Eduskunnan puhemiehelle
Ampuma-aselain (1/1998) 6 §:ssä (724/2019) säädetään ampuma-aseiden tyypeistä. Siinä deaktivoidulla ampuma-aseella tarkoitetaan ampuma-asetta, jonka poliisi on hyväksynyt deaktivoiduksi deaktivointistandardeja ja -tekniikoita koskevien yhteisten suuntaviivojen vahvistamisesta sen varmistamiseksi, että deaktivoidut ampuma-aseet tehdään pysyvästi ampumakelvottomiksi annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2403, jäljempänä deaktivointiasetus, mukaisesti.
Samaisen lain 106 §:ssä määrätään ampuma-aseiden säilyttämisestä: "Kun ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia säilytetään muuten kuin tilapäisesti, ne on säilytettävä: 1) luvanhaltijan vakituisessa asunnossa, muussa paikassa, jossa hän pysyvästi oleskelee, tai näihin kiinteästi liittyvässä tilassa, joka turvatasoltaan ja valvottavuudeltaan vastaa näitä; 2) toisen, kyseisen ampuma-aseen lainaamiseen oikeutetun henkilön luona 1 kohdassa tarkoitetussa paikassa tai tilassa; 3) 14 §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun asealan elinkeinon harjoittamiseen luvan saaneen elinkeinonharjoittajan hallussa; taikka 4) poliisilaitoksen hyväksymissä säilytystiloissa. Jos ampuma-asetta säilytetään 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa paikassa, se on säilytettävä murtoturvallisessa ja lukitussa turvakaapissa, lukitussa paikassa tai muuten lukittuna siten, että ampuma-ase tai aseen osa ei ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön."
Saamieni tietojen perusteella viranomaistulkinnan mukaan määräykset ampuma-aseen säilyttämisestä koskevat myös deaktivoituja eli pysyvästi ampumakelvottomiksi tehtyjä ampuma-aseita. Mikäli laintulkinta on tämä, on sillä laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Suomessa lienee useita taloja ja mökkejä, joissa deaktivoituja aseita säilytetään avoimesti koriste-esineinä murtoturvallisen ja lukitun turvakaapin sijaan ilman tietoa tavan laittomuudesta. Oma kysymyksensä ovat vielä museot ja kokoelmat, joissa on deaktivoituja ampuma-aseita esillä.
Edeltävän lisäksi ampuma-aselain 9 § määrittelee erityisen vaarallisen ampuma-aseen. Erityisen vaarallisella ampuma-aseella tarkoitetaan siinä muun muassa sinkoa, kranaatinheitintä, takaaladattavaa tykkiä sekä rakenteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan vastaavaa ampuma-asetta sekä ohjus- ja raketinheitinjärjestelmää. Lain 106 § määrää tämänkaltaisen aseen säilyttämisestä seuraavaa: "Jos säilytettävänä on erityisen vaarallinen ampuma-ase, useampi kuin viisi ampuma-asetta tai aseen osat useampaan kuin viiden ampuma-aseen kokoamiseen, aseet on säilytettävä murtoturvallisessa ja lukitussa turvakaapissa. Turvakaappia ei kuitenkaan edellytetä, jos aseiden säilytyspaikan poliisilaitos on hyväksynyt säilytystilat." Väistämättä herää kysymys, miten lakia pitäisi tulkita esimerkiksi julkisilla paikoilla seisovien deaktivoitujen tykkien suhteen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Koskevatko ampuma-aselain aseiden säilyttämiseen liittyvät määräykset samalla tavalla myös deaktivoituja ampuma-aseita,
jos näin tulkitaan, onko asiasta tarkoitus tiedottaa laajemmin tästä epätietoisia kansalaisia,
miten laintulkinta kohtelee museoita ja kokoelmia, joissa on deaktivoituja ampuma-aseita esillä ja
pitäisikö ampuma-aselain mukaan esimerkiksi kirkkojen pihassa yli sata vuotta seisseet deaktivoidut tykit viedä poliisin hyväksymiin säilytystiloihin?