Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
tiistaina 28. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 113/2016 vp — Kirjallinen kysymys kotouttamistuen tason erosta suhteessa opintotukeen sekä opiskelijoita ja kantaväestöä syrjivän maksukäytännön korjaamisesta — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 113/2016 vp
KK 113/2016 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys kotouttamistuen tason erosta suhteessa opintotukeen sekä opiskelijoita ja kantaväestöä syrjivän maksukäytännön korjaamisesta

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 622 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Hallitus on vaikeiden talousnäkymien keskellä leikkaamassa opintotukea tavoittaakseen hallitusohjelmassa sovitut säästöt. Selvitysmies Roope Uusitalon ehdotuksen mukaisesti opintotukea esitetään muutettavaksi lainapainotteisempaan suuntaan. Esimerkkitapauksessa vuoden 2014 jälkeen aloittaneen korkeakouluopiskelijan opintorahan osuus pienenee noin neljänneksellä eli 86 eurolla, 337 eurosta 250,28 euroon kuukaudessa.

Muutoksen myötä korkeakouluopiskelijan opintoraha on samantasoinen itsenäisesti asuvan toisen asteen opiskelijan kanssa, eli opintorahasta ja asumislisän maksimiosuudesta jää opiskelijan käteen ennakonpidätyksen jälkeen yhteensä 426,85 euroa kuukaudessa. Vaikka sanotaan, että opiskelu on sijoitus tulevaisuuteen, ei opintolaina nykyisen työttömyystilanteen myötä ole kuitenkaan riskitön sijoitus opiskelijalle.

Mikäli kyseessä on maahanmuuttajataustainen henkilö, pelkkä Suomeen muuttaminenkin on taloudellisesti kannattavampi investointi. Työmarkkinatukena maksettavaa kotouttamistukea maksetaan 17—64-vuotiaalle maahanmuuttajalle suomen kielen opiskeluun osallistumisesta nettona 837,81 euroa/kk ensimmäisten 200 päivän ajan ja tämän jälkeen nettona 756,10 euroa/kk määrittelemättömän ajan.

Työllisyysmäärärahoista maksettavan työmarkkinatuen määrään eivät myöskään vaikuta saatu asumistuki, toimeentulotuki tai vanhempien tulot. Lapsilisät eivät vähennä summaa, mutta mikäli lapsia on, maksetaan korotukset molemmille vanhemmille lapsien lukumäärän mukaan. Tätä taustaa vasten ei yllätä, että Suomessa on kaikista OECD-maista eniten eli noin 30 prosenttia 15—34-vuotiaita toisen polven maahanmuuttajanaisia, jotka ovat jääneet työelämän ja opintojen ulkopuolelle.

Kotouttamistuen ja opintotuen välinen kuilu ei motivoi opiskelemaan ammattia, vaan passivoi, luo epäterveen vetovoimatekijän sekä epätasa-arvoa maahanmuuttajien ja kantaväestön välille tilanteessa, jossa opiskelijoiden ja muun kantaväestön tulonsiirroista leikataan talouden tasapainottamiseksi. Mikäli vallitsevaan ja epäoikeudenmukaiseen käytäntöön ei puututa, on uhkana, etteivät nykyisetkään säästötoimet riitä vaan menettävät merkityksensä ja oikeutuksensa maahanmuuttajien määrän kasvaessa siirtolaiskriisin myötä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen vallitsevasta kuilusta opintotuen sekä maahanmuuttajille maksettavan kotouttamistuen tason välillä sekä tilanteen aiheuttamista taloudellista ja sosiaalisista ongelmista ja tulevaisuuden uhkakuvista ja
miten hallitus aikoo toimia tilanteen ratkaisemiseksi?

Allekirjoittajat

Vesa-Matti SaarakkalaEnsimmäinen allekirjoittaja
Vesa-Matti Saarakkala
Kansanedustaja · Jätetty 4.3.2016 · Vaasa
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 28.7.2026 klo 03.04·varmenna teksti
Vastaus — oikeus- ja työministeri · 24.3.2016

Ministerin vastaus

oikeus- ja työministeri
Vastaus annettu 24.3.2016 · KKV 113/2016 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 28.7.2026 klo 03.04·varmenna vastaus