Eduskunnan puhemiehelle
Kuluneen talven aikana on pääkaupunkiseudulla jäänyt toistuvasti ihmisiä yöksi ulos pakkaseen. Helsingissä Paperittomat-hankkeen ja 11 muun järjestön kannanoton mukaan ainakin 14 ihmistä jäi vaille hätämajoitusta tammikuussa 2016. (Paperittomat-hanke, 2016.) Maaliskuun lopussa 22 hätämajoitusta hakenutta ihmistä ajettiin Helsingin sosiaalipäivystyksestä ulos nukkumaan kuuden asteen pakkaseen. Ihmisten oman kertomuksen mukaan heitä on myös käännytetty hätämajoitusta järjestävän Hietanimenkadun palvelukeskuksen ovelta.
Suurin hätämajoitusta vaille jäänyt ryhmä Helsingissä on Bulgarian ja Romanian romanit. Hätämajoituksen eväämisen perusteluna romaneilta on käytetty oleskelustatusta ja sitä, että ulkona nukkuminen pakkasella ei ole heille välitön hätä, vaan jatkuva tilanne. Paperittomia hoitava Global Clinic kertoo tiedotteessaan, kuinka "matalan kynnyksen hätämajoituksen puute on näkynyt myös paperittomien klinikalla. Global Clinic on hoitanut pakkasöiden jäljiltä useita eri asteen paleltumisvammoja, jotka saivat myös klinikan kokeneen lääkärinkin järkyttymään." (Global Clinic, 21.3.2016.)
Helsingin sosiaalitoimen toiminta perustuu Helsingin sosiaaliviraston ohjeeseen (Helsingin kaupunki, 2014:8). Ohje koskee kahta ryhmää: kolmannen maan kansalaisia, joilla ei ole pysyvää oleskelulupaa sekä EU/ETA-kansalaisia, joilla ei ole vielä pysyvää oleskeluoikeutta. Helsingin kaupungin sosiaalitoimen sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikön Päivi Männistön mukaan kuntien hätämajoitusta koskevien ohjeistusten ja linjausten taustalla on puolestaan sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille (STM, 2013:4).
STM:n opas linjaa, että rekisteröitymättömät EU-kansalaiset rinnastuvat turistiin ja heidän tulisi hädän tullen ensisijaisesti palata omaan kotimaahansa. Tällä perusteella edellä mainituille ryhmille myönnetään vain välttämätön toimeentulotuki, joka sisältää ruokarahan, välttämättömät lääkkeet ja matkakustannukset kotimaahan, mutta ei asumiskustannuksia. Joissain tapauksissa on kuitenkin yksilöllisen harkinnan perusteella välttämätöntä myöntää toimeentulotukea asumiseen tai järjestää tilapäinen majoitus muilla keinoin.
731/1999
39/1889
6/1976
Perustuslain 19 §:n mukaan "jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon" (). Myös Suomen ihmisoikeusvelvoitteet, erityisesti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus () ja uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja (80/2002) takaavat kaikille oikeuden välttämättömän huolenpitoon. Hätämajoituksen osalta merkityksellinen on myös rikoslain 21 luvun 15 § pelastustoimen laiminlyönnistä (.) Säännökset koskevat kaikkia Suomen lainkäyttöalueella.
Apulaisoikeusasiamies vahvistaa 18.12.2015 antamassaan ratkaisussa, että toimeentulotuki ei ole laissa sidottu ulkomaalaisoikeudelliseen oleskeluoikeuteen (AOA, 4096/4/14.). Pelkästään oleskeluluvan puuttuminen ei siis merkitse sitä, että hakijan voitaisiin katsoa oleskelevan tilapäisesti kunnassa tai olevan oikeutettu pelkästään kiireelliseen toimeentulotukeen. Toimeentulotuen saamisen edellytykset on selvitettävä yksilöllisesti jokaisen hakijan kohdalla. Nyt näin ei ole toimittu.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Takaavatko ministeriön laatimat toimeentulotuen soveltamisohjeet perustuslain takaaman suojan, ja
miten ministeriö aikoo huolehtia siitä, että Suomessa ei tulevina talvina hoideta vakavia paleltumavammoja vain siksi, että ihmiset eivät saa suojaa pakkaselta?