Eduskunnan puhemiehelle
Tammikuussa 2023 voimaan astunut asetus fosforin käytön sääntelystä on hyvä edistysaskel maa- ja puutarhatalouden lannoituksen sääntelyyn. Asetus koskee tasapuolisesti kaikkia peltoja ja toimijoita ja vähentää vesistöjen fosforikuormitusta. Lannoitusta on aiemmin säännelty ympäristökorvauksen kautta. Kun vapaaehtoinen ympäristökorvaus kattoi 90 % peltopinta-alasta, kattaa fosforiasetus nyt kaikki pellot.
Valkama, E., Uusitalo, R. & Turtola, E. 2011. Yield response models to phosphorus application: a research synthesis of Finnish field trials to optimize fertilizer P use of cereals. Nutrient Cycling in Agroecosystems 91:1—15.
Fosforiasetus on vesiensuojelun kannalta merkittävä asia, koska se asettaa lannoitustasot lähemmäs kasvien lannoitustarvetta. Tutkimustenmukaan savimailla kasvi hyötyy fosforilannoituksesta viljavuusluokissa huono (1) ja huononlainen (2), joissa P-luku on alle 6 mg/l. Korkeammissa viljavuusluokissa, mikä tarkoittaa, että maaperässä on jo itsessään enemmän fosforia, ei lisätty fosfori tuo Varsinais-Suomen savimailla enää vastaavaa sadonlisää.
Fosforiasetus sisältää lantapoikkeuksen siirtymäajalle kahdeksi vuodeksi, mikä mahdollistaa asetusta korkeammat lannoitusmäärät sekä viljalle, öljyille ja palkokasveille että rehunurmille viljavuusluokissa tyydyttävä (4) ja hyvä (5) (P-luku on 8—25). Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu tavoite tehdä fosforiasetuksen lantapoikkeuksesta pysyvä.
Fosforiasetuksen lantapoikkeus on ristiriidassa hallitusohjelman Saaristomerta koskevien tavoitteiden kanssa. Hallitusohjelman mukaan hallitus suojelee Suomen vesistöjä ja etenkin haavoittuvaa Saaristomerta. Hallitus jatkaa Saaristomeri-ohjelmaa painottaen mittakaavaltaan merkittäviin ravinnekierron parantamisiin johtavia toimenpiteitä, kuten eläinperäisen lannan kiertoa. Ohjelman mukaan ravinneylijäämän siirtämiseksi alijäämäalueille kehitetään teknologisia ratkaisuja kustannustehokkaasti.
Lantapoikkeus uhkaa vesittää hallitusohjelman hyvät Saaristomeri-kirjaukset. Mikäli lantapoikkeus jää pysyväksi, ei Saaristomeren alueen keskeistä kuormitusongelmaa pystytä ratkaisemaan. Suuret kotieläintilat voivat levittää lantafosforin eläintilojen läheisille pelloille, mikä jatkaa ravinteiden ylijäämäongelmaa eikä kannusta hankkimaan lisää lannanlevityspeltoa tai investoimaan lannan prosessointilaitteisiin. Tästä syystä lantapoikkeus tulee poistaa fosforiasetuksesta suunnitellusti siirtymäajan puitteissa tai rajata Saaristomeren valuma-alue poikkeuksen ulkopuolelle.
Saaristomeren valuma-alueella on merkittäviä kotieläintalouden keskittymiä, erityisesti sika- ja siipikarjatiloja. Lantaa syntyy paljon suhteessa viljeltävään peltopinta-alaan, mikä nykyisessä järjestelmässä aiheuttaa lannan ylijäämää eläinsuojien läheisillä pelloilla samaan aikaan, kun muualle joudutaan tuomaan mineraalilannoitteita. Ylijäämälanta päätyy sateiden mukana vesistöihin.
Hallituksen Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on saada maatalouden kuormitus pois Itämeren pahimpien kuormittajien Hot spot -listalta. Samaan aikaan kotimaisen ruuantuotannon ja Suomen huoltovarmuuden tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää vähentää alkutuotannossa käytettävien tuontiraaka-aineiden osuutta. Tämä edellyttää ravinteiden kierrätyksen edistämistä. Varsinais-Suomessa olisi käytettävissä eläinten lantafosforia kasvien vuotuisen fosforitarpeen verran, mutta alueelle tuodaan vuosittain saman verran mineraalifosforia. Pelloille levitetään siis joka vuosi noin kaksi kertaa niin paljon fosforia kuin kasvit kykenevät sitä sitomaan. Tämä juurisyy on ratkaistava, jotta Saaristomeri voidaan pelastaa.
Saaristomeri-ohjelmassa yhtenä keskeisenä teemana on lannan siirron ja prosessoinnin edistäminen. Näin ohjelman avulla voidaan edesauttaa kotieläintiloja selviämään fosforiasetuksen siirtymäajan haasteista. Saaristomeren alueelle täytyy kuitenkin varmistaa riittävä rahoitus lannan siirtoon ja käsittelyyn liittyviin kuluihin ja investointeihin. Vesiensuojelu, huoltovarmuus ja taloudellinen kannattavuus huomioiden ei ole tarkoituksenmukaista ohjata viljelijöitä lainsäädännöllä ylilannoitukseen. Myös sääriskit kasvavat, sillä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet ja kuivuusjaksot vähentävät satotasoa ja merkittävä osa lannoituksesta valuu vesistöihin.
Saaristomeren valuma-alueella peltojen fosforiluku on manner-Suomen korkein, 14 mg/l. Jos P-lukuja alennettaisiin pitoisuustasolle alle 10 mg/l, saataisiin fosforin huuhtoumaan 30 prosentin alenema. Lantapoikkeuksen pysyttämisen sijaan fosforiasetuksen liitteessä 1 esitettyjä lannoituksen enimmäismääriä tulisi siis alentaa tai vaihtoehtoisesti lannoitus tulisi lopettaa kokonaan tyydyttävää (4) korkeammissa viljavuusluokissa. Lainsäädännön ja tukipolitiikan tulee kannustaa tavoittelemaan korkeita satotasoja maan hyvän rakenteen ja kasvukunnon edistämisellä, ei ylilannoituksella.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta hallitusohjelman kannatettavat kirjaukset Saaristomeren ravinteiden kierrätyksestä eivät vesittyisi ristiriitaisella kirjauksella fosforiasetuksen karjanlantapoikkeuksesta ja
mikäli hallitus kuitenkin aikoo tehdä lantapoikkeuksesta pysyvän, niin voisiko hallitus rajata fosforiasetuksen lantapoikkeuksen vain naudan lantaa koskevaksi tai Saaristomeren valuma-alueen ulkopuolelle?