Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Lakivaliokunta käsittelee hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2024 ja valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027 oikeusministeriön hallinnonalan kannalta. Talousarvioesitykseen ja julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy lisämäärärahoja muun muassa oikeudenhoidon toimintaedellytysten vahvistamiseen, rikosvastuun toteuttamiseen ja rikollisuuden ehkäisyyn. Valiokunta pitää lisämäärärahoja yleisesti ottaen myönteisinä. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin.
Talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan vuodelle 2024 määrärahoja noin 1,2 miljardia euroa. Määrärahataso on noin 96 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon. Myös julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvässä valtiontalouden kehyksessä oikeusministeriön hallinnonalan määrärahat ovat vuosittain noin 1,2 mrd. euroa eli aiempaa korkeammalla tasolla.
Oikeudenhoidon selonteon käsittelyssä eduskunta edellytti lakivaliokunnan mietinnön () pohjalta, että hallitus huolehtii oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä ja ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin oikeudenhoidon rahoitusvajeen korjaamiseksi selonteossa esitettyjen resurssitarpeiden perusteella (). Lisäksi eduskunta edellytti toimia selonteossa esitettyjen lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden jatkotyöstämiseksi ja toteuttamiseksi.
Selonteossa todetun rahoitusvajeen korjaamiseksi oikeudenhoidon resursseja on vahvistettu edellisen hallituksen kevään 2023 teknisen kehyksen lisäyksillä, jotka ovat 30 milj. euroa vuonna 2024, 40 milj. euroa vuonna 2025, 55 milj. euroa vuonna 2026 ja 50 milj. euroa vuodesta 2027 lukien. Tämän lisäksi oikeudenhoidon resursseja vahvistetaan julkisen talouden suunnitelmassa 25 milj. eurolla vuodesta 2025 lukien. Yhteensä oikeudenhoidon määrärahat vahvistuvat siten vuonna 2024 30 milj. eurolla, vuonna 2025 65 milj. eurolla, vuonna 2026 80 milj. eurolla ja vuodesta 2027 lukien 75 milj. eurolla.
Lakivaliokunta kantaa kuitenkin huolta siitä, että julkisen talouden suunnitelman mukaan oikeusministeriön pääluokkaan osoitetaan hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2025 alkaen toimintamenosäästö. Saadun selvityksen mukaan kyse on kehyskauden lopulla noin 18 milj. euron säästövelvoitteesta. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei mahdollisten säästövelvoitteiden kattamiseksi jouduta sopeuttamaan toimintaa eikä säästöjä kohdenneta henkilöstöresursseihin.
Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että oikeudenhoidon laadun parantamiseen ei sisälly lisämäärärahaa ensi vuoden talousarvioesityksessä eikä julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvässä valtiontalouden kehyksessä. Valiokunta toteaa, että oikeusapujärjestelmän toimivuus rakentuu osin sen varaan, että myös yksityiset avustajat (asianajajat ja luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat) hoitavat oikeusapuasioita. Yksityisten avustajien palkkioiden tasoa ei kuitenkaan ole korotettu vuoden 2014 jälkeen, mikä saadun selvityksen mukaan on omiaan heikentämään yksityisten avustajien halukkuutta ottaa hoitaakseen oikeusapuasioita. Tämä taas heikentää oikeusavun ja siten oikeussuojan ja oikeusturvan saatavuutta.
Oikeuden saatavuuden parantamisessa merkitystä on myös julkisen oikeusavun saatavuuden laajentamisella. Valiokunta toteaa, että eduskunta on kuluvan vuoden alussa lakivaliokunnan mietinnön pohjalta edellyttänyt, että hallitus ryhtyy pikaisesti lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin riita-asian oikeudenkäynneistä aiheutuvien kustannusten ja prosessikynnyksen alentamiseksi sekä selvittää toimia, joilla voidaan tukea riita-asian asianosaisten taloudellisia mahdollisuuksia vastata oikeudenkäynnistä aiheutuvista kustannuksista (ks.ja, s. 4 ja 5).
Oikeudenhoidon selonteon mukaista lisämäärärahaa oikeudenhoidon resurssien varmistamiseksi ei edellä todetuin tavoin osoiteta Ulosottolaitokselle vuonna 2024, vaan vasta myöhemmin kehyskaudella. Ministeriöiltä saadun selvityksen mukaan tämä johtuu siirtyvien määrärahojen käytön mahdollisuudesta.
Ulosottolaitos on kuitenkin talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman valiokuntakäsittelyssä tuonut esiin, että ulosottotoimen rahoitus on vahvassa syöksykierteessä, ja ulosoton määrärahat ovat ensi vuonna alijäämäiset. Niin ikään Ulosottolaitos on kiinnittänyt huomiota siihen, että ensi vuoden talousarvioesitykseen ei sisälly Ulosottolaitokselle lisämäärärahaa Venäjän ja Ukrainan välisen sodan johdosta asetettujen pakotteiden täytäntöönpanoon. Tämä merkitsee sitä, että kuluvan vuoden 1,1 milj. euron määräraha poistuu.
Oikeudenhoidon selonteosta ja valiokunnan siitä antamasta mietinnöstä ilmenee, että Ulosottolaitoksen perusrahoituksen taso on riittämätön (ks., s. 52 ja, s. 10). Valiokunta kantaakin huolta Ulosottolaitoksen perusrahoituksen tilanteesta ja pitää tärkeänä, että ulosottotoimen tilannetta seurataan tarkoin ja sen riittävistä voimavaroista huolehditaan.
Hallitusohjelman mukaan poliisin resursseja lisätään portaittain siten, että poliisien määrä on 8 000 vaalikauden lopussa. Lakivaliokunta katsoo, että poliisin lisärahoituksen kehittymistä ja sen käyttöä rikostorjuntaan tulee jatkossa seurata tarkoin, sillä lisäykset rikostorjuntaan lisäävät myös oikeusministeriön hallinnonalan toimijoiden määrärahatarpeita.
Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että palvelujatkumoista rangaistuksen täytäntöönpanon aikana ja rangaistuksen suorittamisen jälkeen huolehditaan. Tässä suhteessa olennaisia ovat Rikosseuraamuslaitoksen ja hyvinvointialueiden palveluketjut. Tämän vuoksi valiokunta kiinnittää huomiota hyvinvointialueiden vaikeaan taloustilanteeseen, sillä jos palvelujatkumoja vankilasta vapautumisen vaiheeseen ei ole tai ne eivät ole toimivia, rangaistuksen täytäntöönpanon aikana tehdyn kuntoutustyön vaikutukset voivat valua hukkaan.
Hallitusohjelman mukaan hallitus käynnistää vankilaverkoston uudistamisen turvallisen ja kustannustehokkaan rangaistusten täytäntöönpanon toteuttamiseksi. Hallitusohjelman mukaan huolehditaan siitä, että vankilaverkosto on riittävän laaja; että yksiköt ovat sijainnin, valvonnan ja henkilöstön saatavuuden kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ja että vankipaikkojen ja varmuusosastojen määrää vastaa tarvetta.
Vuoden 2024 talousarvioesityksessä Rikosseuraamuslaitokselle ehdotetaan hallitusohjelman toteuttamiseksi 5 milj. euroa vankilahankkeiden suunnitteluun ja vankiloiden turvatekniikan päivittämiseen. Valiokunta pitää vankilahankkeiden suunnittelua ja siihen osoitettua lisämäärärahaa sinällään myönteisinä. Valiokunta kuitenkin korostaa, että vankilaverkoston uudistamista tulee arvioida mahdollisimman monipuolisesti ja laaja-alaisesti lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeet huomioiden. Vankipaikkojen määrän tulee vastata tarvetta. Lisäksi vankilaverkoston tulee olla rangaistusten täytäntöönpanon toteuttamisen kannalta mahdollisimman toimiva ja tarkoituksenmukainen sekä alueellisesti riittävän kattava ja hajautettu.
Hallitusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota nuoriso- ja jengirikollisuuden sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Lakivaliokunta pitää kyseisen rikollisuuden torjuntaa tärkeänä ja ajankohtaisena, minkä vuoksi se myös korostaa torjunnan edellyttämistä resursseista huolehtimista.
Rikosuhripäivystys vastaa rikosten uhrien yleisten tukipalveluiden toteuttamisesta. Sen rahoitukseen on vuoden 2024 talousarvioesityksessä ehdotettu 100 000 euron korotusta. Valiokunta pitää lisäystä rikosten uhrien kannalta tärkeänä. Rikosuhripäivystykseltä saadun selvityksen mukaan se ei kuitenkaan paikkaa ensi vuoden rahoitusvajetta siinä määrin, että Rikosuhripäivystys voisi taata palvelujen säilyvän nykyisellä tasolla, kun asiakasmäärät kasvavat sekä palkka- ja muut kustannukset nousevat. Saamansa selvityksen valossa valiokunta pitää tärkeänä, että Rikosuhripäivitykselle turvataan riittävä rahoitus paitsi ensi vuodelle myös myöhemmin kehyskaudelle.
Oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaaminen Oikeudenhoidon laadun ja oikeuden saatavuuden parantaminen Ulosottolaitos ja pakotteiden täytäntöönpano Poliisin määrärahojen lisäämisen vaikutukset oikeudenhoidon määrärahatarpeisiin Rikosseuraamuslaitos Rikollisuuden ehkäisy ja rikosten uhrien tukipalvelut
Eriävä mielipide
Eriävä mielipide
Perustelut
Keskustan lakivaliokuntaryhmä on pääosin tyytyväinen lakivaliokunnan antamaan lausuntoon vuoden 2024 talousarvioesityksestä sekä julkisen talouden suunnitelmasta 2024—2027 (JTS). Lausunnossa tuodaan monipuolisesti esille oikeusministeriön hallinnonalan erilaisia haasteita. Annamme hallitukselle tunnustusta siitä, että se on monilta osin alkanut hoitaa vuosien varrella oikeudenhoidon ketjussa ilmenneitä puutteita edellisen hallituksen antaman oikeudenhoidon resurssiselonteon pohjalta. Haluamme kuitenkin nostaa vahvemmin esille muutamia oikeudenhoidon ketjun kannalta olennaisia kysymyksiä.
Valiokunnan lausunnossa kiinnitetään perustellusti huolta siitä, että oikeusministeriön pääluokkaan osoitetaan hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2025 alkaen toimintamenosäästö. Kysymys on niin sanotusta JTS-leikkurista, joka leikkaa automattisesti lähes jokaisen hallinnonalan perusrahoitusta. Oikeusministeriön kohdalla se merkitsisi jopa noin 18 miljoonan euron säästövelvoitetta vuoden 2027 loppuun mennessä. Koska oikeudenhoidon yhteensä 90 miljoonan euron lisäresursointitarpeeseen on jo laskettu sisään noin 15 miljoonan euron tuottavuuspotentiaalin hyödyntäminen, nostaisi JTS-leikkuri tuottavuusvelvoitetta noin 33 miljoonaan euroon, joka olisi jopa noin kolmannes lisäresurssitarpeesta. Tästä johtuen on olemassa aito riski siitä, että JTS-leikkuri voi vesittää vaalikauden lopulla lupaavasti alkaneen oikeudenhoidon ketjun vahvistamistavoitteet. Huomautamme, että kehittämistoimien kannalta tempoileva rahoitus on jo lähtökohtaisestikin vahingollista.
Siksi korostamme painokkaasti, ettei mahdollisten säästövelvoitteiden kattamiseksi sopeuttamistoimia eikä säästöjä voi kattaa oikeudenhoidon ketjun henkilöstöresursseista.
Valiokunta kiinnittää lausunnossaan perustellusti huomiota oikeusavun saatavuuden ongelmiin. Käytännössä pieni- ja keskituloisilla on yhä enemmän hankaluuksia saada oikeudellista asian-tuntemusta vaativia asioitaan hoidetuksi. Keskituloinen ei ole välttämättä tulojensa perusteella oikeutettu oikeusapuun, mikäli puolisoiden yhteenlasketut nettotulot asumis- ja tiettyjen muiden menojen jälkeen ylittävät 2 400 euroa. Vastaava summa yhden aikuisen talouden osalta on 1 300 euroa. Oikeusturvavakuutus kattaa usein vain henkilön omat oikeudenkäyntikulut ja nämäkin vain tiettyyn rajaan asti. Nostimme asian esille ensi vuoden talousarvion lähetekeskustelussa. Emme ole tyytyväisiä oikeusministerin antamaan vastaukseen, jossa hän vyörytti vastuuta edelliselle hallitukselle.
Hallituksella olisi halutessaan mahdollisuus edistää pieni- ja keskituloisten oikeusavun saamis-mahdollisuuksia esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:
Lakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että "vankilaverkoston tulee olla rangaistusten täytäntöönpanon toteuttamisen kannalta mahdollisimman toimiva ja tarkoituksenmukainen sekä alueellisesti riittävän kattava ja hajautettu". Hallitusohjelman ja julkisen keskustelun perusteella päämääränä on kuitenkin keskittää suomalainen vankilaverkosto suuriin kaupunkeihin. On jo tiedossa, että Rikosseuraamuslaitos suunnittelee uusien vankiloiden rakentamista Turkuun, Vantaalle, Tampereelle ja Uudellemaalle. Lakkauslistalla voivat olla Köyliö, Sukeva, Juuka, Kestilä, Sulkava, Käyrä, Vilppula, Pyhäselkä, Mikkeli ja Kylmäkoski. Pidämme tällaista tietoista keskittämispolitiikkaa käsittämättömänä. Ilmeisesti Helsingissä sijaitsevissa keskushallinnon virastoissa on yleinen olettamus siitä, että työntekijöiden pitäisi aina olla valmiita liikkumaan työn perässä pohjoisesta etelään, mutta ei milloinkaan etelästä pohjoiseen.
Pidämme valtionhallinnon toimintojen ja työpaikkojen tietoista keskittämistä myös lainvastaisena. Laissa valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista (728/2021) säädetään, että valtion palveluiden saatavuus tulee järjestää sekä yksiköt ja toiminnot sijoittaa siten, että koko maan kattavasti valtion tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja palvelun saatavuus vastaa eri asioinnin keinoja käyttäen eri asiakasryhmien palvelutarpeeseen perusoikeudet turvaavalla tavalla. Lisäksi valtion palveluiden saatavuutta ja yksiköiden ja toimintojen sijoittamista koskevien päätösten ja suunnitelmien tulee vahvistaa elinvoimaisuutta, turvallisuutta ja valtion kilpailukykyä työnantajana maan eri osissa. Siksi vaadimme, että Suomen vankilaverkosto on pidettävä hajautettuna myös tulevaisuudessa. Tarvittaessa oikeusministerin on käytettävä asiassa ohjausvaltaansa.
Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriön hallinnon alaisuuteen ollaan perustamassa ensi vuonna kaksi uutta virastoa: Oikeuspalveluvirasto sekä Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virasto. Molemmissa muutokset kohdistuisivat tuki- ja hallintopalvelutehtäviin, jotka koottaisiin perustettavan viraston keskushallintoon.
Pidämme vallitsevassa oikeusministeriön hallinnonalan rahoitustilanteessa keskushallinnon kasvattamista erittäin kyseenalaisena. Vaikka kysymys on tuki- ja hallintopalveluiden kokoamisesta yhteen, eivät uudet virastot ole tuomassa säästöjä, vaan lisäämässä kustannuksia. Siksi asiakasrajapinnan ulkopuolella toimivan ja kustannuksia lisäävän keskushallinnon kasvattamista pitäisi välttää. Rahoituksen vähetessä on ollut liiankin tyypillistä, että säästöjä on alettu hakea asiakkaiden palveluista, ei keskushallinnosta.
Todennäköisesti molemmat uudet virastot tullaan sijoittamaan Helsinkiin tai pääkaupunkiseudulle, vaikka aiemmin, kun valtion toimintoja alueellistettiin, korostettiin että nimenomaan tuki- ja hallintopalveluja, jotka eivät vaadi erityisasiantuntemusta, voidaan sijoittaa muualle Suomeen. Muistutamme myös, että laki valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista velvoittaa ainakin tarkastelemaan valtionhallinnon yksiköiden sijoittamista myös ruuhkaisimman Suomen ulkopuolelle. Myös monipaikkainen työntekeminen, joka ei edellytä työn perässä muuttamista, on tätä päivää.
Oikeudenhoidon riittävä perusrahoitus on turvattava koko kehyskaudelle 2024—2027
Oikeusavun saatavuutta on parannettava
Vankilaverkosto on säilytettävä hajautettuna
Kuluja lisäävää keskushallintoa ei tule kasvattaa
säädetään riita-asioiden oikeudenkäyntikuluihin avustajan palkkion osalta enimmäistaksat samalla tavalla kuin riidattomissa velkomusasioissa, eli niin sanotuissa summaarisissa asi-oissa. Taksa voisi olla sidoksissa asian intressiin, eli esimerkiksi vaaditun velan, vahingonkorvauksen tai hinnanalennuksen määrään. Tämä voisi mahdollistaa myös uusien oikeusturvavakuutustuotteiden syntymisen.
merkittävän osan oikeudenkäyntikuluista muodostaa palkkioon lisättävä 24 %:n arvonli-sävero. Yksi vaihtoehto oikeudenkäyntikulujen suitsemiseksi voisi olla asianajotoiminnan vapauttaminen arvonlisäverovelvollisuudesta sikäli kuin kyse on yksityisen henkilön asian ajamisesta tuomioistuimessa.
myös niin sanotun tuomioistuinsovittelun sekä tuomareiden koulutuksen ja ammattitaidon edistäminen sekä näihin seikkoihin panostaminen olisivat omalta osaltaan omiaan edistä-mään oikeusturvan toteutumista.
yhtenä keinona parantaa keskituloisten oikeusturvaa on syytä selvittää myös oikeusavun saamisen perusteena olevien tulorajojen korottamista.
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.
Helsingissä 8.11.2023
Markku
Siponen
kesk
Timo
Mehtälä
kesk
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Lakivaliokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.