Eduskunnan puhemiehelle
Ikääntymismuutoksien ehkäisyyn ja kasvonpiirteiden korostamiseen tähtäävien esteettisten pistoshoitojen, kuten täyteainehoitojen, suosio Suomessa on kasvanut. Samalla hoitojen terveyshaitat ovat nousseet keskusteluun. Tarkkoja tilastoja haittojen määrästä ei ole, mutta pieleen menneet pistoshoidot voivat aiheuttaa monenlaisia komplikaatioita, kuten ihovauriota, allergisia reaktioita tai ihon bakteeri-infektioita. Lisäksi aineet voivat kulkeutua verenkiertoon, silmiin ja aivoihin. Tuloksena voi olla jopa verisuonitukos, mikä voi pahimmillaan aiheuttaa näönmenetyksen, häiriöitä aivoverenkiertoon tai kuolioita ihokudokseen. Pistoshoitoja on myös markkinoitu ja tehty alaikäisille.
Merkittävä tekijä pistoshoitojen haittojen taustalla on epäammattimainen hoito. Tällä hetkellä pistoshoitoja saa tehdä Suomessa ilman minkäänlaista koulutusta tai erikoistumista, toisin kuin kauneuskirurgiassa, joka on luvanvaraista toimintaa yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaisesti. Esteettisten pistoshoitojen sääntely onkin Suomessa vähäistä. Toisin kuin terveydenhuollon toimijoita, joita valvoo Valvira, ei pistoshoitojen tekijöitä valvo suoraan mikään taho. Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan pistoshoitoja ottava on kuluttaja, ei potilas, ja siksi potilasvahinkolaki ei ulotu pistoshoidoista johtuviin haittoihin. Jos pistäjä ei ole terveydenhuollon ammattilainen, ei mahdollinen toimenpiteestä johtuva vahinko kuulu potilasvakuutuksen piiriin. Jälkihoitoa voidaan joutua tekemään myös julkisessa terveydenhuollossa, mikä kasvattaa julkisen terveydenhuollon kustannuksia sekä sitoo alan rajallisia henkilöstöresursseja. Tällä hetkellä muuna kuin terveydenhuollon toimintana tapahtuvat esteettiset palvelut kuuluvat kuluttajaturvallisuuslain alaisuuteen, ja niitä ei koske yhtä tiukat säännöt kuin terveysalaa.
Pistoshoitojen tarjoajia koskee kuluttajanturvallisuuslain nojalla huolellisuusvelvoite, joka edellyttää sen varmistamista, että palveluista ei aiheudu vaaraa terveydelle. Lisäksi pistoshoitoja tarjoavien tulee täyttää turvallisuusasiakirja, joka sisältää suunnitelman palvelujen riskien tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi. Lisäksi eräistä EU-direktiiveissä säädetyistä lääkinnällisistä laitteista annetun lain nojalla pistoshoitoja tekevä on velvoitettu ilmoittamaan Fimealle sekä pistettävän aineen valmistajalle, valtuutetulle edustajalle, maahantuojalle tai jakelijalle aineeseen liittyvistä vaaratilanteista. Fimea voi puolestaan antaa määräyksiä siitä, millä tavalla vaaratilanteista ilmoitetaan.
Nykysääntely nojaa silti paljolti hoitoja tarjoavien omiin toimiin, joita ei käytännössä valvo mikään taho. Vastuu hoitojen turvallisuudesta sälytetään asiakkaalle, jonka tulee haravoida alalta turvallinen palveluntarjoaja. Samalla tiedetään, että alalla toimivien taustat ovat moninaisia ja pistettäviä aineita on voitu hankkia esimerkiksi verkosta, josta ostettujen aineiden alkuperä voi olla hämärän peitossa. Jos jokin hoidoissa menee pieleen, on asiakkaalla edessä jälkihoito. Vaikka täyteaineiden on tarkoitus poistua itsestään, saatetaan niitä joutua poistamaan liuottamalla tai jopa leikkaamalla esimerkiksi epätoivotun lopputuloksen vuoksi.
Pistoshoitojen mahdollisia terveyshaittoja olisi mahdollista ehkäistä lainsäädännöllä. Edellytyksenä pistoshoitojen antamiselle tulisi olla terveydenhuollon ammattilaisen koulutus. Esteettisten pistoshoitojen tekemisen rajaaminen ammattilaisille ehkäisisi komplikaatioita, joita pieleen menneet ja epäammattimaiset pistoshoidot voivat pahimmillaan aiheuttaa. Koulutusvaatimus varmistaisi myös sen, että pistoshoitoja tekevällä olisi koulutus antaa ensiapua mahdollisten komplikaatioiden ilmetessä.
Mallia voisi hakea sääntelystä, joka koskee Suomessa jo botuliinintoksiinihoitoja (botox). Valvira luokittelee botox-hoitojen antamisen vaativaa lääketieteellistä osaamista edellyttäväksi toimenpiteeksi, joten esteettisiä botox-hoitoja saavat tehdä vain lääkärit tai muut laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka on koulutettu nimenomaan botoxin pistämiseen. Samanlainen linjaus olisi myös muiden pistoshoitojen osalta kannatettava. Samoin täyteaineiden poistamiseen tarkoitettuja liuotushoitoja säädellään jo nyt tähän tapaan; näitä hoitoja saa toteuttaa ainoastaan lääkäri. Potilasturvallisuuden takaava lähtökohta tulisi ottaa myös aineiden laittoa koskevaan sääntelyyn. Valviran valvontavastuuta tulisi täten laajentaa myös muihin pistoshoitoihin, kuten täyteaineisiin. Lisäksi pistettävien aineiden laadun ja turvallisuuden valvontaa tulisi parantaa sekä harkita, tulisiko pistoshoitoja tarjoaville toimipisteille olla nimettynä vastuulääkäri, kuten pistoshoitoja tarjoavilla lääkäriklinikoilla on tälläkin hetkellä.
Esteettisiä pistoshoitoja on säännelty jo myös monessa muussa maassa, kuten Ruotsissa, Ranskassa, Saksassa, Tanskassa, Espanjassa ja Isossa-Britanniassa, jossa niitä saa antaa vain lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö. Sääntelyn uudistaminen Suomessa olisi tarpeen myös Pohjoismaiden neuvoston aiemmin antaman suosituksen valossa. Terveyshaittoja vähentävän koulutuksen vaatiminen sekä hoitojen siirtäminen Valviran valvonnan alle selkeyttäisivät pistoshoitojen kaoottisia markkinoita sekä parantaisivat suomalaisten potilasturvallisuutta ja kuluttajansuojaa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä aikataululla hallitus aikoo parantaa esteettisten pistoshoitojen sääntelyä, jotta suomalaisten potilasturvallisuus ja kuluttajansuoja voidaan taata myös näiden hoitojen osalta?