Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi vammaispalvelulakia, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta annettua lakia, sosiaalihuoltolain muuttamisesta annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta annettua lakia, mielenterveyslain 19 ja 22 §:n muuttamisesta annettua lakia ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 18 §:n 1 momentin 4 kohdan kumoamisesta annettua lakia.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ennen 1.10.2023.
Hallituksen esitykseen sisältyy jakso esityksen suhteesta perustuslakiin ja säätämisjärjestyksestä. Hallitus pitää perustuslakivaliokunnan lausunnon pyytämistä esityksestä tarkoituksenmukaisena.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Arvion lähtökohtia
Sääntelyn arviointia
(1)Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että 1.10.2023 voimaan tulevaksi tarkoitettua vammaispalvelulakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja muutetaan tuleviksi voimaan vasta vuoden 2025 alussa. Vammaispalvelulaki on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (,).
(2)Hallituksen esityksessä on tehty selkoa siitä, että tarkoituksena on ennen ehdotuksen mukaista lakien voimaantuloa valmistella muutoksia vammaispalvelulain säännöksiin. Perustuslain 74 §:n mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Valiokunnan perustuslain 74 §:n mukaisiin tehtäviin ei kuulu ennakoivan arvion tekeminen esimerkiksi jonkin tulevaisuudessa mahdollisesti annettavan lakiehdotuksen suhteesta perustuslakiin (, kappaleet 7—8,, s. 4, ks. myös). Valiokunta arvioi siten nyt lakien voimaantulon siirtämistä koskevia lakiehdotuksia. Mahdolliset vammaispalvelulain sisältöön kohdistuvat, perustuslain kannalta merkityksellisiä tulkintakysymyksiä sisältävät muutosehdotukset tulevat erikseen eduskunnan käsiteltäviksi.
PeVL 45/2016 vpPeVL 45/2016 vp
(6)Perustuslakivaliokunnan mielestä on ilmeistä, että valiokunnan myötävaikutuksella säädetty uusi vammaispalvelulaki parantaa vammaisten henkilöiden perustuslain 19 §:n 1 ja 3 momentissa turvattujen oikeuksien toteutumista nykytilaan verrattuna.
(7)Perustuslakivaliokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hallituksen esityksen perustelujen mukaan nykyisen vammaispalvelulainsäädännön ei arvioida täyttävän täysin esimerkiksi YK:n vammaissopimuksen vaatimuksia (, s. 14). Eduskunnan hyväksymän vammaispalvelulain perusteluissa (, s. 258—259) tehdään selkoa muun muassa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean yksilövalitusasiassa antamasta ratkaisusta (S.K. v. Suomi (nro 46/2018)), jossa komitea katsoi Suomen loukanneen vammaisyleissopimuksen 19 artiklaa (eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä) ja 5 artiklaa (tasa-arvo ja yhdenvertaisuus).
(8)Perustuslakivaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että lapsen oikeuksien yleissopimusta valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea (Committee on the Rights of the Child, CRC) on vastikään antanut Suomelle suosituksia sopimuksen täytäntöönpanosta lasten oikeuksien edistämiseksi osana sopimuksen määräaikaisraportointia. Komitean suosituksissa kiinnitetään huomiota vammaisten lasten oikeuksiin ja erityisesti inklusiivisen opetuksen edistämiseen, sen resursseihin, toteuttamiseen sekä lasten ja opettajien tukemiseen, vammaisten lasten osallistumiseen yhteiskuntaan ja informoidun päätöksenteon mahdollistamiseen. Lisäksi huomiota kiinnitetään kehitysvammaisten lasten pitkäaikaiseen laitoshoitoon (Committee on the Rights of the Child, Concluding observations on the combined fifth and sixth reports of Finland [CRC/C/FIN/CO/5-6], kohdat 29 ja 30).
(9)Perustuslain 22 §:ään kytkeytyvät syyt siten puoltaisivat ennemminkin vammaispalvelulain voimaantuloa alkuperäisen aikataulun mukaan kuin voimaantulon lykkäämistä. Perustuslakivaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, etteivät voimaantulon lykkäämiselle esitetyt perustelut (perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudellisten huomautusten perusteella muotoillun soveltamisalasäännöksen uudelleenarviointi ja lakien vaikutusarvion puutteellisuus) ole kokonaan ongelmattomia perusteita jo hyväksytyn lain voimaantulon lykkäämiselle. Valiokunnan mielestä ei ole kuitenkaan osoitettavissa, että voimassa olevaan oikeustilaan sisältyisi niin merkittäviä perustuslaillisia ongelmia, että uuden vammaispalvelulain voimaantulon suhteellisen lyhytaikaista siirtämistä ei voitaisi tällä perusteella käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Voimaantulon siirtäminen ei myöskään merkitse, että vammaisten henkilöiden palvelut jäisivät kokonaan järjestämättä, vaan niitä järjestetään vuoden 2024 loppuun asti nykyisen lainsäädännön mukaan. Vammaispalvelulaki tuli voimaan vuoden 1988 alussa.
(11)Hallituksen esityksen perusteluista ei käy ilmi, että vammaispalvelulain voimaantulon lykkäämisen taustalla olisi tarkoitus ehdottaa muutoksia lasten palveluja koskeviin erityisiin säännöksiin. Kuitenkin lapsen oikeuksien kannalta tärkeiden säännöstenkin voimaantuloa ehdotetaan siirrettäväksi. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan lain voimaantulon lykkääminen voi vaikuttaa merkittävästi lasten ja nuorten oikeuksien toteutumiseen. Perustuslakivaliokunta pitää sen vuoksi välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta selvittää, voiko lapsen oikeuksiin vaikuttava sääntely tulla voimaan vammaispalvelulain aikaisemmin kaavailtuna voimaantuloajankohtana tai muuna nyt ehdotettua olennaisesti aikaisempana ajankohtana.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.