Eduskunnan puhemiehelle
Vuonna 2015 Hangon sataman vuosittainen rahtimäärä ylitti neljän miljoonan tonnin rajan ensimmäistä kertaa sataman historiassa. Sataman kautta kulki siten viime vuoden aikana enemmän tavaraa kuin koskaan aikaisemmin.
Satamana voimakas kasvu ei pysähtynyt edellisvuoteen. Helmikuussa Hangon Satama Oy ilmoitti liikenteen jatkaneen kasvuaan myös tammikuussa. Alusliikenne kasvoi vuoden ensimmäisenä kuukautena 23 % vuoden 2015 tammikuuhun verrattuna. Yhteensä Hangon satamassa kävi 155 alusta kuukauden aikana.
Hangon Satama Oy:n helmikuussa julkaistun tiedotteen mukaan sekä tuonti- että vientivolyymissä on merkittävää kasvua. Kokonaistavaraliikenne ylsi 354 000 tonniin tammikuussa, vaikkakin vuoden ensimmäiset viikot, kuten joka vuosi, olivat hiljaisempia pitkien joulunpyhien takia. Lisäksi autojen määrä Hangon kautta on kasvanut 29 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suuryksikköliikenteen merkittävä kasvu näkyy myös vilkkaampana maapuolen liikenteessä. Rautateitsekin tullut tavaravolyymi on selvässä kasvussa.
Hangon satama on siten ennätysvauhdissa, ja sataman nykykapasiteetti on täydessä käytössä. On käynyt yhä ilmeisemmäksi, että sataman menestyksen takana on sen tarjoama lyhyt merimatka Hangosta Eurooppaan. Teollisuus ja varustamot ovat siten löytäneet sataman mahdollisuutena pienentää kuljetuksista aiheutuvia kustannuksia. Erityisesti Euroopan unionin rikkidirektiivin tultua voimaan edellisvuonna ovat merikuljetusten kustannukset kasvaneet merkittävästi, mikä tarkoittaa Hangon sataman suhteellisen kilpailuedun vahvistumista muihin satamiin verrattuna.
Se, että vienti vetää, on Suomen talouden elinvoimaisuuden perusedellytys. Kaikki keinot on otettava käyttöön haasteellisina taloudellisina aikoina viennin edistämiseksi. Siten juuri Hangon sataman kaltaisten toimijoiden edellytyksiä kasvaa ja kehittyä on tuettava myös valtion toimesta.
Hangon sataman ja Länsi-Uudenmaan näkökulmasta Hanko—Hyvinkää-rantaradan sähköistys tukisi parhaiten sekä sataman että alueen taloudellista kehitystä. Sähköistys pudottaisi toteutuessaan entisestään maitse tapahtuvia teollisuuden kuljetuskustannuksia. Mikäli valtiolta löytyisi päättäväisyyttä investoida hankkeeseen, tarjoaisi se huomattavat kasvuedellytykset Hangon satamalle ja koko läntisen Uudenmaan kasvavalle työssäkäyntialueelle.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus on valmis ryhtymään Hangon sataman toiminnan ja suomalaisen viennin edistämiseksi sekä Hanko—Hyvinkää-rantaradan sähköistämiseksi teollisuuden intressien ja kasvun intressien mukaisesti?