Valtioneuvoston selvitys: Suomen avaintavoitteet EU-vaalikaudelle 2024-2029

VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Ehdotus Valtioneuvoston kanta

E-kirjeellä määritellään valtioneuvoston avaintavoitteet seuraavalle EU-vaalikaudelle 2024—2029. Lisäksi vuosittain laaditaan konkreettinen EU-vaikuttamisstrategia Suomen edun kannalta keskeisistä EU-kysymyksistä.

Eurooppa-neuvosto hyväksyy Euroopan parlamentin vaalien (6.—9.6.2024) jälkeen strategisen ohjelman, jossa määritetään EU:n prioriteetit uudelle viisivuotiskaudelle ja joka toimii ohjeistuksena komission tulevalle puheenjohtajalle.

Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö.

Suomi on aktiivinen, luotettava ja ratkaisuhakuinen jäsenmaa, joka toimii aloitteellisesti, rakentavasti ja ennakoivasti edistääkseen omia tavoitteitaan. Suomi vaikuttaa aktiivisesti Eurooppa-neuvostossa kesällä 2024 hyväksyttävän unionin strategisen agendan sisältöön sekä ennakkovaikuttaa tulevan komission ohjelmaan alla olevien linjausten mukaisesti.

Suomen tavoitteena on globaalisti vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni, joka edistää jäsenvaltioidensa ja kansalaistensa turvallisuutta, hyvinvointia ja taloudellisia etuja. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta.

On tärkeää, että perusoikeus- ja demokratiapolitiikan pitkäjänteistä kehitystyötä EU:ssa jatketaan. Oikeusvaltiokysymyksissä Suomi jatkaa pitkäaikaisella toimintalinjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Erityisen tärkeää Suomelle on se, että unionin budjetista saatava rahoitus linkitetään tiiviisti oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen, varojen väärinkäytön vastaisiin toimiin ja korruption ehkäisemiseen.

Suomi edistää pitkäjänteisesti sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa. Suomi tukee EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Liittyminen vahvistaisi unionin perustana olevia keskeisiä arvoja ja yhdenmukaistaisi perusoikeuksien suojaa Euroopassa.

Suomen pääprioriteetit EU:n strategiseen agendaan ja tulevan komission ohjelmaan ovat Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen. Suomi katsoo, että tulevalla EU:n monivuotisella rahoituskehyksellä tulisi osaltaan edistää näiden painopisteiden toteutumista. Rahoituskehyksen kokonaistasotaso tulee kuitenkin säilyttää kohtuullisena välttäen Suomen nettomaksuosuuden kasvua.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Tasa-arvo

Strateginen kilpailukyky

Eurooppa-neuvosto hyväksyy Euroopan parlamentin vaalien (6.—9.6.2024) jälkeen strategisen ohjelman, jossa määritetään EU:n prioriteetit uudelle viisivuotiskaudelle. Valtioneuvoston selvityksessä (E 58/2023 vp) määritellään Suomen avaintavoitteet kyseiselle EU-vaalikaudelle 2024—2029. Avaintavoitteet toimivat keskeisenä välineenä osallistuttaessa Eurooppa-neuvoston strategisen ohjelman laadintaan sekä ennakkovaikuttamisessa loppuvuodesta 2024 toimintansa aloittavan komission ohjelmaan.

Valtioneuvoston selvityksen mukaan EU-vaikuttamista ja ennakkovaikuttamista tehostetaan ja kannanmuodostamista nopeutetaan. Kerran vaalikaudessa annettavasta EU-selonteosta siirrytään jatkuvaan strategisten prioriteettien määrittämiseen, vaikuttamiseen ja seurantaan. Kauden 2024—2029 avaintavoitteiden määrittelyä varten ministeriöt ovat identifioineet omalta sektoriltaan hallitusohjelman EU-prioriteettien mukaisesti merkittäviä aloitteita tai asiakokonaisuuksia, joiden sisältöön ja suuntaan on tärkeä vaikuttaa ennakolta.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy siihen, että Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi on aktiivinen, luotettava ja ratkaisuhakuinen jäsenmaa, joka toimii aloitteellisesti, rakentavasti ja ennakoivasti edistääkseen omia tavoitteitaan. Valiokunta painottaa jatkuvan vaikuttamisen merkitystä konkreettisten tavoitteiden onnistumisen varmistamiseksi. Lausunnossaan valiokunta tarkastelee Suomen avaintavoitteita oman toimialansa osalta jäljempänä esitettävin huomioin.

Valtioneuvoston selvityksessä todetaan demokratian, oikeusvaltioperiaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien olevan unionin kaiken toiminnan perusta. Valtioneuvoston kannan mukaisesti on tärkeää, että perusoikeus- ja demokratiapolitiikan pitkäjänteistä kehitystyötä EU:ssa jatketaan. Lisäksi korostetaan Suomen edistävän pitkäjänteisesti sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa ja tukevan EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Liittymisen todetaan vahvistavan unionin perustana olevia keskeisiä arvoja ja yhdenmukaistavan perusoikeuksien suojaa Euroopassa.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa, että Euroopan unionilla on merkittävä rooli sukupuolten tasa-arvon, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvien oikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Tasa-arvo on keskeinen osa turvallisuutta, hyvinvointia ja taloutta. Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perus- ja ihmisoikeudet eivät voi toteutua ilman tasa-arvoa eikä tasa-arvo ilman niitä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi puolustaa ja edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta EU:ssa. Valiokunta kannattaa valtioneuvoston selvityksen mukaisesti sukupuolten tasa-arvon edistämistä pitäjänteisesti EU:ssa, mutta huomauttaa kuitenkin samalla, että selvityksestä olisi voinut käydä selkeämmin ilmi, mitkä Suomen tavoitteet ovat sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi EU:ssa.

Valiokunta kiinnittää avaintavoitteiden osalta huomiota siihen, että digitaalisen siirtymän vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ovat moninaiset. Digitaalinen murros tarjoaa mahdollisuuksia, jotka voivat edistää sukupuolten tasa-arvoa, mutta digitalisaatioon liittyy myös merkittäviä riskejä sukupuolten tasa-arvolle. Digitaalisten ratkaisujen tulee hyödyttää eri sukupuolia, ja sen kehityksessä on huomioitava sukupuolten tasa-arvon eri näkökulmat. Esimerkiksi työelämään kohdistuvat digitaaliset murrokset vaikuttavat eri tavalla eri sukupuoliin työelämän voimakkaan sukupuolittaisen jakautumisen vuoksi.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä selvityksessä käsiteltyä kokonaisturvallisuuden lisäämistä. Turvallisuuspolitiikassa on puolustuksen lisäksi tärkeä huomioida talous, ympäristö ja sosiaalinen hyvinvointi. Kansainvälistä ja kansallista turvallisuusympäristön muutosta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun onkin hyvä ottaa mukaan myös tasa-arvonäkökulma. Turvallisuusuhkien kohdistuessa eri tavoin eri väestöryhmiin on eri sukupuolten huomioiminen ja merkityksellinen osallistuminen keskusteluun ja päätöksentekoon olennaista.

Valtioneuvoston selvityksen mukaan keskeisiä kilpailukykypolitiikan painotuksia ovat riippuvuuksien uudelleenarviointi sekä vastaaminen kovenevaan globaaliin kilpailuun investoinneista, osaavasta työvoimasta, teknologisesta johtajuudesta ja raaka-aineista. EU:n strateginen kilpailukyky perustuu unionin omien vahvuuksien edelleen kehittämiselle ja markkinaehtoisille ratkaisuille. Keskiössä ovat toimivat, vapaaseen liikkuvuuteen perustuvat sisämarkkinat sekä tehokas valtiontuki- ja kilpailupolitiikka. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä Suomen tavoitetta, että nykyisistä tilapäisistä valtiontukisääntöjen joustoista irtaudutaan mahdollisimman nopeasti, ja tukee selvityksessä esitettyä kantaa, ettei uusille valtiontukijoustoille ole tarvetta. Valiokunta korostaa teknologianeutraalia lähestymistapaa.

Valiokunta korostaa, että sisämarkkinoiden toimivuutta on vahvistettava tukemalla oikeudenmukaista kilpailua. Reilujen sisämarkkinoiden kehittämiseksi on tärkeää edistää EU-kansalaisten sosiaalisia oikeuksia sekä yhteistä työelämän ja tasa-arvon vähimmäislainsäädäntöä, jonka noudattamisen valvontaan tulee olla riittävän tehokkaat työkalut. Siten voidaan varmistaa kansalaisten tuki sisämarkkinoille sekä ehkäistä työelämän laadun heikentämisen ja työntekijöiden oikeuksien polkemisen kautta syntyviä kilpailuvääristymiä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että työelämän kehittämistä jatketaan vahvistamalla työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua EU-tasolla. Yhteisiä sääntöjä ja avoimuutta tarvitaan esimerkiksi alustatalouteen, ja sääntelyn kehitystarpeita liittyy myös esimerkiksi tekoälyn ja algoritmien vaikutukseen työelämään.

Eriävä mielipide

Perustelut

Yhdymme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan esittämään lausuntoon seuraavin täydennyksin. Valtioneuvoston kanta on kaiken kaikkiaan ohut, yleispiirteinen vaatimuslista ilman selkeitä ratkaisuja. Valtioneuvoston avaintavoitteista on kokonaan unohtunut työelämänäkökulma, jota valiokunnan lausunto ja tämä eriävä mielipide täydentää. Yhdymme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan esittämään lausuntoon seuraavin täydennyksin.

Kilpailukyky edellyttää myös hyvinvoivia työntekijöitä. Suojaa työelämän psykososiaalista kuormitusta vastaan on kehitettävä myös Euroopan tasolla, sillä se vaikuttaa työssäjaksamiseen, työkyvyn ylläpitämiseen sekä heikentää ja vähentää työn tuottavuutta. Etätyödirektiivin avulla on varmistettava muun muassa työntekijöiden oikeus olla tavoittamattomissa. Myös psykososiaalisiin riskeihin puuttuvia ratkaisuja on edistettävä.

Yhtäläisesti on panostettava työvoiman hyväksikäytön torjuntaan. EU:n ei tule sallia kilpailua työehtojen polkemisella, vaan työntekijöiden oikeudet tulee turvata kansalaisuudesta ja lupastatuksesta huolimatta. Esimerkiksi työntekijöiden ryhmäkanneoikeuden edistäminen on aito askel kohti reilumpaa työelämää. Tukipolitiikassa työntekijöiden oikeuksien laiminlyönnistä tulee seurata sanktioita.

Eurooppa tarvitsee talouskasvua ja investointeja. Liiallisen talouskuriajattelun paluu EU:n politiikkaan vaarantaa talouskasvun sekä riittävät investoinnit. Tämä tulee vaikuttamaan muun muassa vihreän siirtymän etenemiseen. Yritysten kilpailukykyyn ja investointihalukkuuteen vaikuttaa olennaisesti se, että osaavaa työvoimaa on saatavilla.

Euroopassa tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa. Jokainen EU-maa on riippuvainen osaavan työvoiman saatavuudesta. Työperäisen maahanmuuton edistämisen kansallisia toimia voidaan tukea yhteisillä EU-tason toimilla. Hallituksen kannassa olisi huomioitava, että Suomi edistää myös sopivia EU-tason ratkaisuja kansainvälisessä rekrytoinnissa. Yhteistyön tekeminen hyödyttää kaikkia osaamispulan kanssa kamppailevia EU-maita keskinäisen kilpailun sijasta.

Koronapandemian aiheuttamasta poikkeustilasta alkoi muutos EU:n valtiotukipolitiikassa, ja Euroopassa on ajauduttu tilanteeseen, jossa jäsenmaat kilpailevat investoinneista myös keskenään valtiontuilla. Tilanne on ongelmallinen ja haitallinen Suomen taloudelle, joka on pieni ja vientivetoinen. Ei ole realistista odottaa, että valtiotuilla kilpailemisesta päästäisiin eroon nopeasti. Suomen tulisi luoda aktiivisesti reitti, jolla luottamusta markkinoiden toimintaan palautetaan, sekä pitkällä aikavälillä Suomen tavoitteena olisi hyvä olla se, että valtiontuista ja erilaisesta hintojen sääntelystä voitaisiin EU:ssa luopua. EU:n yhteiset vihreän siirtymän rahoitusvälineet, kuten innovaatiorahasto, tai vastaavat erityisesti siirtymän kannalta keskeisiin hankkeisiin keskittyvät rahoitusvälineet ovat tarpeellisia myös ensi kaudella.

Strateginen kilpailukyky

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme,

että suuri valiokunta lausuntonaan ilmoittaa, että se edellyttää valtioneuvoston vaikuttavan tulevan komission työohjelmaan edellä perusteluissa kuvatulla tavalla.

Helsingissä 21.3.2024

Lauri

Lyly

sd

Piritta

Rantanen

sd

Kim

Berg

sd

Aino-Kaisa

Pekonen

vas

Fatim

Diarra

vihr