Eduskunnan puhemiehelle
Vuonna 2022 hyväksytyn EU:n vähimmäispalkkadirektiivin tavoitteena on torjua työssä käyvien köyhyyttä, vähentää eriarvoisuutta ja tukea työehtosopimustoimintaa kaikissa jäsenvaltioissa. Direktiivi edellyttää jäsenmaita vahvistamaan ja kehittämään työmarkkinaosapuolten valmiuksia osallistua palkkaneuvotteluihin.
Kaikkien jäsenvaltioiden tulee direktiivin mukaisesti edistää työehtosopimusneuvotteluja sekä pyrkiä lisäämään työehtosopimusten kattavuutta. Jos työehtosopimusten piirissä on alle 80 prosenttia työntekijöistä, jäsenmaan on laadittava yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa toimintasuunnitelma sopimusten kattavuuden lisäämiseksi.
Orpon hallituksen työmarkkinapolitiikalla Suomen työehtosopimuksien kattavuus uhkaa laskea alle direktiivin edellyttämän tason. Esimerkiksi myötätuntotyötaisteluiden rajoittaminen ja paikallisen sopimisen uudistus, joka antaa järjestäytymättömille yrityksille etulyöntiaseman, ovat omiaan heikentämään työehtosopimuksien kattavuutta.
Kaiken lisäksi hallitus on lähtenyt edistämään järjestäytymisastetta heikentäviä toimia samaan aikaan, kun direktiivin kansallinen toimeenpano on kesken. EU-oikeuden vakiintunut tulkinta ei kuitenkaan salli jäsenvaltioiden toteuttaa direktiivin implementointiaikana toimenpiteitä, jotka ovat vastoin direktiivin tavoitteiden toteutumista.
Hallitus on kuitenkin jo ajanut läpi voimakkaita rajoituksia myötätuntotyötaisteluihin, jotka ovat vakiintunut osa työehtosopimusneuvottelutoimintaa ja keskeinen mekanismi työehtosopimuksien korkean kattavuuden ylläpitämiseksi. Tukilakkojen voimakas rajoittaminen tulee todennäköisesti iskemään työehtosopimuksien kattavuuteen juuri niillä aloilla, joilla se on muutenkin vaarassa.
Hallitus on myös tuomassa eduskuntaan esitystä paikallisesta sopimisesta, joka heikentää voimakkaasti työnantajien kannusteita järjestäytymiseen, sillä se tarjoaa järjestäytymättömille firmoille mahdollisuuden sopia heikommista työehdoista luottamusmiesjärjestelmän ohi. Esitys on näin ollen täydellisessä ristiriidassa vähimmäispalkkadirektiivin tavoitteiden kanssa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus arvioinut työmarkkinapolitiikkansa yhteensopivuutta EU:n vähimmäispalkkadirektiivin kanssa ja
onko hallitus valmis pidättäytymään vähimmäispalkkadirektiivin tavoitteiden toteutumista heikentävistä toimista etenkin direktiivin impelementointiaikana?