Hallituksen esitys eduskunnalle Kansaneläkelaitoksesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutoksia Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin, sähköisestä lääkemääräyksestä annettuun lakiin sekä 15 muuhun lakiin.

Esityksellä toteutettaisiin pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjaus Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta Kansaneläkelaitoksen hallinnon osalta parlamentaarisen työryhmän ehdotusten pohjalta ja lisäksi siten, että Kansaneläkelaitoksen palveluita voidaan antaa yhteiskunnan muiden toimijoiden käyttöön turvallisuuden ja huoltovarmuuden parantamiseksi.

Esityksen mukaan Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin tehtäisiin tarpeelliset muutokset Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja tilintarkastusta koskevien säännösten ajantasaistamiseksi ja täsmentämiseksi. Lakiin lisättäisiin myös säännös Kansaneläkelaitoksen antamasta virka-avusta.

Lisäksi esitetään, että Kansaneläkelaitoksen biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävän rahoitus säädettäisiin erilleen Kansaneläkelaitoksen muiden toimintakulujen jaosta ja rahoituksesta.

Etuuslakeihin esitetään tehtäväksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetusta laista johtuvia teknisluonteisia muutoksia.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

731/2001 Esityksessä Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin () ehdotetaan tehtäväksi Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja tilintarkastusta koskevia muutoksia, jotka perustuvat Kansaneläkelaitosta koskevan lainsäädännön muutostarpeita selvittäneen parlamentaarisen työryhmän yksimielisiin ehdotuksiin (Kansaneläkelaitosta koskevan lainsäädännön muutostarpeita selvittävän parlamentaarisen työryhmän loppuraportti 23.2.2022). Muutosten tavoitteena on sujuvoittaa ja ajantasaistaa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa.

Lisäksi esityksen tavoitteena on mahdollistaa Kansaneläkelaitoksen palvelujen tarjoaminen yhteiskunnan muiden toimijoiden käyttöön turvallisuuden ja huoltovarmuuden parantamiseksi säätämällä Kansaneläkelaitoksen antamasta virka-avusta.

906/2019 Esityksessä ehdotetaan myös, että Kansaneläkelaitokselle jo kuuluvan biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävän rahoituksesta säädetään jatkossa sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa, jotta näiden varat olisivat erillään Kansaneläkelaitoksen etuusrahastojen toimintakuluista. Lisäksi esityksessä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomina teknistä rajapintaa koskevaa sääntelyä 15 eri laista, koska teknisten rajapintojen käytöstä säädetään nykyisin julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa ().

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä. Valiokunta ehdottaa kuitenkin teknistä korjausta 1. lakiehdotuksen johtolauseeseen.

Kansaneläkelaitoksen johdon valitsemista ja hallituksen asemaa koskevien muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa valtion ylintä johtoa koskevaa sääntelyä ja vahvistaa Kansaneläkelaitoksen hallituksen asemaa. Voimassa olevan lain mukaan tasavallan presidentti nimittää Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan ja johtajat valtuutettujen esityksestä. Kansaneläkelaitoksen hallituksen ja toimivan johdon roolien selkeyttämiseksi esityksessä ehdotetaan, että valtuutetut valitsevat jatkossa pääjohtajan Kansaneläkelaitoksen hallituksen esityksestä ja Kansaneläkelaitoksen hallitus valitsee muut johtajat. Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan ja johtajien palvelussuhteet esitetään muutettavaksi määräaikaisiksi. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen hallituksen tehtäviin ehdotetaan lisättäväksi Kansaneläkelaitoksen strategian vahvistaminen ja ylimmän johdon sijaisuuksista päättäminen sekä mahdollisuus asettaa tarpeelliseksi katsomiaan neuvottelukuntia.

Kansaneläkelaitoksen ylimmän johdon nimityspäätöksistä ei saa esityksen mukaan valittaa. Myöskään nykyisin tasavallan presidentin toimivaltaan kuuluviin Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan tai johtajan nimityspäätöksiin ei voi hakea muutosta, joten valituskiellon osalta ehdotettu sääntely vastaa nykyistä sääntelyä. Valituskielto on kuitenkin poikkeus virkanimityspäätöksiä koskevaan yleiseen valitusoikeuteen.

750/1994 Valituskieltoa on esityksessä (s. 14—15) perusteltu Kansaneläkelaitoksen asemalla julkisoikeudellisena laitoksena, jonka valvonnasta vastaavat eduskunnan valitsemat valtuutetut, mikä rajoittaa valtion muiden toimielinten mahdollisuuksia puuttua Kansaneläkelaitoksen toimintaan. Lisäksi valituskieltoa on perusteltu vastaavin perustein kuin valtion virkamieslain () 59 §:n 2 momentin poikkeusäännöstä, joka jättää valtion virkamiesjohdon, keskeisten asiantuntijavirkamiesten ja tiettyjen virastojen päälliköiden nimityksen valituskiellon piiriin (,). Valiokunta yhtyy esityksen näkemykseen siitä, että Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan ja muiden johtajien virkoja voidaan pitää valtionhallinnon suunnitelmallisen toiminnan ja johtamisen kannalta erityisen merkittävinä virkoina ja että Kansaneläkelaitoksen johtajien nimityksissä valitusprosesseihin kuluva aika voi hankaloittaa ja aiheuttaa epävarmuutta Kansaneläkelaitokselle säädettyjen, yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeisten tehtävien hoitamiseen. Valituskieltoa voidaan näin ollen pitää perusteltuna.

Esityksessä ehdotetaan Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin uutta säännöstä Kansaneläkelaitoksen virka-avusta. Esityksen mukaan säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että Kansaneläkelaitos voi avustaa muuta viranomaista tai organisaatiota, kun tämä on estynyt suorittamasta lakisääteisiä julkisia hallintotehtäviään häiriö- tai kriisitilanteen aikana esimerkiksi kyberhyökkäyksen tai sähkökatkon aiheuttaman tietojärjestelmähäiriön vuoksi. Virka-avun antaminen ei kuitenkaan saa häiritä Kansaneläkelaitoksen lakisääteisten tehtävien hoitamista.

Valiokunta pitää huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta perusteltuna, että yhteiskunnan häiriötilanteissa Kansaneläkelaitoksen IT- ja tiedonhallintapalveluihin kohdistamaa panostusta voivat hyödyntää myös muut viranomaiset tai julkista tehtävää hoitavat organisaatiot. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että virka-apua koskevan säännösehdotuksen sanamuoto ("virka-avun tulee liittyä 2 §:ssä säädettyihin Kansaneläkelaitoksen tehtäviin") jättää jossain määrin avoimeksi, mihin kaikkeen virka-apua voidaan antaa, erityisesti kun otetaan huomioon Kansaneläkelaitoksen tehtäviä koskevan Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 2 §:n varsin yleispiirteinen sääntely. Valiokunta pitää tärkeänä, että Kansaneläkelaitoksen tehtäviä koskevaa sääntelyä ja samalla virka-avun käyttöalaa tarkennetaan Kansaneläkelaitosta koskevan lainsäädännön jatkovalmistelussa.

Esityksessä ehdotetaan lakkautettavaksi Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen nimeämistä ammattitilintarkastajista ja kansanedustajatilintarkastajista koostuva toimielin parlamentaarisen työryhmän ehdotuksen mukaisesti, koska Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen ja heidän nimeämiensä tilintarkastajien toiminnassa on päällekkäisyyttä. Jatkossa Kansaneläkelaitoksen vuositilintarkastuksesta vastaavat esityksen mukaan valtuutettujen valitsemat ammattitilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastusta koskevia muutoksia sovelletaan esityksen mukaan ensimmäiseltä tilikaudelta, joka alkaa lain voimaantulon jälkeen.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että tilintarkastusta koskevista muutoksista huolimatta esitykseen ei sisälly parlamentaarisen työryhmän ehdottamaa muutosta, jonka mukaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV) annettaisiin oikeus suorittaa Kansaneläkelaitokseen kohdistuvaa ulkoista ja riippumatonta tarkastusta. Parlamentaarisen työryhmän tilaaman asiantuntijaselvityksen mukaan VTV:n suorittama tuloksellisuustarkastus täydentäisi ja parantaisi tiedonsaantia, tukisi eduskunnan budjettivaltaa sekä edistäisi toimintatapojen ja lainsäädännön kehittämistä.

Valiokunnan sosiaali- ja terveysministeriöltä saaman selvityksen mukaan nyt käsiteltävään hallituksen esitykseen päädyttiin sisällyttämään parlamentaarisen työryhmän loppuraportin sisältämistä yksimielisistä linjauksista teknisluontoisimmat muutosehdotukset. Selvityksen mukaan VTV:n tarkastusoikeus liittyy kiinteästi Kansaneläkelaitoksen valtiosääntöoikeudelliseen asemaan ja edellyttää vielä tarkempaa jatkovalmistelua. Selvityksen mukaan niin VTV:n tarkastusoikeutta kuin muitakin parlamentaarisen työryhmän yksimielisesti tekemiä toimenpide-ehdotuksia koskien muun muassa Kansaneläkelaitoksen tehtäviä sekä tiedonsaanti- ja -käsittelyoikeuksia koskevia muutostarpeita sisältyy seuraavaan Kansaneläkelaitosta koskevan lainsäädännön uudistamisvaiheeseen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että valiokunta on Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksia käsitellessään useaan otteeseen painottanut Kansaneläkelaitoksen valvontaa ja ohjausta sekä Kansaneläkelaitoksen asemaa koskevien muutostarpeiden selvittämistä (,,,,). Valiokunta pitää tärkeänä, että nyt käsiteltävänä olevaan esitykseen sisältymättömät parlamentaarisen työryhmän ehdotusten toteuttamiseksi tarpeelliset lainsäädäntömuutokset valmistellaan viipymättä ja annetaan mahdollisimman pian eduskunnan käsiteltäväksi.

Valiokunnan muutosehdotus

1.

Laki

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

5 §:n 4 kohta laissa 1162/2015,

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 5 §:n 4 kohta, 7 §:n 1 momentti, 9 §, 12 §:n otsikko ja 1 momentti sekä 12 f §:n 3 momentti, sellaisena kuin niistä ovat7 §:n 1 momentti osaksi laeissa 1192/2003 ja 1342/2007, 9 § osaksi laissa 1342/2007 sekä 12 f §:n 3 momentti laissa 1201/2013 sekä

lisätään

, sellaisena kuin se on laeissa 1342/2007 ja 1162/2015,

18 §:äänuusi 3—5 momentti sekä lakiin uusi 22 b § seuraavasti:

5 §

Valtuutettujen tehtävät

Valtuutettujen tehtävänä on:

4) valita tilintarkastaja ja tarvittaessa varatilintarkastaja tarkastamaan Kansaneläkelaitoksen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja hallintoa

7 §

Hallituksen tehtävät

Hallitus johtaa ja kehittää Kansaneläkelaitoksen toimintaa. Hallituksen tehtävänä on muun ohella:

1) vahvistaa vuosittain laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma;

2) laatia vuosittain laitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös;

3) vahvistaa laitoksen työjärjestys, jossa annetaan tarkemmat määräykset hallinnosta ja asioiden käsittelystä;

4) päättää laitoksen varojen sijoitustoiminnan yleisistä periaatteista;

5) päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä;

6) päättää pääjohtajan ja johtajien välisestä työnjaosta;

7) ottaa työsopimussuhteeseen johtoryhmän jäsenenä olevat johtavat toimihenkilöt;

8) vahvistaa pääjohtajan ja muiden johtajien palkka- ja muut edut;

9) vahvistaa toimihenkilöiden palkkausta, työaikaa, vuosilomia ja matkakulujen korvaamista koskevat perusteet;

10) päättää muut periaatteellista laatua olevat tai muuten tärkeät asiat;

11) vahvistaa Kansaneläkelaitoksen strategia;

12) päättää ylimmän johdon sijaisuuksista.

9 §

Ylin johto

Kansaneläkelaitosta johtaa pääjohtaja. Kansaneläkelaitoksessa voi olla myös muita johtajia.

Pääjohtajan ja johtajan virka on ennen sen täyttämistä julistettava haettavaksi. Pääjohtajan nimittävät valtuutetut hallituksen esityksestä. Pääjohtajan toimikausi on seitsemän vuotta. Muun johtajan nimittää hallitus. Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Pääjohtajan tai johtajan nimittämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Pääjohtajan ja johtajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvosto voi erityisistä syistä antaa erivapauden asetuksella säädettävistä kelpoisuusvaatimuksista.

Pääjohtaja vastaa Kansaneläkelaitoksen strategisesta suunnittelusta sekä operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä, asioiden esittelystä hallitukselle ja hallituksen päätösten toimeenpanosta sekä valmistelee työjärjestyksen hallituksen päätettäväksi.

12 §

Kansaneläkelaitoksen neuvottelukunnat

Kansaneläkelaitoksen hallitus voi asettaa neuvottelukuntia, joiden tehtävänä on edistää ja kehittää sosiaaliturvan toteuttamiseen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä sekä palvelujen käyttäjien näkökulman huomioon ottamista.

12 f §

Muiden toimintakulujen jako ja rahoitus

Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen toimintakuluihin eikä sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa (61/2007) säädetyn biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävästä aiheutuviin toimintakuluihin. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen rahoituksesta säädetään laissa rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013). Kansaneläkelaitoksen biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävän rahoituksesta säädetään laissa sähköisestä lääkemääräyksestä.

18 §

Tilintarkastus

Tilintarkastajan ja hänen varahenkilönsä tulee olla KHT- tai JHT-tilintarkastajia. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tällöin päävastuullisen tilintarkastajan ja hänen varahenkilönsä tulee olla KHT- tai JHT- tilintarkastaja.

Tilintarkastaja toimii samalla Kansaneläkelaitoksen valvontatilintarkastajana.

Tilintarkastajan toimikauden tai peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto saa olla enintään kuusi vuotta. Enimmäisajan jälkeen tilintarkastaja saa osallistua uudelleen Kansaneläke-laitoksen tilintarkastukseen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua tilintarkastustehtävän päättymisestä. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, tätä momenttia sovelletaan ainoastaan päävastuulliseen tilintarkastajaan.

22 b §

Kansaneläkelaitoksen antama virka-apu

Kansaneläkelaitos voi antaa pyynnöstä virka-apua muulle viranomaiselle tai organisaatiolle, joka on estynyt suorittamasta laissa säädettyä julkista hallintotehtäväänsä. Virka-avun tulee liittyä 2 §:ssä säädettyihin Kansaneläkelaitoksen tehtäviin. Virka-avun antaminen ei saa aiheuttaa häiriötä Kansaneläkelaitoksen lakisääteisten tehtävien hoitamiselle.

Virka-apupyyntö on tehtävä kirjallisesti. Pyyntö voidaan tehdä suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Suullinen pyyntö on viipymättä annettava myös kirjallisena.

Päätöksen virka-avun antamisesta tekee pääjohtaja.

Virka-apupyyntö on yksilöitävä ja siitä on käytävä ilmi:

1) mihin tehtävään virka-apua pyydetään;

2) tehtävän kiireellisyys, ajankohta ja arvioitu kesto;

3) perusteltu arvio tehtävän asianmukaisen suorittamisen edellyttämästä henkilöstöstä ja välineistöstä;

4) pyynnön perusteet.

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

Tämän lain 9 §:n 2 momenttia ei sovelleta ennen tämän lain voimaantuloa alkaneisiin palvelussuhteisiin. Tämän lain 18 §:n 3—5 momenttia sovelletaan ensimmäiseltä tilikaudelta, joka alkaa lain voimaantulon jälkeen.

2.

Laki

sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään sähköisestä lääkemääräyksestä annettuun lakiin (61/2007) uusi 24 c § seuraavasti:

24 c §

Biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävän rahoitus

Valtio rahoittaa kustannukset, jotka aiheutuvat Kansaneläkelaitokselle biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävän hoitamisesta. Näitä varoja ei jaeta Kansaneläkelaitoksen etuusrahastojen toimintakuluiksi.

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

3.

Laki

eläketukilain 22 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eläketukilain (1351/2016) 22 §, sellaisena kuin se on laissa 225/2020 seuraavasti:

22 §

Eläketukea koskevat menettelysäännökset ja muutoksenhaku

Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemaan eläketukeen sovelletaan, mitä takuueläkkeestä annetussa laissa säädetään päätöksen antamisesta, viivästyskorotuksesta ja viivästysajasta, tietojen saamisesta, tietojen luovutuksesta ja salassapidosta, rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta, tietojen käytöstä, kuoleman jälkeen maksettujen etuuksien palauttamisesta, takaisinperinnästä ja takaisinperittävän saatavan vanhentumisesta sekä päätöksen oikaisusta, muutoksenhakumenettelystä ja lainvoimaisen päätöksen poistamisesta.

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

4.

Laki

sairausvakuutuslain 19 luvun 7 §:n 2 momentin ja 10 §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 19 luvun 7 §:n 2 momentti ja 10 §, sellaisena kuin ne ovat 19 luvun 7 §:n 2 momentti laissa 513/2010 ja 10 § osaksi laissa 1319/2018.

2 §

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

5.

Laki

eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 48 §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 48 § sellaisena kuin se on osaksi laissa 1154/2007.

2 §

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

6.

Laki

työttömyysturvalain 13 luvun 5 §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 13 luvun 5 §.

2 §

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

7.

Laki

yleisestä asumistuesta annetun lain 46 §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 46 §.

2 §

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

8.

Laki

lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 24 a §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 24 a § sellaisena, kuin se on laissa 693/2002.

2 §

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

9.

Laki

lapsilisälain 16 a §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan lapsilisälain (796/1992) 16 a §, sellaisena kuin se on laissa 694/2002.

2 §

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20   .

10.

Laki

elatustukilain 37 §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan elatustukilain (580/2008) 37 §.

2 §

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

11.

Laki

äitiysavustuslain 14 a §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan äitiysavustuslain (477/1993) 14 a §, sellaisena kuin se on laissa 695/2002.

2 §

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

12.

Laki

sotilasavustuslain 22 d §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan sotilasavustuslain (781/1993) 22 d §, sellaisena kuin se on laissa 690/2002.

2 §

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

13.

Laki

Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 62 §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 62 §.

2 §

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

14.

Laki

vammaisetuuksista annetun lain 45 a §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 45 a §, sellaisena kuin se on laissa 1331/2011.

2 §

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

15.

Laki

aikuiskoulutusetuuksista annetun lain 29 §:n 2 momentin kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 29 §:n 2 momentti.

2 §

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

16.

Laki

työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 22 e ja 22 g §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 22 e ja 22 g §, sellaisena kuin niistä ovat 22 e § laeissa 542/2012 ja 522/2018, sekä 22 g § laeissa 363/2006 ja 522/2018.

2 §

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

17.

Laki

kansaneläkelain 94 §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 94 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa1151/ 2007.

2 §

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .