Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ulkomaalaislakia, ulkomaalaislain muuttamisesta annettua lakia, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annettua lakia, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia, yliopistolakia, ammattikorkeakoululakia, lukiolakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annettua lakia, aravarajoituslakia ja asumisoikeusasunnoista annettua lakia.

Esityksellä pantaisiin täytäntöön kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi.

Direktiivin tavoitteena on, että Euroopan unionin alueen laajuudella olisi järjestelmä, joka houkuttelisi sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, joilla on korkeaa osaamista.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Ehdotetulla lailla kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten pannaan kansallisesti täytäntöön direktiivi (EU) 2021/1883 kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten sekä neuvoston direktiivin 2009/50/EY kumoamisesta, ns. erityisosaaja-direktiivi. Esitykseen sisältyy lisäksi 13 liitelakia. Direktiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaika päättyi 18.11.2023. Komissio on käynnistänyt rikkomusmenettelyn Suomea vastaan.

Uudistetun erityisosaajadirektiivin tavoitteena on luoda unionin laajuinen selkeä ja avoin maahanpääsyjärjestelmä, jolla saadaan houkuteltua kolmansista maista korkean osaamistason työntekijöitä tulemaan ja jäämään unioniin ja edistettyä kyseisten työntekijöiden liikkuvuutta.

Ehdotetussa laissa säädetään nykyistä tarkemmin EU:n sinisen kortin myöntämisestä, sitä koskevan hakemuksen hylkäämisestä, luvan uusimatta jättämisestä ja peruuttamisesta sekä lyhyt- ja pitkäaikaisesta liikkuvuudesta jäsenvaltioiden välillä.

Esityksen 1. lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentin 9 kohdassa säädetään korkean ammattipätevyyden määritelmästä. Korkea ammattipätevyys on yksi edellytys EU:n sinisen kortin myöntämiselle. Valiokunta pitää kannatettavana sitä, että korkean ammattipätevyyden määritelmässä kyse ei ainoastaan ole tiettyihin tutkintoihin perustuvasta muodollisesta arvioinnista, vaan myös siitä, että osaamistaso voidaan osoittaa myös tosiasiallisella työllä.

Hallituksen esityksen tavoitteena on tehdä EU:n sinisestä kortista houkuttelevampi lupa. Luvan myöntämisen edellytyksenä oleva palkkakynnyksen kerroin lasketaan 1,5:stä 1,0:aan, joka on samalla direktiivin mukainen alaraja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan palkkakynnys laskee euromääräisesti vuonna 2023 5 209 eurosta 3 638 euroon.

301/2004 Ulkomaalaislain () 73 §:ssä säädetään EU:n sinisen kortin lupaan nähden rinnakkaisesta kansallisen erityisasiantuntijan oleskeluluvasta, jonka palkkakynnys on ollut vähintään 1,0 kertaa keskimääräinen bruttovuosiansio. Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa EU:n sinistä korttia on haettu suhteellisen vähän juuri korkean palkkavaatimuksen takia. Esityksessä todetaan (s. 15), että kun luvan myöntämisen edellytyksenä oleva palkkakynnyksen kerroin laskettaisiin, entistä useampi kansallisen erityisasiantuntijan luvan hakijoista hakisi EU:n sinisen kortin. Sinisen kortin etuna ulkomaalaisen työntekijän kannalta on sen mahdollistama EU:n sisäinen liikkuvuus, mahdollisuus saavuttaa sen avulla helpommin pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen status sekä työttömyystilanteissa suoja-aika, jonka kuluessa lupaa ei saa peruuttaa. Hallintovaliokunta kannattaa esityksen tavoitetta tehdä EU:n sinisestä kortista nykyistä houkuttelevampi lupa ja pitää perusteltuna, että molemmissa luvissa on saman tasoinen palkkakerroin.

Ehdotuksen mukaan EU:n sininen kortti myönnetään kahdeksi vuodeksi. Jos työsuhde on voimassa tätä lyhyemmän ajan, EU:n sininen kortti myönnetään työsuhteen voimassaoloajaksi lisättynä kolmella kuukaudella, mutta enintään kahdeksi vuodeksi.

Hallituksen esityksen mukaan sinisen kortin haltijoilla on työsuhteen päättyessä tai töiden loppuessa velvoite työllistyä uuteen työhön kolmen kuukauden määräajassa. Mikäli uudelleentyöllistyminen ei onnistu, henkilö menettää sinisen kortin oleskeluluvan. Osa lausunnonantajista on pitänyt kolmen kuukauden määräaikaa liian lyhyenä ja myös houkuttelevuutta heikentävänä tekijänä ja ehdottaa määräajan pidentämistä kuuteen kuukauteen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määräajan pidennystä kuuteen kuukauteen on tarkoitus valmistella toisen lainsäädäntöhankkeen yhteydessä. Kyseinen määräajan laajennus koskisi tällöin EU:n sinisen kortin lisäksi kansallista erityisasiantuntijan oleskelulupaa, kasvuyrittäjän eli ns. startup-yrittäjän oleskelulupaa ja yritysten sisäisiä siirtoja koskevassa ns. ICT-laissa tarkoitettuja johtajia ja asiantuntijoita. Valiokunta pitää yhdenvertaisuuden kannalta perusteltuna sitä, että määräaikaa koskevat muutokset valmistellaan samanaikaisesti kaikille edellä mainituille tahoille. Saadun selvityksen mukaan tavoite on, että lainmuutokset tulisivat voimaan vuoden 2025 alkupuolella.

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Vastalause

Perustelut

Emme pidä, kuten eivät valiokunnan kuulemat useat asiantuntijatkaan, tarkoituksenmukaisena, että EU- direktiivin implementoinnissa säädeltäisiin erityisosaajien tiukasta kolmen kuukauden työttömyyden keston aikarajasta samaan aikaan, kun hallitus jo valmistelee kansallisen erityisasiantuntijan oleskeluluvan työttömyyden suoja-ajaksi kuuden kuukauden aikarajaa. Selvyyden ja johdonmukaisuuden vuoksi aikarajan pitäisi olla samanpituinen sekä kansallisessa erityisosaajan luvassa että sinisessä kortin haltijan luvassa, eli molemmissa kuusi kuukautta.

Ristiriita puheena olevassa aikarajassa ei ole merkitykseltään pieni. Jo lähtökohtaisesti OECD:n maavertailussa Suomi on vasta sijalla 14, kun mitataan kohdemaan houkuttelevuutta kovassa kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työvoimasta.

Nyt esitetty vain kolmen kuukauden määräaika on omiaan vaikeuttamaan tilannetta. Se luo huomattavan epävarmuustekijän erityisosaajalle itselleen sekä hänen mukanaan tuleville puolisolle ja lapsille, joiden oleskeluoikeus on sidottu työhön tulleen oleskelulupaan. Liian lyhyt määräaika on omiaan heikentämään lisää Suomen houkuttelevuutta maana tehdä töitä. Varsinkin erityisosaajien kohdalla työnantajien rekrytointiprosessit ovat usein aikaa vieviä.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa lainvalmistelijat myönsivät kahdesta eripituisesta määräajasta johtuvan ristiriidan, mutta sitä ei voitu enää korjata aikapulan vuoksi. Tämä kertoo heikosta poliittisesta johtamisesta lainvalmisteluvaiheessa.

Huomautamme painokkaasti, että Suomi tarvitsee kipeästi ulkomaista työvoimaa paikkaamaan muun muassa eläköitymisestä aiheutuvaa työntekijäpulaa. Siksi nyt esitetty kolmen kuukauden määräaika hankkia uutta työtä maasta poistamisen uhalla on yleisesti hyväksytyn tavoitteiden vastainen.

Hallitus on epäjohdonmukaisella toiminnallaan vesittämässä omaa hallitusohjelmaansa houkutella ulkomaalaisia erityisosaajia tekemään Suomeen töitä. Samalla se tulee huomaamattaan leikanneeksi itse Suomen kipeästi tarvitsemia talouskasvun eväitä.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

(Vastalauseen muutosehdotukset)

että lakiehdotukset hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena, paitsi 1. lakiehdotuksen 5 §:n 3 momentti sekä 9 §:n 4 momentti muutettuina.

Vastalauseen muutosehdotukset

5 §

EU:n sinisen kortin myöntäminen

kuudella

EU:n sininen kortti myönnetään kahdeksi vuodeksi. Jos työsuhde on voimassa tätä lyhyemmän ajan, EU:n sininen kortti myönnetään työsuhteen voimassaoloajaksi lisättynäkuukaudella, mutta enintään kahdeksi vuodeksi.

9 §

EU:n sinisen kortin peruuttaminen tai uusimatta jättäminen

kuusi

Jos EU:n sinisen kortin haltija on työtön, 1 momentin 2 ja 4 kohtaa ja 2 momentin 3 kohtaa ei sovelleta, jos työttömyysjakso on kestänyt korkeintaankuukautta.

1) kolme kuukautta ja hänellä on ollut EU:n sininen kortti alle kahden vuoden ajan; tai

2) kuusi kuukautta ja hänellä on ollut EU:n sininen kortti vähintään kahden vuoden ajan.

Helsingissä 22.03.2024

Hanna

Räsänen

kesk

Petri

Honkonen

kesk

Eemeli

Peltonen

sd

Eveliina

Heinäluoma

sd

Saku

Nikkanen

sd

Paula

Werning

sd

Laura

Meriluoto

vas

Sofia

Virta

vihr