PERUSTELUT
Henkilökuntaedut ovat työnantajan työntekijöilleen järjestämiä etuja, jotka annetaan työ- tai virkasuhteen perusteella, mutta jotka eivät ole korvausta tehdystä työstä. Henkilökuntaedun antamisen tarkoituksena on välittää positiivista työnantajakuvaa sekä edistää työntekijöiden työkykyä tai -motivaatiota.
Liikunta- ja kulttuurietu on suosittu henkilökuntaedun muoto. Se on hyvinvointia ja työssä jaksamista edistävä verotuki, ja sitä hyödynnetään monilla työpaikoilla.
Henkilökuntaetuna tarjotun liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärää ei ole korotettu sitten vuoden 2009. Samaan aikaan liikuntapalveluiden hinnat ovat nousseet 23 prosenttia ja kulttuuripalveluiden hinnat 44 prosenttia. Hyvinvointivaikutusten lisäksi edulla on suora vaikutus kulttuuri- ja liikunta-alan työllisyyteen ja palveluiden käyttöön. FCG:n arvion mukaan liikunta- ja kulttuuriedun suora työllistävä vaikutus etuuden toimialoilla on 1 670—3 370 henkilötyövuotta.
Liikunta- ja kulttuurialan toimijoita uhkaa palveluhintojen korotuspaine palveluiden arvonlisäverokannan noustessa hallitusohjelman mukaisesti 10 prosentista 14 prosenttiin vuonna 2025. Liikunta- ja kulttuuripalveluiden hintojen nousu on uhka inflaation kurittamien suomalaisten liikunnalliselle elämäntavalle sekä liikunta- ja kulttuurialan yritysten elinvoimaisuudelle.
Siksi liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä tulisi korottaa 400 eurosta 600 euroon. Arvion mukaan enimmäismäärän korotus lisää liikunta- ja kulttuurialan työllisyyttä noin 1 600 henkilötyövuodella. Sillä olisi yli 20 miljoonan euron nettopositiivinen vaikutus julkiselle taloudelle.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
tuloverolain 69 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
1535/1992
709/2021
tuloverolain () 69 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa, seuraavasti:
69 §
Tavanomainen henkilökuntaetu
Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna etuna pidetään myös enintään 600 euron vuosittaista etua työnantajan tarjoamasta työntekijän omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta. Tässä momentissa kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tai muussa vastaavassa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa. Kulttuuritoimintana pidetään myös käyntiä tiedekeskuksessa tai urheilutapahtumassa taikka osallistumista ohjatulle toiminnalliselle taidekurssille. Kulttuuritoimintana pidetään myös urheiluun ja edellä mainittuihin eri taiteenaloihin liittyviä messuja. Lisäksi kulttuuritoimintana pidetään etäyhteyden avulla tapahtuvaa reaaliaikaista osallistumista edellä mainittuun toimintaan. Edellytyksenä on, että etu on ainoastaan työntekijän käytettävissä.
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.