolla vuodessa, mikä osoittaa, että hallituksen politiikka ei tähtää johdonmukaisesti julkisen talouden tasapainottamiseen vaan ennemminkin tulo- ja varallisuuserojen kasvattamiseen.
Hallituksen tulisikin avoimesti kertoa, kuinka lukuisien eri sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutukset vaikuttavat lapsiperheköyhyyteen jo ennen kuin sosiaaliturvaleikkauksia koskevat hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle.
Hallitus on perustellut sosiaaliturvaleikkauksia työllisyydellä, vaikka ne heikentävät merkittävästi osa-aikaisen tai lyhytkestoisen työn kannattavuutta ja johtavat toimeentulotuen tarpeen merkittävään lisääntymiseen. Tunnetusti toimeentulotuki on työn teon kannustavuuden kannalta kaikkein heikoin tukimuoto. Kun vuosina 2020—2023 toimeentulotuen menot laskivat hyvän työllisyyskehityksen myötä 750 miljoonasta 702 miljoonaan, budjetoi Orpon hallitus toimeentulotukeen ensi vuonna jopa 810 miljoonaa euroa. Lausuntokierroksella olevan yleistä asumistukea koskevan hallituksen esityksen mukaan pelkästään kyseinen esitys kasvattaisi toimeentulotuen saajien määrää jopa 15 000 kotitaloudella.
Vaikka hallitusohjelmassa toimeentulotuen saajien määrää tavoitellaan puolitettavaksi, ovat hallituksen käytännön toimet täysin päinvastaisia ja toimeentulotukiriippuvuutta lisääviä. Samalla hallitus leikkaa työllisyysmäärärahoja ja toimillaan syventää esimerkiksi rakennusalan laskusuhdannetta, mikä on omiaan lisäämään toimeentulotuen ja muun sosiaaliturvan tarvetta. Hallituksen valmistelemien sosiaaliturvaleikkausten kokonaisvaikutuksia tulisikin arvioida myös siltä osin, kuinka monta ihmistä ne tiputtavat toimeentulotuen varaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Pitääkö hallitus kohtuullisena sitä, että yksinhuoltajaperhe voi menettää yli 600 euroa kuukaudessa sosiaaliturvaleikkausten myötä,
aikooko hallitus varmistaa, että etuusleikkausten yhteisvaikutukset eivät johda tämän kaltaisiin kohtuuttomiin leikkauksiin,
kuinka paljon hallitus arvioi etuusleikkausten lisäävän lapsiperheköyhyyttä,
kuinka paljon toimeentulotuen saajien määrän arvioidaan kasvavan etuusleikkausten myötä ja
aikooko hallitus julkaista edellä mainitut etuusleikkausten yhteisvaikutuksia kuvaavat vaikutusarviot ennen kuin se antaa eduskunnalle esityksensä sosiaaliturvaleikkauksista?