Eduskunnan puhemiehelle
Työ- ja elinkeinoministeriö antoi 21.2.2024 esityksen Suomen aluetukikartan muuttamisesta. Esityksen mukaan useat viime hallituskaudella tiukoin kriteerein korotetun tuen piiriin päässeet pienet kunnat poistettaisiin II-tukialueesta. Tukialueesta II esitetään poistettavaksi Alajärven, Evijärven, Lappajärven, Soinin ja Vimpelin, Alavuden, Kuortaneen, Ähtärin, Hartolan, Heinolan, Sysmän, Padasjoen sekä Juupajoen kunnat. Muutos ei ole perusteltavissa alueilla tapahtuneen positiivisen kehityksen perusteella, sillä kuntien tilanne työttömyyden ja yritysten investointinäkymien osalta on mennyt viimeisen vuoden aikana huonompaan suuntaan.
Kuntien tilaa ja yleistä kehitystä kuvaavat mittarit ovat pääosin entisestään heikentyneet. Myös esimerkiksi Hartolan, Heinolan, Padasjoen ja Sysmän tuet ovat esityksen mukaan tippumassa, vaikka Itä-Häme on kärsinyt myös Venäjän-kaupan jäätymisestä. Alueelta on joutunut lopettamaan muun muassa rakennusalan yrityksiä, majoituspalveluita ja huoltoasemapalveluita. Esimerkiksi Hartolan suurimman työllistäjän Lehto Components Oy:n talotehdas on ollut nollakäytöllä viimeiset 1,5 vuotta. Nyt Lehto Group on yrityssaneerauksessa ja monet sen yhtiöistä ajautuneet konkurssiin.
Talotehtaan toiminnoille etsitään uutta yritystä, joka jatkaisi toimintaa Hartolassa. Tällä on alueelle merkittävä työllistävä vaikutus, ja tilanne on hyvin vaikea. Perusteet II-tukialueella pysymiseen ovat siten vain entisestään vahvistuneet.
Maakuntaliittojen ja alueen kuntien näkemyksen mukaan aluetukikarttaan ei tule tehdä muutoksia kesken kauden, sillä vaikuttava aluekehitystyö vaatii pitkäjänteisyyttä. Nyt leikkausuhan alla olevien kuntien tukea korotettiin viime hallituskauden puolivälissä kuntien työttömyyden, harvan asutuksen, bruttokansantuotteen, rakennemuutoksen ja alueen kasvunäkymien arvioinnin perusteella. Alle kaksi vuotta sitten tehty aluetukipäätös perustuu todelliseen tarpeeseen. Päätöksen seurauksena kuntien yrityksillä on investointisuunnitelmia, joita on ehditty valmistella tuen korotuksen jälkeen, mutta jotka etenisivät toteutukseen vasta muutoksen jälkeen. Päätös romuttaisi toteutuessaan yritysten investointisuunnitelmia. Yritykset ja sijoittajat tarvitsevat vakautta ja ennustettavuutta tehdessään päätöksiä investoinneista.
Suuralueiden rinnalla myös yksittäisten kuntien aluekehitystarpeet tulisi tunnistaa. Suomen eri alueiden eroja tulisi pystyä monipuolisin keinoin tasaamaan. Yritysten investointimahdollisuudet myös pienemmissä maakuntien reuna-alueille jäävissä kunnissa on lisäksi turvallisuuskysymys.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko työ- ja elinkeinoministeriössä mahdollisuutta arvioida aluetukikartan heikennysten seurauksia uudelleen ja jatkaa vastikään tehtyjä korotettuja II-tukialueen tukia,
millä tavoin hallitus on arvioinut viime hallituskaudella korotettujen yritystukien heikentämisen vaikutuksia esimerkiksi Itä-Hämeen kuntiin,
onko esitystä tehtäessä arvioitu tempoilevan politiikan vaikutuksia alueiden yritysten investointihalukkuuteen ja sitä kautta aluekehityksen ja
pidetäänkö alle kahden vuoden ajanjaksoa riittävänä tarkastelujaksona korotettujen yritystukien käytön arviointiin, vaikka esimerkiksi kaavoitus vie usein monta vuotta tullakseen lainvoimaiseksi?