HALLITUKSEN ESITYS

Hallituksen esitys HE 42/2023 vp Hallituksen esitys HE 87/2023 vp

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia siten, että kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alennettaisiin 0,17 prosenttiyksiköllä. Valtionosuus olisi vuoden 2024 alusta 21,92 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus olisi 78,08 prosenttia.

Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 0,24 prosenttiyksikköä liittyen pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaiseen peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotuksen 1 prosenttiyksikköä vastaavaan vähennykseen. Vuonna 2024 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus olisi 2,2 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys noin 52,8 miljoonaa euroa. Valtionosuusprosentin alentaminen indeksikorotuksen yhtä prosenttiyksikköä vastaavan vähennyksen johdosta pienentää peruspalvelujen valtionosuutta 24 miljoonaa euroa vuonna 2024.

Ehdotetussa valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,07 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Tehtävämuutoksina on huomioitu sitouttava kouluyhteisötyö (4,667 miljoonaa euroa), oppivelvollisuuden laajentaminen (0,5 miljoonaa euroa) ja B1-kielen opetuksen lisääminen yhdellä vuosiviikkotunnilla (4,135 miljoonaa euroa) sekä varhaiskasvatuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat (-0,251 miljoonaa euroa).

Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain laskuvirheen oikaisua koskevaan pykälään ehdotetaan täsmennyksiä, joilla selkiytetään virheen korjaamisessa noudatettavaa menettelyä ja sääntelyn suhdetta hallintolain yleissäännöksiin.

Esitys liittyy valtion vuoden 2024 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024.

HE 42/2023 vp

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirron vuoksi kunnilta hyvinvointialueille siirrettävät tulot tarkistetaan vuonna 2023 vuoden 2022 tilinpäätöstietojen ja verotulojen osalta valmistuneen verotuksen mukaisten maksuunpantujen verotulojen perusteella koko maan tasolla hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia vastaaviksi. Tulojen ja kustannusten erotus vähennetään peruspalvelujen valtionosuudessa vuodesta 2024 lukien ja vuoden 2023 osalta jälkikäteen. Koska valmistuneen verotuksen tiedot poikkeavat huomattavasti talousarviovalmistelussa käytetyistä ennakkotiedoista, ehdotetaan tästä johtuvaa ennakoimattoman suurta valtionosuusvähennystä vuodelle 2024 lievennettäväksi. Vuotta 2023 koskeva jälkikäteinen valtionosuusvähennys siirrettäisiin vuosien 2024 ja 2025 sijasta tehtäväksi vuosina 2025–2027. Lisäksi vuoden 2024 valtionosuuteen tehtäisiin määräaikainen lisäys 34,70 euroa asukasta kohden eli yhteensä 192 miljoonaa euroa, joka vastaa lopullisten verotulotietojen huomioon ottamisen johdosta kasvanutta osuutta vuoden 2024 valtionosuusvähennyksestä. Vastaavasti valtionosuutta vähennettäisiin määräaikaisesti vuosittain 64 miljoonaa vuosina 2025–2027.

Esitys liittyy valtion vuoden 2024 talousarvioesitystä täydentävään esitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2024

Lopullisen siirtolaskelman vaikutukset kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen

Laskuvirheen korjaaminen

618/2021 Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskeva sääntely on uudistettu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen yhteydessä. Nykyinen laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (, valtionosuuslaki) on tullut voimaan vuoden 2023 alusta.

HE 42/2023 vp

Alkuperäisen hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että ns. sote-siirtolaskelmat tarkistetaan lopullisesti syksyllä 2023 vastaamaan kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietoja sekä valmistuneen verotuksen mukaisia vuoden 2022 maksuunpantuja verotuloja. Perusteluissa on pidetty mahdollisena, että siirtolaskelman korjaus saattaa vaikuttaa merkittävästi momentin määrärahan tasoon. Marraskuussa 2023 saadut lopulliset vuoden 2022 verotulotiedot ja niiden perusteella laskettu valtionosuuden vähennystarve poikkeavat huomattavasti siitä tasosta, mihin kunnat ovat ennakkotietojen perusteella voineet talousarviovalmistelussaan varautua. Valtionosuuden vähennystarve on vuonna 2024 yli 400 miljoonaa euroa suurempi kuin aiemmin on ollut tiedossa.

HE 87/2023 vp

Hallintovaliokunta pitää myönteisenä, että kuntien ensi vuoden talousarviovalmistelun näkökulmasta kohtuuttoman myöhään ilmenneeseen ennakoimattoman suureen valtionosuuksien vähentämistarpeeseen on reagoitu nopeasti ja täydentävä hallituksen esitys on annettu kiireellisesti eduskunnalle. Valiokunta katsoo, että täydentävässä esityksessä ehdotetut muutokset ovat tässä tilanteessa välttämättömiä kuntien järjestämisvastuulla olevien lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi. Saadun selvityksen mukaan asiaan pyritään löytämään pidemmän aikavälin ratkaisu viimeistään kevään 2024 kehyspäätöstä koskevissa neuvotteluissa.

HaVL 17/2023 vp

HE 87/2023 vp

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on lakiehdotuksen mukaan vuoden 2024 alusta 21,92 prosenttia. Valtionosuusprosentti alenee 0,17 prosenttiyksiköllä kuluvan vuoden prosenttiin verrattuna. Kuntien omarahoitusosuus on 78,08 prosenttia vuonna 2024.

Valtionosuusprosenttiin vaikuttavat erilaiset valtionosuuden lisäykset ja vähennykset. Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,07 prosenttiyksikköä uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 100 prosenttia. Kunnille aiemmin säädetyt uudet ja laajenevat tehtävät lisäävät valtionosuutta yhteensä noin 9 miljoonaa euroa (sitouttava kouluyhteistyö 4,7 milj. euroa, oppivelvollisuuden laajentaminen 0,5 milj. euroa, B1-kielen opetuksen lisääminen 4,1 milj. euroa ja varhaiskasvatuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat -0,25 milj. euroa).

Hallitusohjelman mukaan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään indeksikorotuksen yhtä prosenttiyksikköä vastaava vähennys vuosina 2024-2027. Tämä on otettu valtionosuusprosentin muutoksessa huomioon 0,24 prosenttiyksikön vähennyksenä. Peruspalvelujen hintaindeksi ja siitä aiheutuva valtionosuuden muutos määritellään normaalisti ja hallitusohjelman mukainen valtionosuuden vähennys toteutetaan erikseen. Vähennys on luonteeltaan pysyvä, minkä vuoksi se ehdotetaan toteutettavaksi valtionosuusprosentin kautta. Vähennys pienentää peruspalvelujen valtionosuutta 24 miljoonaa euroa vuonna 2024. Valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, etteivät täydentävässä hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset vaikuta tämän vähennyksen toteuttamiseen.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudet ovat vuonna 2024 yhteensä noin 2,5 miljardia euroa, mikä on noin 290 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.

Valtionosuuslain 57 §:n 4 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirron vuoksi kunnilta hyvinvointialueille siirrettävät tulot tarkistetaan vuonna 2023 vuoden 2022 tilinpäätöstietojen ja verotulojen osalta valmistuneen verotuksen mukaisten maksuunpantujen verotulojen perusteella koko maan tasolla hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia vastaaviksi. Tulojen ja kustannusten erotus otetaan huomioon peruspalvelujen valtionosuudessa vuodesta 2024 lukien. Vuoden 2023 osalta vähennys tehdään voimassa olevan sääntelyn mukaan jälkikäteen vuosina 2024 ja 2025.

HaVM 28/2022 vp

Valtion vuoden 2024 varsinaisessa talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituksen siirtolaskelman tarkistuksesta aiheutuvaksi valtionosuuden pysyväksi vähennystarpeeksi on arvioitu noin 224 miljoonaa euroa, joka on ollut tarkoitus ottaa voimassa olevan lain mukaan huomioon myös määräaikaisena vähennyksenä vuoden 2023 osalta takautuvasti kahdessa osassa vuosina 2024 ja 2025. Yhteensä tarkistuksesta aiheutuvan vähennyksen määräksi on vuodelle 2024 tuolloin arvioitu 336 miljoonaa euroa. Rahoituksen tarkistuksesta aiheutuva vähennys huomioidaan kunnittain asukasta kohden tasasuuruisesti.

Täydentävän esityksen perusteluista ilmenee, että marraskuussa 2023 saatujen lopullisten verotulotietojen perusteella päivitettyjen laskelmien jälkeen valtionosuuden pysyvä vähennystarve on kasvanut noin 500 miljoonaan euroon vuodesta 2024 alkaen ja vuotta 2023 koskeva jälkikäteinen vähennys vuodelle 2024 noin 250 miljoonaan euroon. Yhteensä tämä tarkoittaisi 750 miljoonan euron valtionosuusvähennystä vuonna 2024, mikä on noin 410 miljoonaa euroa enemmän kuin ensi vuoden varsinaisessa talousarvioesityksessä on ennakoitu. Kuntien käytössä ovat talousarvioita valmisteltaessa olleet 10.10.2023 julkaistut päivitetyt laskelmat, joihin verrattuna nyt tiedossa olevien lopullisten laskelmien mukainen vähennystarve on 441 miljoonaa euroa suurempi.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lopullisten verotulotietojen ja ennakkotietojen välisen eron taustalla on useita tekijöitä. Esimerkiksi kunnallisverotuksessa verotettava tulo on pienentynyt, kunnallisverosta tehtävä työtulovähennyksen määrä kasvanut ja veroista tehtävien vähennysten määrä ylipäänsä lisääntynyt koronavuosien jälkeen. Näitä tekijöitä ei ole huomioitu ennakkolaskelmissa.

Valiokunta toteaa, että kunnilla ei ole ollut mahdollisuutta omassa talousarviovalmistelussaan ottaa huomioon edellä mainitun suuruista vähennystä peruspalvelujen valtionosuudessa. Vuoden 2024 talousarviot on jo hyväksytty kuntien valtuustoissa. Kunnan on tullut lisäksi ilmoittaa viimeistään 17. marraskuuta tuloveroprosentin suuruus Verohallinnolle verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:ssä säädetyin tavoin. Koska kunnat ovat jo päättäneet vuoden 2024 veroprosentista ja talousarvioistaan, aiheuttaisi suuri muutos valtionosuuksiin pikaisia sopeuttamistarpeita kuntien toimintaan ja voisi ennen kaikkea vaarantaa lakisääteisten palvelujen kuten varhaiskasvatus-, perusopetus- ja koulutuspalvelujen järjestämistä.

Täydentävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan valtionosuuslain 57 §:n 4 momenttia muutettavaksi niin, että vuoden 2023 erotusta koskeva jälkikäteen tehtävä vähennys alkaa vuoden 2024 sijasta vasta vuonna 2025 ja se jaksotetaan kahden vuoden sijasta kolmelle vuodelle tehtäväksi vuosina 2025—2027. Nämä jälkikäteen tehtävät vähennykset ovat lopullisten laskelmien mukaan vuosittain 167 miljoonaa euroa. Vähennykset painottuvat kehyskauden loppupuolelle, mikä antaa nykytilaan verrattuna kunnille paremmat mahdollisuudet varautua kuntatalouteen kohdistuvaan sopeutuspaineeseen. Muutoksen vaikutus kuntatalouteen on kuitenkin neutraali, sillä pysyvien ja määräaikaisten vähennysten yhteissumma säilyy samana.

Lisäksi valtionosuuslain 32 §:n muutoksella tehdään vuoden 2024 valtionosuuteen 192 miljoonan euron määräaikainen lisäys (34,70 euroa/asukas), joka vastaa edellä mainitusta lykkäyksestä huolimatta kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen muutoin kohdistuvaa vähennystä. Valtionosuutta vähennetään ehdotuksen mukaan vastaavasti vuosina 2025—2027 vuosittain 64 miljoonaa euroa (11,57 euroa/asukas). Ensi vuodelle tehtävä määräaikainen lisäys ei näin ollen vahvista pysyvästi kuntien rahoitusta.

Valiokunta pitää edellä todetuin tavoin täydentävässä hallituksen esityksessä ehdotettuja muutoksia välttämättöminä.

Valiokunta toteaa tässäkin yhteydessä, vaikka koko maan tasolla tuloja siirretään sote-uudistuksen yhteydessä kustannuksia vastaavasti, yksittäisten kuntien osalta siirtyvien tulojen ja kustannusten välillä voi olla huomattaviakin eroja. Tasauselementeillä varmistetaan, ettei yhdenkään kunnan talous heikkene tai vahvistu kohtuuttoman paljon sote-uudistuksen seurauksena.

Valtiovarainministeriö voi lain voimassa olevan 47 §:n mukaan itse tai hakemuksen perusteella oikaista kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa tarkoitetuissa päätöksissä ja tiedoissa olevan laskuvirheen. Säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi niin, että virheen korjaamisessa noudatettavaa menettelyä ja sääntelyn suhdetta hallintolain yleissäännöksiin selkiytetään.

Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että peruspalvelujen valtionosuudet perustuvat aina oikeisiin tietoihin ja että tiedoissa olevat virheet voidaan korjata mahdollisimman nopeasti ja joustavasti tilanteissa, joissa niillä on vaikutusta kuntien valtionosuuksiin. Valiokunta pitää säännöksen täsmentämistä perusteltuna. Saman sisältöinen säännös on hiljattain lisätty myös hyvinvointialueiden rahoituksesta annettuun lakiin (—).

Vastalause 1

Perustelut

Kuntien asema on ollut suuressa muutoksessa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluiden siirryttyä vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden vastuulle. Kuntien suurimmat tehtäväkokonaisuudet ovat nyt varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa, liikunta- ja kulttuuripalveluissa, nuorisopalveluissa sekä elinvoiman vahvistamisessa. Uudessa tilanteessa on varmistettava sekä kuntien että hyvinvointialueiden rahoituspohja sekä turvattava niille mahdollisuus suoriutua lakisääteisistä tehtävistään.

Kuntien valtionosuuslaskelmat tuli lainsäädännön mukaisesti päivittää sen perusteella, mitkä olivat kuntien tilinpäätösten mukaiset sote- ja pelastuspalvelujen kustannukset sekä maksuunpannut verotulot vuonna 2022. Hallituksen lokakuussa julkistamassa vuoden 2024 talousarviossa pysyväksi valtionosuuden vähennykseksi arvioitiin 224 miljoonaa. Nyt päivitettyjen laskelmien mukaan pysyvä vähennys kuntien valtionosuuksiin kasvaa yhteensä 501 miljoonaan euroon. Valtionosuuksiin kohdistuva vähennys siis yli kaksinkertaistui.

On kannatettavaa, että valtionosuusvähennystä lievennetään vuodelle 2024 ja vuotta 2023 koskeva jälkikäteinen valtionosuusvähennys siirretään tehtäväksi vuosien 2024 ja 2025 sijasta vuosina 2025—2027. Vuoden 2024 valtionosuuteen ehdotetaan tehtäväksi määräaikainen lisäys ja vuosien 2025—2027 valtionosuuteen vastaava vähennys. On tärkeää, että ensi vuoden aikana kuntien tilanteen helpottamiseksi etsitään myös mahdollisia muita ratkaisukeinoja.

Ennakoimattoman suuret valtionosuuksien vähennykset alleviivaavat osaltaan sitä, että kuntien valtionosuusjärjestelmä ei vastaa kuntien muuttunutta tehtäväkenttää. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä onkin uudistettava nopeasti, mutta huolellisesti. Tähän työhön tulisi ottaa laajasti mukaan kaikki eduskuntapuolueet.

Kuntien talous on haastavassa asemassa valtionosuuksien vähetessä sote-uudistuksen siirtolaskelmien tarkentuessa. Kuntien valtionosuuslaskelmien tarkistuksen yhteydessä olisi kohtuullista, että valtionosuuksien indeksikorotuksen yhden prosenttiyksikön leikkauksesta luovuttaisiin. Sen vaikutus kunnille on vuonna 2024 noin 24 miljoonaa euroa, mutta nousee hallituskauden aikana noin 100 miljoonaan euroon.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme

että hallituksen esitykseen HE 87/2023 vp sisältyvä lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 21 § muutettuna seuraavasti (Vastalauseen muutosehdotus)

Vastalauseen muutosehdotus

21 §

Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus

22,16

77,84

valtionosuusprosentti

Kunnan 6—12 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus onprosenttia () ja kuntien omarahoitusosuus onprosenttia.

Helsingissä 30.11.2023

Eemeli

Peltonen

sd

Paula

Werning

sd

Timo

Suhonen

sd

Laura

Meriluoto

vas

Vastalause 2

Perustelut

HE 42/2023 vp

Kuntatalouden haasteita syventää entisestään hyvin myöhäisessä vaiheessa 17.11.2023 ilmennyt kuntien valtionosuuksien yhteensä 415 miljoonan euron suuruinen pysyvä lisäleikkaustarve vuoden 2022 verotuksen valmistuttua. Valtiovarainministeriön tekemät ennakkolaskelmat poikkesivat toteumasta harvinaisen paljon johtuen koronapandemian aiheuttamista muutoksista työtulovähennysten käyttämisessä verotusvuosina 2021 ja 2022, jotka olivat arviolaskelmien ja lopullisten laskelmien pohjina. Kunnat pitävät oikeutetusti tätä kohtuuttomana.

HE 87/2023 vp

Kaikki edellä mainitut muutokset johtuvat vuoden 2023 alussa toimeenpannun sote-uudistuksen niin sanotuista sote-siirtymäeristä. Aiemmin laaditut arviolaskelmat sote-menoista ja sote-rahoituksen siirroista kunnilta hyvinvointialueille täsmennettiin valtionosuuksien kautta toteutettavaksi toteumaa vastaaviksi. Muutoksen rajuus on yllättänyt kaikki.

Poliittisessa keskustelussa on valitettavasti keskitytty syyllisten etsimiseen ja vastuuta on vieritetty sote-uudistuksen toteuttajiin eli viime vaalikauden hallituspuolueille. Silloin unohdetaan, että jokainen hallitus vuorollaan joutuu kantamaan vastuun eteen tulevista yllättävistäkin haasteista. Siinä tilanteessa jokainen istuva hallitus voi joko hakea ratkaisuja ilmenneisiin ongelmiin tai vaihtoehtoisesti antaa asioiden mennä omalla painollaan, joka taas olisi vastuun pakoilua. Sellaiseen emme kokoomuksen ja perussuomalaisten johtamaa hallitusta kannusta.

Niin kuntien kuin hyvinvointialueiden rahoituksessa sote-uudistus toi esiin palveluiden järjestämisen ja rahoituksen todellisen tilan pois kuntatalouden ja kuntien laajan tehtäväkentän kätköistä. Lisähaasteita ovat tuoneet muun muassa alati kasvavat väestön ikääntymisestä johtuvat palvelutarpeet, koronapandemia ja voimakas inflaatio. Kun uudistuksia on perinteisesti toteutettu kustannusneutraalisti eli ilman palveluiden järjestämiseen kohdistuvaa lisärahoitusta, on käynyt niin, että valtion kokonaisrahoitus niin kuntapalveluiden järjestämisessä kuin hyvinvointialueille sote-palveluihin käymässä riittämättömäksi. Toisin sanoen kustannukset ovat nousseet huomattavasti nopeammin kuin valtionosuus- ja kuntien verorahoitus on kasvanut.

Syyttelyn ja silmien ummistamisen sijasta hallitukselta olisi ensiarvoisen tärkeää tarkastella kuntien tehtäviä ja velvoitteita suhteessa kuntapalveluiden kokonaisrahoitukseen, kuinka alati syventyviä alueellisia eroja kuntien olosuhde- ja palvelutarvetekijöissä sekä verotulopohjassa voidaan tasata oikeudenmukaisemmin ja ylipäätään millainen rooli valtiovallalla on ihmisten tarvitsemien peruspalveluiden turvaamisessa. Tässä olemme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ytimessä. Jos rahoitusvaje kaadetaan yksistään kuntien vastuulle, kasvavat kuntien väliset taloudelliset erot hallitsemattomiksi, josta viime kädessä kärsivät palveluja tarvitseva ihmiset.

Eräänä sote-uudistuksen ennakoimattomana sivuvaikutuksena peräti kymmenen kunnan valtionosuudet ovat ensi vuonna kokonaisuudessaan miinuksella eli ne ovat joutuneet ja joutumassa maksamaan ulosoton uhalla omista verotuloistaan valtiolle enemmän rahaa kuin ne saavat sitä valtionosuuksina. Toisin sanoen tällaiset kunnat joutuvat maksamaan valtiolle siitä, että ne hoitavat asukkailleen lakisääteisiä palveluja, kun muiden kuntien kohdalla ne saavat valtiolta rahaa samojen velvoitteiden hoitamiseen. Tätä emme voi hyväksyä.

Eduskunnan istuntosalissa käydyissä keskusteluissa kuntaministeri oli ensin luvannut hallituksen miettivän tähän ratkaisukeinoja. Kuitenkin tekemiimme kirjallisiin kysymyksiin kuntaministeri on vastannut kaiken menneen oikein ja voimassa olevien lakien puitteissa sekä negatiivisten valtionosuuksien kunnilla ei menisi läheskään taloudellisesti heikoiten. Eli mitään ongelmaa ei olisi. Olemme tästä eri mieltä, koska negatiivisten valtionosuuksien kunnat voidaan hoitaa kuiville, jos olisi poliittista tahtoa.

Hoitamattomana tilanne loukkaa mielestämme kuntien asukkaiden yhdenvertaisuutta. Huomautamme myös, että negatiivisten valtionosuuksien kuntien määrä kasvaa vuodelle 2025 eikä se korjaannu ilman valtionosuusuudistusta, jonka toteuttamista hallituksen pitäisi kiirehtiä.

Keskusta on omassa vaihtoehtobudjetissaan vuodelle 2024 esittänyt kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen ensi vuodelle 30 miljoonan euron korotusta, jolla negatiivisen valtionosuuksien kunnat voidaan hoitaa kuiville. Sen sijaan hallitus ehdottaa harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen puolittamista kuluvaan vuoteen verrattuna.

Syyskuussa julkistetun kuntatalousohjelman ennusteiden mukaan alijäämäisten kuntien määrä lisääntyy voimakkaasti vuodesta 2024 alkaen. Tämän lisäksi kuntien taloustilanteissa on nähtävissä voimakasta eriytymistä tulevina vuosina.

Hallitusohjelman perusteella säästötoimenpiteenä kuntien valtionosuuksiin kohdistetaan yhden prosenttiyksikön indeksijarru. Lisäksi hallitus on toteuttamassa kuntien valtionosuusuudistuksen vuoden 2026 alusta kustannusneutraalisti, jolloin kuntataloudelle ei ole tulossa lisärahaa vaan samaa rahaa jaetaan uudelleen kuntien välillä. Hallitus lupaa ohjelmassaan myös vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita, jolloin toisaalta kunnilta vähenisi vastaava summa valtionosuuksia. Hallitus pyrkii kasvattamaan kiinteistöveron osuutta kuntien tulopohjassa, joskin myönteiset vaikutukset kohdentuisivat kunnille hyvin epätasaisesti.

Keskustan valiokuntaryhmä tähdentää, että hallitusohjelma on liian niukka kuntien jo tiedossa olevien haasteiden ratkaisemiseen nähden. Kannustamme hallitusta reivaamaan kuntapolitiikan linjaansa kuntien todellisuutta vastaavaksi.

Kuntien omien talouksien suunnittelun kannalta varsinkin vuoden 2025—2027 ovat hyvin haasteelliset ja rahoitusnäkymä epäselvät. Tuolle ajanjaksolle on tulossa ainakin sote-siirtymästä johtuvat lopulliset kuntien valtionosuusleikkaukset, ensi vuodelle osoitetun lisäleikkaustarpeen kompensaation takaisinmaksu valtiolle, valtionosuusuudistus sekä hyvinvointialueiden vuokraamien sote-kiinteistöjen vuokrasopimusten päättyminen. Tummia pilviä kuntien ylle tuovat hallituksen mahdolliset lisäsäästötoimet, koska jo nyt tiedetään, että hallituksen talouspoliittisilta tavoitteilta on pudonnut pohja pois. Eduskunnassa käytyjen keskustelujen perusteella hallitus mieluummin tekee lisäleikkauksia kuin esimerkiksi tekisi talouskasvua vauhdittavia päätöksiä koko Suomen mahdollisuuksia ja voimavaroja hyödyntäen. Tässä suhteessa hallituksen harjoittama keskittämispolitiikka on tuhoisa.

Huomautamme, että kunnilta ei ole varaa sopeuttamistoimena tehdä lainkaan valtionosuuksien leikkauksia, mikäli hallitus haluaa turvata jokaiselle lakisääteiset peruspalvelut. Kysymys on arvovalinnasta.

Kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on turvata jokaiselle oikeus asuinpaikasta riippumatta lakisääteisiin peruspalveluihin kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. Valtiovallan vastuuta ihmisten tarvitsemista kunnallisista peruspalveluista alleviivaa perustuslaista johdettu niin sanottu rahoitusvastuun periaate, jolloin valtiovallan pitää antaa kunnille tosiasiallinen taloudellinen mahdollisuus hoitaa lakisääteiset velvoitteensa. Tarkastelua tulisi tehdä kuntakohtaisesti. Tämän pitää olla valtionosuusuudistuksen peruslähtökohta, vaikka siitä livettiin vuoden 2015 valtionosuusuudistuksessa edellisen kokoomusjohtoisen hallituksen aikana.

Lisäksi valtionosuusuudistus pitää tehdä kunnille jäljelle jääneiden tehtävien ja velvoitteiden pohjalta. Jatkossa noin 70-80 % kuntien lakisääteisistä tehtävistä liittyy perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen. Kunnilla on myös elinvoimaan, elinkeinojen kehittämiseen, kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyviä tärkeitä tehtäviä. On muistettava myös kuntien syvempi merkitys toimia ihmisten yhteisönä ja kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksemme kulmakivenä. Vallitseva maailmanpolitiikan epävarma tilanne korostaa oman huoltovarmuutemme, elinvoimaisuuden ja kokonaisturvallisuuden merkitystä koko Suomessa. Siksi yhtäkään kuntaa ja aluetta Suomessa ei ole varaa jättää oman onnensa nojaan.

Huomautamme myös, että vuoden 2023 alussa voimaan tullut sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus toi esille kuntakentän todellisuuden ja kuinka suuriksi erot kuntien meno- ja tulorakenteissa ehtivät kasvaa ennen uudistuksen toimeenpanoa. Hallituksen tulee etsiä ratkaisuja ja kaventaa eroja. Huomautamme, että valtiovallan sanelemat kuntaliitokset, joka ei ole päähallituspuolue kokoomukselle vieras ajatus, eivät tuo haasteisiin ratkaisuja, koska haasteet ovat jopa maakunnan kokoisia. Ainoa käyttökelpoinen väline tasata olosuhde-eroja ja erilaisia taloudellisia kantokykyjä on kuntien valtionosuusjärjestelmä.

Niin ikään verotulojen ja valtionosuuksien painoarvot kuntakohtaisessa rahoituksessa muuttuivat sote-uudistuksen myötä huomattavasti. Verotulokertymän perusteella toteutettavan valtionosuuksien tasausjärjestelmän merkitys on kasvanut. Siksi tulevassa valtionosuusuudistuksessa on luovuttava nykyiseen valtionosuusjärjestelmään kuuluvista epätarkoituksenmukaisista perusteista, kuten valtionosuuksien tasausta saavien kuntien omavastuuosuudesta sekä pendelöintikertoimesta, jossa naapurikunnassa työssä käyminen vähentää kunnan valtionosuutta.

Huomautamme myös, että vaalikausittain toteutetut ansiotuloverojen kevennykset on pääosin toteutettu kunnallisverotuksen kautta, joka on nakertanut kuntien muutenkin kapeaa verotulopohjaa.

Kannustamme hallitusta pohtimaan vakavasti valtion rahoitusvastuun kasvattamista kuntapalveluiden turvaajana viimeistään kuntien valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Valtion rahoitusvastuu kuntapalveluista on enää reilu viidennes ja se tulee laskemaan alle viidennekseen vaalikauden loppuun mennessä. Ymmärrämme valtiontalouden vaikean tilanteen mutta huomautamme myös, että valtion on yhä kuntia vahvempi toimija. Valtiontalous ja kuntatalous ovat molemmat julkista taloutta, jolla Suomea mitataan.

Niin sanotut negatiivisten valtionosuuksien kunnat on hoidettava

Hallituksen on vastattava ajan haasteisiin

Kuntien valtionosuusuudistuksessa on keskityttävä peruskysymyksiin

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme

että lakiehdotus hyväksytään mietinnön mukaisena ja

että hyväksytään kuusi lausumaa

Vastalauseen lausumaehdotukset

().

Vastalauseen lausumaehdotukset

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla kunnat eivät joudu maksamaan valtiolle palveluista, joita valtio on kunnille määrännyt ja luvannut rahoittaa (ns. negatiivisten valtionosuuksien kunnat). Jo erääntyneiden ns. negatiivisten valtionosuuksien saatavien kohdalla valtion luopuu niiden pakkoperinnästä.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee vuoden 2026 alusta voimaan tulevan kuntien valtionosuusuudistuksen periaatteella, että jokaisella on oikeus lakisääteisiin kuntien peruspalveluihin asuinpaikasta riippumatta kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.

3. Eduskunta edellyttää, että kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus perustuu kuntien nykyisiin tehtäviin, kuntien omavastuu palveluiden rahoittamisesta on ymmärrettävä ja täyttää perustuslain vaatimukset sekä hallitus tarkastelee valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa myös valtionosuusrahoituksen kokonaistason sekä kuntien verotulopohjan riittävyyden näkökulmasta.

4. Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan, että kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa hallitus tasaa valtionosuusjärjestelmän kautta täysimääräisesti kuntien erilaisia olosuhde- ja palvelutarvetekijöitä sekä erilaista verotulopohjaa.

5. Eduskunta edellyttää, että hallitus ei vuoden 2015 kuntien valtionosuusuudistuksen tavoin enää sisällytä uuteen kuntien valtionosuusjärjestelmään epätarkoituksenmukaisia valtionosuuksien jakokriteereitä (esim. pendelöintikerroin sekä kuntien omavastuuosuus verotulotasauksessa).

6. Eduskunta edellyttää, että hallitus ei sopeuta valtiontaloutta leikkaamalla ihmisten tarvitsemien lakisääteisten peruspalveluiden rahoitusta (kuntien peruspalvelut ja sote).

Helsingissä 30.11.2023

Petri

Honkonen

kesk

Hanna

Räsänen

kesk