Eduskunnan puhemiehelle
Perusopetuslain (628/1998) mukaan oppilaalla on oikeus saada oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppimisen ja koulunkäynnin tuessa on kolme tasoa: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Erilaisia oppimisen tuen muotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet. Jokaisella tuen tasolla voidaan periaatteessa käyttää kaikkia eri tukimuotoja lukuun ottamatta erityisopetusta, joka perustuu erityisen tuen päätökseen. Oppilas voi myös saada perusopetuslaissa säädetyn tuen rinnalla oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädettyä yksilökohtaista oppilashuoltoa.
Nuorten lukutaito ja Pisa-tulokset heikkenevät huolestuttavasti, ja esimerkiksi sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on jälleen voimistunut. Uusimpien Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2022 perusopetuksen oppilaista noin 24 prosenttia eli lähes 135 000 oppilasta sai tehostettua tai erityistä tukea. Samaan aikaan OAJ:n vuoden 2017 selvityksen mukaan vain kolme prosenttia opettajista ja rehtoreista ilmoittaa, että resurssit riittävät oppilaan lakisääteisen oppimisen tuen toteutumiseen.
Toimiva oppimisen tuki on asia, jolla on ratkaisevan suuri merkitys oppimistuloksiin. Riittävällä ja oikea-aikaisella oppimisen tuella voidaan tukea lasta tai nuorta koulunkäynnissä ja vähentää myöhempää tuen tarvetta. Tämä voi vähentää esimerkiksi myöhempää koulupudokkuutta ja syrjäytymistä. Se, miten oppimisen tuki järjestetään ja kuinka hyvin tuki toimii, vaikuttaa sekä tuen tarvitsijoihin että kaikkiin muihinkin oppilaisiin. Oppimisen tuen toimivuus tai toimimattomuus vaikuttaa suuresti myös opettajien työssäjaksamiseen ja mahdollisuuteen saada oppilaat innostumaan oppimisesta ja pääsemään niin hyviin tuloksiin kuin heillä on edellytyksiä.
Nykyisen oppimisen tuen kolmiportaisen mallin haasteena on kuitenkin se, että mallissa tehdään päätös oppilaan tuen portaasta, mutta ei mistään konkreettisesta tukitoimesta. Päätös oppilaan siirtymisestä tehostettuun tai erityiseen tukeen ei vielä takaa sitä, että hän saisi riittävästi tai lainkaan tehostetun tai erityisen tuen tukimuotoja kuten tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, kokoaikaista erityisopetusta tai erityisluokkamuotoista opetusta.
Pääministeri Orpon hallitus sitoutuu ohjelmassaan uudistamaan perusopetuksen kolmiportaista tukea koskevaa lainsäädäntöä niin, että sillä turvataan riittävä tuki ja vähennetään opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa. Tavoitteena on, että tukea on tarjolla yksilöllisesti ja oppilaan tarpeita vastaavasti, tuen muodot ovat valtakunnallisesti yhtenäiset, selkeät ja monipuoliset ja jatkossa pienryhmäopetus sekä erityisluokissa annettava opetus on entistä vahvemmin lainsäädännön nojalla mahdollista. Nämä hallitusohjelman tavoitteet ovat hyviä, mutta on syytä muistaa, että esimerkiksi samaan aikaan tehtävät kuntien valtionosuuksien leikkaukset kohdistuvat suoraan perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen ja puolestaan voivat heikentää koulujen edellytyksiä tarjota riittävää oppimisen tukea.
On myös tärkeää, että perusopetuksen tuen lainsäädännöstä saadaan riittävän selkeä ja täsmällinen, jotta heikossa taloustilanteessa kunnat eivät voi laistaa velvollisuuksistaan antaa tukea. Tämä on sekä inhimillisesti oppilaiden kannalta tärkeää että koko Suomen kilpailukyvyn kannalta oleellista, koska vain riittävän laadukkaalla perusopetuksella ja vahvalla oppimisen tuella saamme kasvatettua osaavaa työvoimaa ja myös huippuosaajia.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä aikataululla hallitus on aikeissa tuoda eduskuntaan esityksen oppimisen tuen uudistamisesta,
miten hallitus aikoo varmistaa, että oppilaalle tehty tukipäätös varmasti johtaa konkreettisiin tukitoimiin, ja
miten varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rahoitus kokonaisuudessaan tukee hallitusohjelman tavoitteita turvata jokaiselle oppilaalle riittävä ja yksilöllinen oppimisen tuki?