Eduskunnan puhemiehelle
OECD:n osaamistuloksia mittaavan PISA-tutkimuksen mukaan 15-vuotiaiden suomalaisnuorten osaaminen on jälleen heikentynyt. Voidaan puhua jopa romahduksesta. Syistä tähän ilmiöön eivät ole tutkijatkaan yksimielisiä.
Selvää kuitenkin on, että varhaiskasvatuksen kehittämistä tulee voimakkaasti jatkaa. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on ollut, että jokainen lapsi saa yhdenvertaiset mahdollisuudet koulupolullaan ja kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Varhaiskasvatuksella on tämän turvaamisessa keskeinen rooli. Panostukset lasten varhaisiin vuosiin ovat vaikuttavia lasten kasvun ja kehityksen edistämiseksi, syrjäytymisen ennaltaehkäisyksi sekä yhdenvertaisempien koulutuspolkujen varmistamiseksi. Varhaiskasvatusta on syystä kehitetty viime vuosina.
Tämä edellyttää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Siksi Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite lasten osallistumisasteen nostamiseksi erityisesti yli kolmevuotiaiden lasten osalta, ja erityisiä toimia suunnataan maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisasteen nostamiseksi varhaiskasvatuksessa. Tämä vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten suomen ja ruotsin kielen osaamista sekä integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hallitus vakiinnuttaa varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoituksen määrärahatason. Näin vahvistetaan varhaiskasvatuksen laatua, tasoitetaan oppimiseroja sekä ehkäistään segregaatiota.
Vaikuttavan varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyy haasteita, jotka liittyvät kelpoisen henkilöstön saatavuuteen, erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien, erityisopettajien ja kasvatustieteiden maistereiden osalta. Varhaiskasvatuksen askelmerkit asetettiin vuonna 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain myötä. Sillä haluttiin vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua selkeyttämällä tehtävänimikkeitä ja nostamalla henkilöstön koulutustasoa vuoteen 2030 mennessä. Tämä vahvistaa pedagogiikkaa ja siten varhaiskasvatuksen laatua sekä lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulupolulle.
Hallitusohjelmaan on kirjattu varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen aloituspaikkamäärän nosto 1 400 paikkaan vuodessa. Viimeisimpänä on tehty päätös 875 uudesta varhaiskasvatuksen opettajan paikasta. Varhaiskasvatusjärjestelmä ja opettajankoulutuksen rahoitus tarvitsee pitkäjänteistä kehittämistä, jotta vuoden 2030 henkilöstörakenne saavutetaan ja turvataan lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutuspolulla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo osaltaan varmistaa varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen saavuttamisen vuoteen 2030 mennessä?