Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Lakivaliokunta käsittelee valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025—2028 oikeusministeriön hallinnonalan kannalta. Valiokunta kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin.
Viime vaalikauden lopulla valmistui valtioneuvoston laatuaan ensimmäinen selonteko oikeudenhoidosta ja sen toimintaedellytyksistä (). Sen mukaan oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kohtuullisiin oikeudenhoidon tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan yhteensä noin 1 200 htv:ta vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää oikeudenhoidon perusrahoituksen pysyvää lisäämistä keskimäärin 90 milj. eurolla vuodessa. Eduskunta edellytti lakivaliokunnan mietinnön () pohjalta, että hallitus huolehtii oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä ja ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin oikeudenhoidon rahoitusvajeen korjaamiseksi selonteossa esitettyjen resurssitarpeiden perusteella ().
Selonteossa todetun rahoitusvajeen korjaamiseksi edellinen hallitus vahvisti oikeudenhoidon resursseja kevään 2023 teknisen kehyksen lisäyksillä 30 milj. euroa vuonna 2024, 40 milj. euroa vuonna 2025, 55 milj. euroa vuonna 2026 ja 50 milj. euroa vuodesta 2027 lukien. Lisäksi kuluvan vaalikauden ensimmäisessä kehyspäätöksessä oikeudenhoidon resursseja vahvistettiin 25 milj. eurolla vuodesta 2025 lukien. Oikeudenhoidon määrärahat vahvistuvat siten yhteensä 30 milj. eurolla vuonna 2024, 65 milj. eurolla vuonna 2025, 80 milj. eurolla vuonna 2026 ja 75 milj. eurolla vuodesta 2027 lukien.
Lakivaliokunta on julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2024—2027 käsitellessään todennut pitävänsä edellä mainittuja oikeudenhoidon rahoituspohjaa vahvistavia lisämäärärahoja erittäin myönteisinä, sillä valiokunta on jo pitkään ja toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota oikeudenhoidon riittämättömiin määrärahoihin ja siitä aiheutuviin ongelmiin, kuten oikeudenkäyntien ja käsittelyaikojen liian pitkään kestoon sekä henkilöstön kuormittumiseen (ks., s. 3, sekä, s. 3—5, ja siinä mainitut aiemmat lausunnot). Valiokunnan tuolloin saaman selvityksen mukaan lisämäärärahat merkitsivät nykyisten tehtävien rahoitusvajeen paikkaamista täysimääräisesti ja mahdollistivat selonteossa osoitetun 1 200 henkilötyövuoden lisäyksen toteutumisen kehyskaudella.
Nyt käsiteltävässä julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2025—2028 oikeudenhoidon turvaamisen lisärahoituksen määrä säilyy ennallaan. Lakivaliokunta pitää tätä erittäin tärkeänä, sillä oikeudenhoidon rahoitusvajeen korjaaminen lisämäärärahoin on välttämätöntä oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi, käsittelyaikojen lyhentämiseksi sekä nykyisen henkilöstön työkuorman vähentämiseksi (ks., s. 3, sekä, s. 12).
Oikeudenhoidon toimijoiden määrärahatilannetta heikentävät kuitenkin merkittävästi inflaatio ja kustannusten nousu, joihin ei ole saatu lisärahoitusta. Esimerkiksi Tuomioistuinviraston mukaan oikeudenhoidon selonteossa saatua rahoitusta joudutaan tämän vuoksi kohdentamaan myös muuhun toiminnan ylläpitämiseen. Myös Rikosseuraamuslaitos on arvioinut, että se joutunee kohdentamaan henkilöstömäärän lisäykseen tarkoitetun oikeudenhoidon resurssien varmistamiseksi osoitetun lisämäärärahan vuokrien indeksikorotusten ja inflaation aiheuttaman kustannusten nousun kattamiseen. Valiokunta ei pidä tätä tyydyttävänä, sillä se on selontekoa käsitellessään painottanut, ettei henkilöstön lisäämiseen tarkoitettua oikeudenhoidon rahoitusta tule käyttää tietojärjestelmiin eikä toimitiloihin (ks., s. 3, sekä, s. 12).
Käsiteltävässä julkisen talouden suunnitelmassa oikeusministeriön hallinnonalan toimintamenoihin kohdistetaan myös leikkauksia, jotka ovat 10,7 milj. euroa vuonna 2025 ja 7,9 miljoonaa euroa vuodesta 2026 lukien. Myös ministeriön myöntämistä avustuksista leikataan 3,5 milj. euroa vuodesta 2025 lukien. Lisäksi oikeusministeriön pääluokkaan on jo aiemmin osoitettu hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2025 alkaen toimintamenosäästö, joka on kehyskauden loppupuolella jo lähes 18 milj. euroa. Kyse on siten kehyskauden lopulla vuonna 2027 ja 2028 yhteensä yli 29 milj. euron säästöistä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikeusministeriön hallinnonalaa on kohdeltu säästöpäätöksissä muita hallinnonaloja maltillisemmin. Oikeusministeriön mukaan uusia sopeutustoimia ei kohdenneta siten, että ne vähentäisivät oikeudenhoidon ydintehtävien, kuten syyttäjien, tuomareiden ja vanginvartijoiden, henkilöstömäärää. Säästöt pyritään kohdentamaan siten, että ne kohdentuisivat mahdollisimman vähän oikeudenhoidon selonteon mukaisiin tavoitteisiin. Oikeusministeriön mukaan näyttää siltä, että oikeusministeriön hallinnonalalla leikkaukset eivät johda välittömästi henkilöstön vähentämiseen, vaan säästöt toimeenpannaan ensisijaisesti tehostamalla hallinnon toimintaa ja toimitilojen käyttöä sekä hyödyntämällä tuottavuutta parantavaa ICT-kehittämistä.
Lakivaliokunta kantaa kuitenkin huolta leikkausten sekä inflaation ja kustannusten nousun vaikutuksista oikeusministeriön hallinnonalan toimijoiden toimintaan. Tilanne on erityisen hankala Rikosseuraamuslaitoksessa, jota valiokunta käsittelee tarkemmin jäljempänä.
Saadun selvityksen valossa tilanne vaikeuttaa myös oikeudenhoidon selonteon tavoitteiden toteuttamista. Valiokunta kuitenkin katsoo, että oikeudenhoidon selonteon tavoitteista tulee pitää jatkossakin kiinni oikeudenhoidon toimintakyvyn turvaamiseksi. On siten tärkeää, ettei säästötoimia kohdisteta henkilöstöön, vaan pyritään löytämään muita keinoja, joilla oikeudenhoidon toimijoiden toimintaa voidaan tehostaa ja tuottavuutta lisätä. Myös henkilöstön työhyvinvointiin tulee panostaa henkilöstön jaksamisen sekä oikeudenhoidon pito- ja vetovoiman tukemiseksi (ks.ja, s. 13 ja 14).
Riittämättömät resurssit ovat jo nyt merkittävä riski Rikosseuraamuslaitoksen toiminnalle, täytäntöönpanon turvallisuudelle ja työturvallisuudelle. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Rikosseuraamuslaitos joutuu tekemään merkittäviä sopeuttamistoimia talouden tasapainottamiseksi. Lisäksi Rikosseuraamuslaitos joutunee edellä mainituin tavoin kohdentamaan henkilöstömäärän lisäykseen tarkoitetun oikeudenhoidon lisämäärärahan vuokrien indeksikorotusten ja inflaation aiheuttaman kustannusten nousun kattamiseen. Rikosseuraamuslaitoksen ei siten ole mahdollista lisätä henkilöstön määrää kehyskauden aikana, mikä olisi välttämätöntä toimintaedellytysten ja toiminnan turvallisuuden vahvistamiseksi. On mahdollista, että taloudellinen tilanne vaatii lomautuksia tai jopa irtisanomisia. Samalla suljetut vankilat ovat täynnä, ja vankimäärän ennustetaan edelleen kasvavan sekä aiemmin tehtyjen että tulevien lainsäädäntöuudistusten vuoksi. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan nykyinen vankilakapasiteetti ei riitä ja henkilöstötarve kasvaa.
Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta korostaa, että täytäntöönpanon turvallisuus, työturvallisuus ja uusintarikollisuuteen vaikuttaminen edellyttävät Rikosseuraamuslaitoksen toimintaedellytyksistä huolehtimista. Olennaista on, että Rikosseuraamuslaitoksella on riittävästi vankilakapasiteettia sekä vanginvartijoita ja vankien kuntouttavasta ja muista toiminnoista huolehtivaa henkilöstöä. Myös rikosseuraamusalan koulutukseen tulee panostaa.
Oikeudenhoidon selonteon mukaista lisämäärärahaa oikeudenhoidon resurssien varmistamiseksi osoitetaan Ulosottolaitokselle vuodesta 2025 lukien. Aiempiin kannanottoihinsa viitaten valiokunta pitää tätä tärkeänä Ulosottolaitoksen toimintaedellytysten turvaamiseksi (ks.sekä siinä viitatut, s. 52, ja, s. 10).
Ulosottolaitos on saadun selvityksen mukaan toteuttanut mittavia uudistuksia ja hoitanut talouttaan vastuullisesti. Ulosottolaitokselle on kertynyt suhteellisen paljon siirtyviä määrärahoja, joiden käyttö nykyisellä menotasolla tasapainottaa alijäämäistä budjettia edellyttäen kuitenkin, että kaikki suunnitellut säästötoimet saadaan toteutumaan. Ulosottolaitoksen tilannetta ja määrärahojen riittävyyttä on siten jatkossa aiheellista seurata.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Ulosottolaitokselle ei ole osoitettu lisämäärärahaa Venäjän ja Ukrainan välisen sodan johdosta asetettujen pakotteiden täytäntöönpanoon. Tämä on valitettavaa, sillä pakoteasiat vievät Ulosottolaitoksen erityistäytäntöönpanon yksikön resursseja siten, että osa harmaan talouden torjuntaan ja rikoshyödyn poistamiseen liittyvistä tehtävistä uhkaa jäädä hoitamatta.
Valiokunta korostaa aiempiin kannanottoihinsa viitaten kaikkien rikosprosessiketjuun kuuluvien toimijoiden riittävää ja tasapainoista resursointia (ks. mm.ja, s. 3, ja siinä viitatut aiemmat lausunnot). Poliisin lisämäärärahojen kehittymistä ja käyttöä tulee siten jatkossa seurata tarkoin, sillä lisäykset poliisin rikostorjuntaan lisäävät myös oikeusministeriön hallinnonalan toimijoiden eli Syyttäjälaitoksen, tuomioistuinten, oikeusavun ja Rikosseuraamuslaitoksen määrärahatarpeita.
TUVE-verkon palvelujen käyttöä oikeusministeriön hallinnonalalla selvitellään parhaillaan. Valiokunta toteaa pitävänsä tärkeänä, ettei TUVE-ympäristöstä aiheudu jatkossa oikeusministeriön hallinnonalalle tarpeettomia lisäkustannuksia.
Oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaaminen Rikosseuraamuslaitos Ulosottolaitos ja pakotteiden täytäntöönpano Rikosprosessiketjun resursointi Tietojärjestelmähankkeet ja TUVE-ympäristö
Eriävä mielipide
Eriävä mielipide
Perustelut
Kannamme huolta julkisen talouden suunnitelman vaikutuksista oikeusministeriön hallinnonalan toimintaan ja oikeudenhoitoon. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti Rikosseuraamuslaitoksen resurssien riittävyyteen, Ulosottolaitoksen mahdollisuuksiin toimeenpanna kansainvälisiä pakotteita sekä eri viranomaistahojen henkilöstön saatavuuteen ja pitovoimaan. Emme voi hyväksyä toimenpiteitä, jotka vaarantavat oikeusjärjestelmämme perusteita. On myös tärkeää varmistaa, ettei lainvalmistelun laatu heikkene, sillä epäselvä sääntely lisää viranomaistahojen taakkaa entisestään. Julkisen talouden suunnitelma vaarantaa viime vaalikaudella hyväksytyn oikeudenhoidon selonteon linjausten toteutumisen, mihin sitouduttiin laajasti.
Rikosseuraamuslaitoksen resurssien varmistaminen on olennaista yhteiskunnan turvallisuuden kannalta. Vajaat resurssit johtavat siihen, että vankiloiden ja muiden rangaistuslaitosten henkilökunta joutuu toimimaan ylikuormittuneissa olosuhteissa, mikä vaarantaa sekä vankien että henkilökunnan turvallisuuden. Lisäksi riittämättömät resurssit vaikeuttavat kuntoutus- ja ennaltaehkäisyohjelmien toteutusta, mikä heikentää mahdollisuuksia vähentää rikollisuutta pitkällä aikavälillä. Koko rikosprosessiketjun resurssit on pidettävä riittävällä tasolla.
Ulosottolaitoksen lisämäärärahaa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan johdosta asetettujen pakotteiden täytäntöönpanoon tulee jatkaa. Ulosottolaitos on myös itse tuonut esiin, että rahoitus on vahvassa syöksykierteessä, ja ulosoton määrärahat ovat ensi vuonna alijäämäiset. Perusrahoituksen taso on jo nyt riittämätön, ja siksi kannamme huolta rahoituksen riittämisestä. Pakoteasiat työllistävät Ulosottolaitosta huomattavasti ja tulevat tekemään sitä todennäköisesti vielä monen vuoden ajan. Pakotteiden täytäntöönpano vaatii tehokasta ja nopeaa toimintaa, jotta niiden tarkoitus toteutuu ja niiden vaikutukset ovat mahdollisimman tehokkaita. Ilman lisäresursseja ulosottomenettelyjen viivästyminen tai heikko täytäntöönpano voi myös heikentää pakotteiden tehokkuutta.
Ilmaisemme myös syvää huolta oikeusministeriön hallinnonalan järjestöjen avustuksiin kohdistuvista leikkauksista. On välttämätöntä huomioida, että järjestörahoituksen leikkaus vaarantaa Suomen rauhanjärjestöjen, ja siten myös rauhantyön perustavanlaatuisesti. Rauhantyölle sekä sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen ja kansainvälisen oikeuden puolustamiselle on vahva tarve, kuten myös moniäänisen kansalaisyhteiskunnan vaalimiselle. Näiden syiden vuoksi järjestöihin kohdistuvat leikkaukset ovat kohtuuttomia.
On myös huomioitava, että oikeudenhoidosta vastaavat viranomaistoimijat kilpailevat osaavasta työvoimasta. On tärkeää, että tuomioistuimiin, Syyttäjälaitokseen sekä julkiseen oikeusapuun on saatavilla jatkossakin osaavaa työvoimaa. Työn liiallinen kuormittavuus voi syventää osaajapulaa entisestään, mikäli esimerkiksi tukitoimintoja karsitaan kohtuuttomasti eivätkä sähköiset tietojärjestelmähankkeet onnistu.
Kaiken kaikkiaan julkishallinnossa työhyvinvoinnista huolehtiminen edistää myös tuottavuutta. Katsomme, että työhyvinvoinnin edistäminen ja siten sairauspoissaolojen vähentäminen olisi pitkällä aikavälillä kestävin tapa paitsi edistää henkilöstön saatavuutta, saada myös aikaan säästöjä. Lainvalmistelun aliresurssointi lisää myös tarvetta ostaa lainvalmistelua tukevaa ja pohjustavaa selvitystyötä ulkopuolelta, mikä voi heikentää säästötavoitteiden toteutumista.
Näin ollen ehdotamme, että julkisen talouden suunnitelma arvioidaan uudelleen, hallinnon kestämättömät sopeutukset perutaan ja otetaan huomioon oikeusjärjestelmän tarpeet sekä henkilöstön hyvinvointi. Tämä on olennaista, jotta oikeusvaltion keskeiset toiminnot voidaan turvata ja oikeusjärjestelmän toimivuus varmistaa.
Rikosseuraamuslaitos
Ulosotto
Järjestöihin kohdistuvat leikkaukset
Henkilöstön saatavuus ja pitovoima oikeudenhoidossa
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.
Helsingissä 16.5.2024
Elisa
Gebhard
sd
Minja
Koskela
vas
Eemeli
Peltonen
sd
Maria
Ohisalo
vihr
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Lakivaliokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.