Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 33 §:n muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästyslakia siten, että yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäyslaitteita, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa, voitaisiin käyttää villisian metsästyksessä. Esityksen tavoitteena on tehostaa villisian metsästystä afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2024.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästyslakia siten, että villisian metsästyksessä voidaan käyttää sellaisia yöllä tapahtuvaa ammuntaa varten tarkoitettuja tähtäyslaitteita, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa. Esityksen tavoitteena on tehostaa villisian metsästystä afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseksi. Hallituksen esityksestä ilmenevin perustein ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä ehdotettavin muutoksin.

Voimassa olevan metsästyslain mukaan pimeänäkölaitteiden käyttö on kielletty metsästyksessä. Suomen riistakeskus voi kuitenkin poikkeusluvalla sallia pimeänäkölaitteiden käytön esimerkiksi eläintautien ehkäisemiseksi. Villisian osalta tällaisia poikkeuslupia on myönnetty laajalle alueelle Kaakkois-Suomeen. Tällä hetkellä on voimassa kaksi poikkeuslupaa, jotka koskevat yhteensä 660:ttä villisikaa. Jo nykyisin villisikakannan hallintaa on helpotettu sallimalla keinotekoisen valonlähteen käytön kiellosta poikkeaminen silloin, kun kiinteää keinovaloa käytetään villisian metsästyksessä ruokintapaikalla. Villisikakannan hallinta on vaativaa ja aikaa vievää toimintaa, joka tapahtuu vapaaehtoisten metsästäjien toimesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kannanhallintaa on edelleen syytä edistää sallimalla poikkeuksellisten, normaalissa metsästyksessä kiellettyjen apuvälineiden käyttö villisian pyynnissä.

Esitykseen sisältyvällä lakiehdotuksella villisikakannan hallintaa helpotetaan entisestään mahdollistamalla pimeänäkölaitteiden käyttö. Tarkoituksena on erityisesti kotimaisen sianlihantuotannon turvaaminen estämällä ASF:n leviäminen. Hallituksen esityksen mukaan tavoitteena on villisikakannan puolittaminen nykyisestä. Itä-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen villisikakeskittymien ulkopuolella tavoite on, että villisikaa tavataan lähinnä satunnaisesti eikä tihentymiä tai pysyvää kantaa päästetä muodostumaan. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on päädytty esittämään pimeänäkölaitteiden sallimista villisian metsästyksessä. Valiokunta korostaa, etteivät pimeä-näkölaitteiden käyttö ja keinovalon hyödyntäminen kuulu normaaliin metsästykseen. Kotimaisen sianlihatuotannon turvaamiseksi valiokunta pitää ehdotettua poikkeusta kuitenkin tarpeellisena.

Valiokunnan saamassa lausuntopalautteessa esitystä on pääosin kannatettu. Lausunnoissa on kuitenkin tuotu esiin mahdollisuus laajentaa liikuteltavan valon käyttöä villisian metsästyksessä. Tällainen liikuteltava valo, kuten taskulamppu, on selvästi pimeänäkölaitteita halvempi vaihtoehto metsästäjälle ja siten useamman metsästäjän saatavilla. Valiokunnalle on kuitenkin tuotu esiin, että tällaisen muutoksen merkitys voi metsästyksen lopputuloksen kannalta olla vähäinen, sillä villisika välttää liikuteltavaa valkoista näkyvää valoa. Toisaalta villisika sietää markkinoilla olevien vihreiden tai punaisten kohdevalojen keilaa kohtuullisesti. Olennaista on, että keinovalo on useamman metsästäjän saatavilla kuin pimeänäkölaitteet. Valiokunta pitää näin ollen ehdotettua muutosta yhtenä lisäkeinona kannustaa metsästäjiä villisikakannan hallintaan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että pimeänäkölaitteen ja keinovalon käytön salliminen rajataan yhteen riistalajiin ja poikkeusta perustellaan ASF:n torjunnalla. Muutoksen viestinnässä on tarpeen korostaa, että normaaliin metsästykseen nämä keinot eivät kuulu. Keinovalon käyttöön liittyvässä viestinnässä, kuten muussakin metsästystä koskevassa opastuksessa ja viestinnässä, on lisäksi painotettava metsästäjän vastuuta metsästyksen turvallisuudesta. Metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle. Tämä koskee myös metsästysmatkailua. Nykytiedon valossa matkailu Suomen lähialueille, joilla ASF:ää on tavattu luonnonvaraisessa villisikakannassa, muodostaa suuren riskitekijän, sillä virus voi säilyä lihassa ja metsästysvarusteissa pitkiä aikoja tartuttavana. Tähän liittyvään tiedotukseen ja muihin ASF:n torjuntakeinoihin on jatkossakin panostettava. Ottaen huomioon kasvaneen ASF:n leviämisriskin valiokunta pitää keinovalon laajemman käytön sallimista perusteltuna edellä todetuin huomautuksin ja esittää jäljempänä tätä koskevat muutosehdotukset.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

Laki metsästyslain 33 §:n muuttamisesta

Metsästyslain 33 §:n 1 momentin 4 kohdassa kielletään yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa. Momentin 5 kohdassa kielletään keinovalon käyttö metsästyksessä. Esityksessä on ehdotettu pimeänäkölaitteiden sallimista villisian metsästyksessä suoraan lain nojalla. Pykälän 3 momentissa säädetään kiinteän keinovalon käytön sallimisesta ruokintapaikalla villisian metsästyksessä. Valiokunta ehdottaa, että villisikakannan hallintaa helpotetaan entisestään sallimalla yötähtäimen käytön ohella liikkuvan keinovalon, kuten taskulampun, käyttö villisian metsästyksessä.

33 §. Pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät.

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

metsästyslain 33 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

,

metsästyslain (615/1993) 33 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 683/2019seuraavasti:

33 §

Pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät

voidaan kuitenkin poiketa villisian metsästyksessä. Edellä

käyttämällä kiinteää keinovaloa

ruokintapaikalla

ja

kuitenkin

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta kiellosta1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta keinotekoisen valonlähteen käytön kiellosta voidaanpoiketavillisian metsästyksessä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .