Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 39/2016 vp — Kirjallinen kysymys Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintakyvystä määrärahaleikkausten jälkeen — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 39/2016 vp
KK 39/2016 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintakyvystä määrärahaleikkausten jälkeen

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 664 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Laadukas sosiaali- ja terveydenhuolto sekä siihen liittyvä päätöksenteko perustuvat aina tutkittuun tietoon ja huolelliseen valmisteluun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) merkitys on tässä keskeinen sen tuottaessa elintärkeää tutkimustietoa suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Sen tehtävänä on väestön  hyvinvoinnin  ja terveyden  edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii myös alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. THL:n toiminnan kokonaiskustannuksista noin 75 % aiheutuu lakisääteisten viranomaistehtävien ja niihin suoraan liittyvien asiantuntijatehtävien suorittamisesta.

On ymmärrettävää, että julkisen talouden säästötalkoisiin osallistuvat kaikki, mutta leikkaukset ovat erityisen voimakkaasti kohdistuneet THL:n toimintaan. Sen talousarviomäärärahoista on leikattu kolmen vuoden aikana lähes viidennes. Leikkausten seurauksena henkilötyövuosia on vähennetty yli kaksisataa, ja tänä vuonna vähenee lisäksi sata. On herännyt aito ja aiheellinen huoli koko laitoksen tulevaisuudesta. Miten THL kykenee rajusti niukkenevilla resursseilla vastaamaan niin globaalissa kuin kotimaisessakin toimintaympäristössä lisääntyneisiin haasteisiin ja samanaikaisesti tuottamaan vaadittua tutkimustietoa hallituksen lukuisten kärkihankkeiden tueksi? THL on joutunut käymään toistuvia YT-neuvotteluja saavuttaakseen asetetut säästötavoitteet.

Määrärahaleikkaukset eivät siis ole vähentäneet THL:n tekemän työn tarpeellisuutta tai sen tutkimustoimintaa kohtaan esitettyjä odotuksia ja vaatimuksia. Päinvastoin. Uusia tai kasvavia haasteita ovat muun muassa sote-uudistus, turvapaikanhakijoiden terveyteen liittyvät kysymykset, epidemiat ja pandemiat sekä ikääntyvän väestön palvelutarpeet.

THL:n muita kovempi kohtelu säästötalkoissa ei noudata kansalaisten arvokäsityksiä. Suomalaiset arvostavat laadukasta, tutkittuun tietoon perustuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Terveys nousee erilaisissa kyselytutkimuksissa kerta toisensa jälkeen ykkössijalle, kun kansalaisen eniten arvostamia asioita tiedustellaan. Siksi sen pitää olla myös päättäjien arvoasteikossa korkealla sekä puheissa että teoissa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen siitä, että se samanaikaisesti leikkaa voimakkaasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen resursseja ja odottaa siltä voimakasta panosta muun muassa omien kärkihankkeidensa toteuttamisessa ja
mitä hallitus aikoo tehdä asialle?

Allekirjoittajat

Päivi RäsänenEnsimmäinen allekirjoittaja
Päivi Räsänen
Kansanedustaja · Jätetty 12.2.2016 · Häme
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 25.7.2026 klo 20.35·varmenna teksti
Vastaus — perhe- ja peruspalveluministeri · 2.3.2016

Ministerin vastaus

perhe- ja peruspalveluministeri
Vastaus annettu 2.3.2016 · KKV 39/2016 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 25.7.2026 klo 20.35·varmenna vastaus