Eduskunnan puhemiehelle
Hallituksen päätös lakkauttaa rauhantyön valtionavustukset Suomessa, eli poistaa budjetista rauhantyön tekemisen momentti, on historiallisen lyhytnäköistä politiikkaa. Venäjän jatkaessa sotatoimia Ukrainassa, Lähi-idän jännitteiden kasvaessa ja väkivaltaisten konfliktien tason ollessa korkeimmillaan sitten toisen maailmansodan rauhantyö tarvitsee resursseja.
Avustuksesta vastaa oikeusministeriö. Rahoitus on ollut tänä vuonna noin 325 000 euroa, joka on noin 62 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Oikeusministeriön tuki on rauhanjärjestöille tärkeää: se on yleistukea, jonka turvin ne pystyvät pyörittämään toimintansa perusrakenteita.
Rauhantyö on tärkeä osa Suomen kansainvälistä maakuvaa. Kuvaavaa on, että suomalaiset järjestöt ovat olleet mukana viidessä eri Nobelin rauhanpalkinnoilla palkitussa toiminnassa. Suomalainen rauhantyön osaaminen ja kannatus kasvaa tärkeältä osin kansalaistoiminnasta ja rauhankasvatuksesta, jonka järjestämisessä järjestöt ovat avainroolissa.
Hallituksen päätös vie tältä monen edellisen sukupolven työn jatkamiselta mahdollisuudet. Rauhantyön rahoituksen lakkauttaminen kaventaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa merkittävästi ja vie rauhanjärjestöiltä kaikki edellytykset tehdä merkittävää työtä.
Suomella on rauhantyössä pitkä perinne ja kansainvälisesti tunnistettua osaamista ja tasavallan presidentti Alexander Stubb on korostanut Suomen roolia rauhanvälityksen suurvaltana.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi hallitus ei uskottavasti edusta perusteluissa kuvatun linjan jatkamista, vaan vie Suomen maakuvaa ja vaikuttavuutta päinvastaiseen suuntaan ja
miksi erittäin tärkeältä rauhantyöltä halutaan viedä edellytykset, etenkin kun leikkaus on hyvin pieni säästö valtion budjetissa, mutta valtava takaisku järjestöjen toimintaedellytyksille?