Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
sunnuntaina 26. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 29/2016 vp — Kirjallinen kysymys asuntorakentamisen tukemisesta ikäihmisille ja muille erityisryhmille suurten kaupunkien ulkopuolella — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 29/2016 vp
KK 29/2016 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys asuntorakentamisen tukemisesta ikäihmisille ja muille erityisryhmille suurten kaupunkien ulkopuolella

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 477 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Valtio tukee Valtion asuntorahaston kautta asuntotuotantoa maassamme. Valtion asuntorahastosta maksettavat tuet olivat vuonna 2014 304,2 miljoonaa euroa. Samana vuonna asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus oli 1 015 miljoonaa euroa. Meillä on useita erityisryhmiä, joilla on erilaisia tarpeita asumisen suhteen. Esimerkiksi ikääntyvällä väestönosalla on monia esteettömyyteen ja toiminnallisuuteen liittyviä tarpeita.

Maaseudun väestörakenne on monin paikoin voimakkaasti ikääntyvä. Maaseudun kuntakeskuksiin ja erityisesti seutukaupunkeihin ja seutukeskuksiin on muuttanut ja harkitsee muuttamista moni eläkeläinen, jolla toimintakyky ja mahdollisuudet omatoimiseen asumiseen saattavat olla heikentymässä. Niin kutsuttujen senioritalojen rakentaminen esimerkiksi asumisoikeusyhdistyspohjalta on ratkaisu ikääntyvien yhteisölliseen ja kotona selviämistä tukevaan asumiseen seutukeskusten palveluiden keskellä.

Kuitenkin Valtion asuntorahasto ARA ei ole tukenut kuin suurten kaupunkien senioritalohankkeita omilla rahoitusinstrumenteillaan. Se on perustellut linjaansa sillä, ettei ole mielekästä tukea hankkeita miinusmerkkisen väestökehityksen alueilla. ARA:n korkotukiasuntolainojen ja takauslainojen hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelmassa vuodeksi 2015 todetaan seuraavaa: "Väestöltään väheneville asuntomarkkina-alueille, joilla käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuvia asuntoja ei säilytetä vuokra-asuntokäytössä, ei tueta muiden kuin erityisryhmille tarkoitettujen uusien asuntojen tuottamista, ellei siihen ole tapauskohtaisia painavia syitä."

Tarvetta uudentyyppisille asunnoille kuitenkin on, vaikka kunnan nettoväestökehitys olisi vähenevä. Myös maaseudun muuttotappiokunnissa yhdyskuntarakenne muuttuu. Moni ikäihminen haluaa muuttaa haja-asutusalueelta lähemmäksi hyvinvointi- ja kaupallisia palveluja. Myös maa- ja metsätalouden sukupolvenvaihdokset johtavat nykyaikana usein vanhemman polven muuttamiseen tilalta kuntakeskukseen.

Tarvetta myös muiden erityisryhmien, kuten vammaisten, asuntotuotannolle on niin ikään miinusmerkkisen väestökehityksen kunnissa ja seutukaupungeissa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä erityisryhmien, kuten ikääntyvien, omatoimisuutta tukevia asumismuotoja suosivien asuntojen rakentamisen lisäämiseen myös vähenevän väestökehityksen alueilla ja maaseudun seutukeskuksissa?

Allekirjoittajat

Petri HonkonenEnsimmäinen allekirjoittaja
Antti KurvinenAllekirjoittaja
Petri Honkonen
Kansanedustaja · Jätetty 10.2.2016 · Keski-Suomi
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 26.7.2026 klo 22.48·varmenna teksti
Vastaus — maatalous- ja ympäristöministeri · 3.3.2016

Ministerin vastaus

maatalous- ja ympäristöministeri
Vastaus annettu 3.3.2016 · KKV 29/2016 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 26.7.2026 klo 22.48·varmenna vastaus