Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain 2 §:n sekä lastensuojelulain 27 ja 41 §:n muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettua lakia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettua lakia ja lastensuojelulakia.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Hallituksen esitykseen sisältyy jakso esityksen suhteesta perustuslakiin ja säätämisjärjestyksestä. Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että perustuslakivaliokunta antaisi asiasta lausunnon.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Arvioinnin lähtökohtia

Potilastietojen luovuttaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisen tiedonsaantioikeus

(1)Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja koskevia siirtymäaikoja. Terveydenhuollon palvelunantajille ehdotetaan oikeutta luovuttaa potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi välttämättömät tiedot potilaan kanssa sovitulle terveydenhuollon palvelunantajalle. Terveydenhuollossa toimiville sosiaalihuollon ammattihenkilöille ehdotetaan tiedonsaantioikeutta Kansaneläkelaitoksen etuustietoihin. Lisäksi lakeihin tehdään eräitä teknisluonteisia korjauksia.

(2)Ehdotettu sääntely on merkityksellistä perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta. Ehdotettu sääntely on merkityksellistä myös EU:n perusoikeuskirjan kannalta. EU:n perusoikeuskirjan 7 artiklassa turvataan yksityiselämän suoja ja 8 artiklassa jokaisen oikeus henkilötietojensa suojaan.

PeVL 14/2018 vpPeVL 14/2018 vp

(4)Perustuslakivaliokunnan mukaan on kuitenkin selvää, että erityislainsäädännön tarpeellisuutta on arvioitava myös tietosuoja-asetuksenkin edellyttämän riskiperustaisen lähestymistavan mukaisesti kiinnittämällä huomiota tietojen käsittelyn aiheuttamiin uhkiin ja riskeihin. Mitä suurempi riski käsittelystä aiheutuu luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille, sitä perustellumpaa on yksityiskohtaisempi sääntely. Tällä seikalla on erityistä merkitystä arkaluonteisten tietojen käsittelyn osalta (ks., s. 5). Perustuslakivaliokunnan mukaan terveydentilatiedot ovat valtiosääntöisesti arkaluonteisiksi arvioitavia henkilötietoja (ks. esim., s. 35—43,).

(5)Nyt muutettavaksi ehdotettu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettu laki on säädetty varsin hiljattain perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (). Valiokunta on arvioinut laajasti myös sitä edeltänyttä sääntelyä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (). Valiokunnalla ei ole huomauttamista nyt ehdotetun sääntelyn perusratkaisuista. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on kuitenkin syytä varmistaa, etteivät ehdotetut siirtymäaikojen muutokset aiheuta sääntelemättömiä tilanteita sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyyn.

(6)Perustuslakivaliokunta painottaa lisäksi kiinnittäneensä varsin usein huomiota sääntelyn muodostumiseen sekavaksi ja vaikeasti hahmottuvaksi (ks. esim., s. 2/I,, s. 2/I,, s. 2/I ja, s. 5). Valiokunta on edellyttänyt, että sääntelyn kohderyhmän tulee kyetä ilman vaikeuksia soveltamaan säännöksiä (ks. esim., s. 3/I). Valiokunta on korostanut myös, että sääntelyn selkeyteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota perusoikeuskytkentäisessä sääntelyssä, joka koskee luonnollisia henkilöitä heidän tavanomaiseen elämäänsä kuuluvissa toiminnoissa (ks. esim., s. 5 ja, s. 3). Valiokunta on korostanut, että vaikeaselkoisuudella on nyt käsillä olevassa sääntely-yhteydessä myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvaa heikentävää merkitystä (, kappale 13). Valiokunta korostaa sanotun merkitystä edelleen (, kappale 11).

(7)Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 54 §:n uuden 5 momentin mukaan terveydenhuollon palvelunantaja saa luovuttaa potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi välttämättömiä potilastietoja sekä yhteenvedon annetusta hoidosta potilaan kanssa sovitulle terveydenhuollon palvelunantajalle. Säännöksen yksityiskohtaisten perustelujen (s. 10) mukaan sääntely vastaa toiminnallisesti aiempaa potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslaki) 13 §:n 3 momentin 2 kohtaa, jonka mukaan potilastietoja on voinut luovuttaa toiselle toimintayksikölle tai ammattihenkilölle potilaan suullisen suostumuksen tai asiayhteydestä muuten ilmenevän suostumuksen mukaisesti. Perustelujen mukaan ehdotuksessa suullista ja asiayhteydestä ilmenevää suostumusta vastaa se, että kyseessä täytyy olla potilaan kanssa sovittu palvelunantaja, jolle tietoja voidaan luovuttaa.

(8)EU:n perusoikeuskirjan 8 artiklan mukaan henkilötietojen käsittelyn on tapahduttava asianomaisen henkilön suostumuksella tai muun laissa säädetyn oikeuttavan perusteen nojalla. EU:n tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaan terveystietojen käsittely on mahdollista ja lainmukaista muun ohella vain silloin, kun rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn yhtä tai useampaa erityistä tarkoitusta varten. Perustuslakivaliokunnan mukaan itsemääräämisoikeutta korostava sääntely on ollut erityisen perusteltua nyt käsillä olevassa sääntelykontekstissa (, kappale 19). Valiokunta on lisäksi antanut merkitystä luovutettavien tietojen luonteelle arkaluonteisina tietoina arvioidessaan tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevan sääntelyn kattavuutta, täsmällisyyttä ja sisältöä (ks. esim., s. 3). Arkaluonteisten tietojen käsittelyn on oltava välttämätöntä ja sääntelyn täsmällistä ja tarkkarajaista.

(9)Säännöksen kattamat tietosisällöt on sinänsä asianmukaisesti sidottu välttämättömyyteen tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi. Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan ole valtiosääntöisen tehtävänsä puitteissa arvioinut kattavasti ehdotetun sääntelyn suhdetta EU:n tietosuoja-asetukseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on siten syytä varmistua huolellisesti sääntelyn yhteensopivuudesta EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa kiinnittäen erityistä huomiota säännöksessä tarkoitetun sopimisen suhteeseen EU:n tietosuoja-asetuksessa suostumuksesta säädettyyn.

(10)Perustuslakivaliokunta kiinnittää huolellisen lainvalmistelun näkökulmasta huomiota siihen, että hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 54 §:n 5 momentin sanamuoto ("potilaan kanssa sovitulle terveydenhuollon palvelunantajalle", s. 20) eroaa rinnakkaisteksteissä esitetystä sanamuodosta ("potilaan kanssa sovitulle palvelunantajalle", s. 25). Valiokunta ei ole tehnyt kattavaa vertailua muilta osin.

(11)Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 64 §:n mukaan terveydenhuollon viranomaisen palveluksessa toimivalla sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta Kansaneläkelaitokselta potilaan sosiaaliturvaetuuksia koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä potilaan terveydentilaan liittyviä etuuksia koskevan neuvonnan ja ohjauksen varmistamiseksi. Potilaalle tulee etukäteen ilmoittaa tiedonsaantioikeuden käyttämisestä.

(12)Perustuslakivaliokunta on arvioinut usein tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevan sääntelyn kattavuutta, täsmällisyyttä ja sisältöä (ks. esim., kappale 12). Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat valiokunnan mukaan voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin", jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus "tietojen välttämättömyydestä" jonkin tarkoituksen kannalta (ks. esim., kappale 15). Valiokunnalla ei ole huomauttamista säännösehdotuksesta tästä näkökulmasta.

PeVL 73/2018 vpPeVL 73/2018 vp

(14)Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota vielä säännöksen perusteluissa (s. 12) luonnehdittuun soveltamistilanteeseen. Perustelujen mukaan tiedonsaantioikeutta voitaisiin käyttää esimerkiksi siten, että asumistukea koskevasta tiedosta nähdään vuokranantaja, jolle voidaan tarvittaessa ilmoittaa sairaalahoidon pitkittymisestä ja siten varmistaa, ettei sairaalahoidon pitkittymisestä aiheudu ongelmia asiakkaan asumiseen. Valiokunnan mielestä sanottu ei ole sovitettavissa säännöksen sanamuotoon etuuksia koskevan neuvonnan ja ohjauksen varmistamisesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä tarvittaessa muuttaa sääntelyä.