Eduskunnan puhemiehelle
Venäläinen oppositioaktivisti, Jabloko-puolueen johtohahmo ja liikemies Vasili Popov pakeni Venäjältä Suomeen maaliskuussa 2015. Popov pidätettiin Suomessa elokuussa 2015 Interpolin kautta tulleen Venäjän etsintäkuulutuksen jälkeen. Popovia vastaan on nostettu Venäjällä syyte virka-asemassa tapahtuneesta petoksesta julkisen omaisuuden yksityistämiseen liittyvien kiinteistökauppojen yhteydessä. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus määräsi elokuisen pidätyksen jälkeen Popovin vapautettavaksi ja matkustuskieltoon.
Korkein oikeus antoi 18.2.2016 oikeusministeriölle lausunnon Venäjän federaation pääsyyttäjäviranomaisen 6.9.2015 päivätyn luovutuspyynnön johdosta. Korkein oikeus esitti lausuntonaan, että rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain ja rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen säännökset huomioon ottaen Popovin luovuttamiselle ei ole esteitä.
Amnesty International arvioi, että Vasili Popovia uhkaisi Venäjällä epäoikeudenmukainen oikeudenkäynti, epäinhimillinen kohtelu vankeudessa sekä pitkä vankeus, mikäli hänet tuomitaan poliittisiin motiivein nostettujen syytteiden perusteella.
On perusteltuja syitä uskoa, että Popovin asettaminen syytteeseen Karjalan tasavallassa perustuu poliittisiin tarkoitusperiin. Useat venäläiset ihmisoikeuspuolustajat ja Amnestyn läheiset yhteistyökumppanit jakavat tämän käsityksen. Esimerkiksi Memorial-ihmisoikeusjärjestö on tutkinut Popovin tapausta perusteellisesti ja arvioinut, että syytteet ovat poliittisia.
Memorialin lakimiesten tekemä analyysi viittaa siihen, että Popovia vastaan nostetut petossyytteet saattavat olla perusteettomia. Rikostutkinta Popovia vastaan käynnistyi sen jälkeen, kun Popovin ja Jabloko-puolueen tukema oppositioehdokas valittiin Petroskoin pormestariksi valtapuolue Yhtenäisen Venäjän ehdokkaan ohi. Rikostutkinta käynnistyi yli vuosi väitetyn rikoksen tapahtumisen jälkeen.
Venäjän viranomaiset ovat viime vuosina käyttäneet toistuvasti petos- ja talousrikossyytteitä käynnistääkseen poliittisia rikosprosesseja kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja poliittisia aktivisteja vastaan. Tunnettuja esimerkkejä tällaisista tapauksista ovat Jukos-öljy-yhtiöön ja sen perustajaan Mihail Hodorkovskiin sekä korruptiota vastaan toimineeseen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyihin kohdistuneet oikeusjutut ja tuomiot.
Kolmen Venäjälle jääneen, samassa prosessissa Popovin kanssa syytettynä olevan henkilön on dokumentoitu joutuneen epäinhimillisen kohtelun kohteeksi.
Vasili Popovin mukaan ennen rikostutkinnan aloittamista useat Karjalan alueen virkamiehet olivat toistuvasti varoittaneet, että hänet pidätetään, mikäli hän jatkaa poliittista toimintaansa. Viime vuosina ainakin kaksi muuta Karjalan alueella toimivaa Jabloko-aktiivia on saanut vastaavanlaisia varoituksia ja joutunut myöhemmin pidätetyiksi ilmeisesti tekaistujen rikossyytteiden nojalla.
Venäjällä tapahtuu jatkuvasti vakavia ihmisoikeusloukkauksia, kuten poliittisten toisinajattelijoiden vainoa, oikeudenkäyntien oikeudenmukaisuutta koskevia ongelmia, ilmaisun- ja yhdistymisvapauden rajoituksia, laajamittaista kidutusta ja muuta epäinhimillistä kohtelua. Näiden lisäksi vakavia ihmisoikeusloukkauksia jätetään toistuvasti rankaisematta.
Perustuslain 9 §:n mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Amnesty International katsoo, että Vasili Popov saattaa joutua vainon, epäoikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja epäinhimillisen rankaisemisen uhriksi, mikäli hänet luovutetaan Venäjälle, eikä luovuttamispyyntöä näin ollen tulisi hyväksyä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo ottaa perusteluissa esitetyt huolenaiheet ja uhkatekijät huomioon tehdessään päätöstä Vasili Popovin luovuttamista koskevassa asiassa?