Eduskunnalle
Harmaa talous on laillista liike- ja yritystoimintaa, jossa laiminlyödään lakisääteisiä maksuja ja veroja. Arviot harmaan talouden osuudesta Suomen bruttokansantuotteesta vaihtelevat vajaasta miljardista eurosta jopa 14 miljardiin euroon. Harmaa talous aiheuttaa taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle, kun veroja ja veroluonteisia maksuja jää saamatta. Arviot näistä menetyksistä vaihtelevat muutamasta sadasta miljoonasta eurosta viiteen miljardiin euroon vuodessa. Verotulojen menetyksen lisäksi harmaa talous aiheuttaa merkittäviä vahinkoja laillisesti toimiville yrittäjille, koska se heikentää heidän kilpailuedellytyksiään.
Harmaan talouden torjumiseksi tulisi laajentaa veronumeron käyttöä kiinteistö- ja ravintolapalvelualoille, ottaa käyttöön fiskaalinen kassajärjestelmä ja tehostaa harmaan talouden torjuntaa muun muassa lisäämällä resursseja harmaan talouden selvitysyksikön toimintaan.
Rakennusalan veronumerosta säädettiin vuonna 2011, ja se on vähentänyt tehokkaasti harmaata taloutta alalla. Veronumeron käytön on yhdessä muiden toimien kanssa katsottu lisänneen rakennusalan verotuloja. Pääministeri Marinin hallitus laajensi vuonna 2021 veronumeron käyttöä myös laivanrakennusalalle.
Veronumeron käyttöä tulisi laajentaa kiinteistö- ja ravintolapalvelualalle. Veronumeron käytön laajentamista kiinteistöalalle ovat kannattaneet esimerkiksi Kiinteistötyönantajat ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ja ravintolapalvelualalle taas esimerkiksi Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa.
On lisäksi syytä huomata, että ilman työntekijä- ja urakkatietojen ilmoitusmenettelyä veronumero ei riitä ehkäisemään tehokkaasti pimeän työn teettämistä ja muuta harmaata taloutta. Siksi myös ilmoitusmenettely tulisi vihreiden mielestä laajentaa laivanrakennustoimintaan sekä mahdollisesti myös kiinteistö- ja ravintolapalvelualalle.
Fiskaalisen kassajärjestelmän käyttöönotto ehkäisisi käteisten toimialojen ohimyyntiä. Käteisillä toimialoilla ohimyynti tapahtuu yksinkertaisimmillaan jättämällä myyntitapahtuma osittain tai kokonaan kirjaamatta kassalaitteeseen tai kassajärjestelmään ja kirjanpitoon. Yhtenä tekotapana on muuttaa jo kassalaitteeseen kirjautuneita tietoja verojen tilitysvelvollisuuden välttämiseksi. Fiskaalinen kassajärjestelmä estäisi tällaisia väärinkäytöksiä.
Fiskaalinen kassajärjestelmä on erilaisina sovelluksina käytössä jo ainakin 22 OECD- ja IOTA-maassa. Näistä 15 on EU-maita. Fiskaalisen kassajärjestelmän käyttöön siirtyneet maat ovat olleet tyytyväisiä tekemäänsä ratkaisuun eivätkä ole luopumassa järjestelmästä. OECD on useassa raportissaan suositellut jäsenmaitaan ottamaan käyttöön fiskaaliset kassajärjestelmät tulonsalauksien ja harmaan talouden torjumiseksi ja verotulojen turvaamiseksi käteisiltä toimialoilta.
Verohallinnon vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan fiskaalisten kassajärjestelmien käyttöönoton seurauksena verotuottojen vuotuisen kasvun voidaan odottaa laajimmassa sovelluksessa lisääntyvän noin 120—140 miljoonaa euroa vuodessa. Perustamiskustannukset yrityksille olisivat noin 122 miljoonaa euroa ja Verohallinnolle 24 miljoonaa euroa. Vuotuiset käyttökustannukset olisivat yrityksille noin 25—30 miljoona euroa ja Verohallinnolle 4—6 miljoonaa euroa.
Fiskaalisen kassajärjestelmän vaikutuksia on tutkittu esimerkiksi Ruotsissa. Ruotsin siirryttyä fiskaalisen kassajärjestelmän käyttöön vuoden 2010 alussa lisääntyivät verotulot vuonna 2011 noin 340 miljoonaa euroa.
Kolmantena keinona tehostaa harmaan talouden torjuntaa tulisi lisätä resursseja harmaan talouden selvitysyksikön työhön sekä työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenoihin. Selvitysyksikkö tuottaa ja jakaa tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta.
Tämä aloite kuuluu vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin harmaan talouden torjumiseksi.