Eduskunnan puhemiehelle
Ensi vuonna itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Kansakuntamme sivistys pohjautuu pitkälti elinvoimaiseen, kotimaiseen kirjallisuuteen. Sujuva lukutaito on läpi elämän tarvittava perusvalmius, joka korreloi menestykseen myös muilla elämän osa-alueilla. Yhteiskunnan tulee kannustaa lapsia ja nuoria lukemisen ääreen ja tarjota heille mahdollisuus kasvaa lukutaitoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Lukemisessa ja lukutaidossa on kyse jostain paljon syvemmästä kuin pelkästä mekaanisesta kirjainten ja sanojen opettelusta: huonolla lukutaidolla ja syrjäytymisellä on selvä yhteys. Tuoreiden tutkimusten mukaan joka kahdeksas Suomessa peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea sujuvasti. Lukutaidon taso on heikentynyt eniten huono-osaisimpien perheiden lapsilla. On tärkeää, että pääsy kirjojen ja lukemisen pariin on esteetön, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta.
Lukemiseen kannustava, kaikille avoin tila löytyy lähes jokaisesta Suomen kunnasta: kirjasto. Kirjasto on vuodesta toiseen suomalaisten suosituin kulttuuripalvelu, ja sillä on keskeinen merkitys suomalaisten lukutaidon ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä lukemisen edistämisessä. Kirjasto olisi ilman sisältöjä kuitenkin pelkät seinät. Jokaisen teoksen takana on lukematon määrä luovaa työtä. Kirjailijoiden ja kääntäjien työ tarjoaa kirjastolaitoksellemme sisällön ja mahdollistaa sen toiminnan. Tekijänoikeuskorvaukset, kuten kirjastolainaamisesta maksettava lainauskorvaus, muodostavat tekijän työstään saaman palkan. Lainauskorvaus ei ole harkinnanvarainen tuki tai apuraha, vaan asianmukainen korvaus tulee suorittaa, kun teosten maksuton lainaaminen sallitaan. Kohtuullinen korvaus lainaamisesta on kirjallisen työn perusedellytys, eikä kulttuuria synny ilman toimeentuloa.
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin suojattujen teosten tekijöille maksettavan lainauskorvauksen nostamiseksi muiden Pohjoismaiden tasolle Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017 ja että hallitus ottaa määrärahatarpeen huomioon keväällä 2016 laadittavassa julkisen talouden suunnitelmassa. Myös opetus- ja tutkimuskirjastoista tapahtuva lainaaminen tulee saattaa korvausjärjestelmän piiriin.
Lainauskorvaukset auttavat omalta osaltaan kotimaisen luovan alan menestymistä, mikä on tärkeää tavoitteessamme saada luova ala kokonaisuudessaan entistäkin suurempaan kasvuun tulevina vuosina. Tekijänoikeus on luovan talouden perusta ja vahva tekijänoikeus on kansallinen kilpailutekijä. Toimiva tekijänoikeusjärjestelmä on paitsi kulttuurin, myös talouskasvun perusedellytys. Lainauskorvausten osalta on kyse valtion menoissa pienestä, mutta periaatteellisesti tärkeästä kysymyksestä. Edellinen eduskunta edisti lainauskorvausten asemaa yli puoluerajojen. Samaa yhteishenkeä tarvitaan, jotta suomalainen kirjallisuus säilyy elinvoimaisena myös seuraavat 100 vuotta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta eduskunnan lausumassaan ilmaisema tahtotila toteutuu ja lainauskorvaukset korotetaan eduskunnan useasti edellyttämälle pohjoismaiselle tasolle viimeistään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna?