Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
sunnuntaina 26. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 130/2023 vp — Kirjallinen kysymys Sierilän vesivoimalaitoksen rahoituksesta — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 130/2023 vp
KK 130/2023 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys Sierilän vesivoimalaitoksen rahoituksesta

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 552 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Kemijoki on Suomen pisin joki, johon on vuosikymmenten aikana rakennettu laajasti vesivoimaa. Kemijoen voimalaitoksia operoiva Kemijoki Oy on pitkään suunnitellut uuden Sierilän voimalaitoksen rakentamista Rovaniemen Oikaraiseen.

Kemijoen lohikanta on kadonnut joen patoamisen myötä, ja viime vuosina lohen palaamista on yritetty edistää. Lapin ELY-keskus on hakenut jo vuonna 2017 muutosta Kemijoen kalatalousvelvoitteisiin, jotta vaelluskalojen palaaminen olisi nykyistä paremmin mahdollista. Uusien voimalaitosten rakentaminen haittaisi tätä tavoitetta. Kemijoen rakentamaton keskiosa on yhteydessä Natura-suojeltuun Ounasjokeen, ja yhdessä ne muodostavat Kemijoelle lohen tärkeän lisääntymisalueen.

Luonnolle aiheutuvista merkittävistä haitoista huolimatta Sierilän voimalaitoshanke saa myös tukea. Elokuussa 2023 Orpon hallituksen ministerit Kai Mykkänen ja Anders Adlercreutz osoittivat tukeaan Kemijoki Oy:n suunitelmille. Nyt Kemijoki Oy hakee Sierilän rakentamiseen valtion rahoitusta.

Valtion rahoitus Sierilän rakentamiselle olisi erittäin ongelmallista. Sierilän voimalaitoksen alueella tavataan useita uhanalaisia lajeja. EU:n luontodirektiivin suojelemista lajeista alueella tavataan mm. äärimmäisen harvinaista jokihelmisimpukkaa sekä esimerkiksi saukkoa ja lapinleinikkiä. Sierilän alle jäisi myös itsessään ainutlaatuinen luontoympäristö, josta on löydetty esimerkiksi rauhoitettu ja harvinainen kirjojokikorento.

Kestävän rahoituksen asetuksessa määritettyjen EU:n ympäristöllisen kestävyyden kriteerien mukaan Sierilän voimalaitos ei ole ympäristön kannalta suotuisa rahoituskohde. Kriteerien mukaan hanke ei saa haitata vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua tai luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista. Sierilän rakentaminen haittaisi selvästi kalakantojen paluuta sekä paikallista luontoa.

Suomi on sitoutunut YK:n luontosopimuksessa sekä EU:n biodiversiteettistrategiassa tavoitteeseen pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Tätä tavoitetta vasten kaikki luonnolle ja luonnonsuojelulle merkittävää haittaa aiheuttavat hankkeet täytyy arvioida hyvin kriittisesti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Suunnitteleeko hallitus jonkinlaista valtion rahallista tukea Sierilän voimalaitoksen rakentamiselle ja
mitä hallitus tekee varmistaakseen, että puhtaan energian lisääminen ei johda luonnon kannalta haitallisiin toimenpiteisiin, kuten Sierilän rakentaminen on?

Allekirjoittajat

Jenni PitkoEnsimmäinen allekirjoittaja
Jenni Pitko
Kansanedustaja · Jätetty 10.10.2023 · Oulu
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 26.7.2026 klo 03.00·varmenna teksti
Vastaus — ympäristö- ja ilmastoministeri · 1.11.2023

Ministerin vastaus

ympäristö- ja ilmastoministeri
Vastaus annettu 1.11.2023 · KKV 130/2023 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 26.7.2026 klo 03.00·varmenna vastaus