Eduskunnan puhemiehelle
Karelia-ammattikorkeakoulun osakeyhtiön hallitus päätti helmikuussa 2016 lopettaa mm. musiikkipedagogikoulutuksen. Päätös sai huomiota esimerkiksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin professorin keskuudesta sekä laajasti koko kansanmusiikin kentältä.
Karelia-ammattikorkeakoulun opettajat ihmettelevät julkisuudessa esitettyjä perusteluja musiikin koulutuksen lopettamiselle, koska heidän kanssaan ei ole yhteistyölain kuudennen luvun mukaisesti neuvoteltu asiasta etukäteen. Opettajakunta on edelleen valmis toimenpiteisiin, joilla koulutuksen taloutta voidaan parantaa sekä maksullista palvelutoimintaa kehittää.
Koulutuksen talous on kohentunut, koulutettavat ovat opettajien käsityksen mukaan työllistyneet hyvin. Musiikin alan kohdalla voidaan puhua nykyajalle epätyypillisestä työnkuvasta, jossa työntekijän tulo muodostuu useammasta eri lähteestä sisältäen niin opetus- kuin muitakin musiikin alan tehtäviä.
Vaarana on suomalaisen kansanmusiikin tulevaisuus, Kareliassa opetetaan itäistä kansanmusiikkia, Centria-ammattikorkeakoulussa (Kokkola) läntistä. Lisäksi Karelia-ammattikorkeakoulun musiikkikoulutus luo ja toisaalta tukee Pohjois-Karjalalle tyypillistä omaleimaista musiikillista ilmaisua ja musiikkikulttuuria, joissa vanhat runolaulut, niiden maailma ja sävelkieli yhdistyvät rockiin, poppiin ja muihin musiikin lajeihin.
Kyseessä on musiikkipedagogikoulutus, jonka vaikutukset ovat kaupungissa sekä maakunnassa laajat harjoitteluiden ja erilaisten produktioiden kautta. Pedagogiopiskelijat tekevät harjoittelujaan musiikkioppilaitosten lisäksi vanhusten, lasten, nuorten ja maahanmuuttajien parissa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo turvata suomalaisen itäisen kansanmusiikkiperinteen tulevaisuuden Suomessa?