Eduskunnan puhemiehelle
Korkein hallinto-oikeus ilmoitti 11.12. ennakkopäätöksestä (KHO 2023:116), jossa journalistin työantajan maksamat oikeudenkäyntikulut katsotaan toimittajan veronalaiseksi tuloksi. Ratkaisu on herättänyt aiheellista huolta siitä, johtaako se sananvapauden rajoittamiseen, tutkivan journalismin edellytysten heikentymiseen ja median vaientamiseen. Tätä uhkaa heijastaa myös KHO:n äänestystulos 3—2 ja esittelijän eriävä mielipide.
Muiden muassa Journalistiliitto ja Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja ovat pitäneet päätöstä sananvapauden kannalta vahingollisena. Päätoimittajayhdistys on vaatinut verolakeihin muutoksia.
Vaikka KHO perusteluissaan toteaa, että toimittajan työtehtäviin ei kuulu olla syytettynä ri-kosasiassa, päätös ei sulje pois myöskään siviilikohteita. Linjauksesta seuraa se, että pelkkä uhkaus kalliista oikeusprosessista voi ehkäistä kriittisten juttujen julkaisemisen. Päätös ei koske yksinomaan kunnianhimoista journalismia, vaan ulottuu kaikille aloille. Ulkomailta tuttu aggressiivinen litigaatio tai jo yksin kanteella uhkaaminen vaarantaa kansalaistoiminnan edellytykset.
Tuomioistuin tulkitsee lainsäädäntöä riippumattomasti. Lainsäätäjän vastuulle kuuluu punninta, miten lainsäädännöllä taataan sananvapauden ja kansalaisten oikeuksien toteutuminen. Jotta kohtuuttomat oikeudenkäyntikulut tai niiden uhka ei vaaranna journalismia ja kansalaistoimintaa, tuloverolakiin ja lakiin elinkeinotulon verotuksesta on kiireesti valmisteltava sananvapautta suojaavat muutokset.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä tavoin ja millä aikataululla hallitus aikoo muuttaa tuloverolakia ja lakia elinkeinotulon verotuksesta, jotta varmistetaan riippumattoman journalismin toimintaedellytykset sekä kaikilla aloilla kansalaisten oikeuksien toteutuminen?