Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa annetaan vuosittain tuhansittain erilaisia rokotteita eri-ikäisille ihmisille. Rokotteissa on aina mahdollisuus sivu- ja haittavaikutuksiin. Haittavaikutuksia on lievistä ja vähäisistä aina vakaviin ja pysyviin haittavaikutuksiin. Haittavaikutus luokitellaan vakavaksi, jos se on johtanut kuolemaan, uhannut henkeä, johtanut sairaalahoitoon tai sairaalahoidon pitkittymiseen, johtanut pysyvään tai merkittävään toimintaesteisyyteen tai -kyvyttömyyteen tai aiheuttanut synnynnäisen epämuodostuman.
Suomessa on mahdollisuus hakea korvausta Suomen Keskinäinen Lääkevahinkovakuutus Oy:stä, mikäli lääkkeestä tai rokotteesta on aiheutunut lääkevahinko. Haittavaikutus ei ole sama asia kuin lääkevahinko. Korvauksen saamiseen on olemassa tietyt kriteerit ja yleensä arviointia varten pyydetään lausunto asiantuntijalääkäriltä, joka arvioi, onko kyse lääkevahingosta vai ei.
Moni kansalainen on ollut huolissaan siitä, tunnistetaanko terveydenhuollossa pitkäaikaisia tai pysyviä rokotehaittoja. Mikäli haittoja ei tunnisteta, ei niitä pystytä myöskään hoitamaan. Tällöin potilas voi jäädä ilman asianmukaista hoitoa ja korvauksia aiheutuneista haitoista.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Minkälaisilla toimilla hallitus aikoo edesauttaa rokotehaittoja saaneiden potilaiden tunnistamista ja edesauttaa heidän pääsyään hoitoon terveydenhuollossa?