Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ulkomaalaislakia ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annettua lakia.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2024.
Esitykseen sisältyy suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskeva jakso. Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että perustuslakivaliokunta antaisi asiasta lausunnon.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Arvioinnin lähtökohtia
Oleskeluluvan epäämisen perusteiden laintasoinen määrittely
Oleskeluluvan epääminen turvapaikkamenettelyn vuoksi
Perhe-elämän suoja ja lasten asema
Tietojen luovuttaminen
Esityksen valmistelu
(1)Esityksen yleisenä tavoitteena on hallituksen esityksen (s. 27) mukaan korostaa maahanmuuton hallintaa ja parantaa sitä kautta yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta. Esityksellä korostetaan sitä, että yhteiskunnan asettamia sääntöjä on noudatettava ja myös maahanmuuttajilta vaaditaan yleistä lainkuuliaisuutta. Pyrkimyksenä on entistä määrätietoisemmin estää oleskeluluvan saaminen esimerkiksi viranomaisia harhauttamalla tai vääriä tietoja antamalla. Esityksen yleisenä tavoitteena on korostaa maahanmuuton hallintaa ja parantaa sitä kautta yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta.
(2)Esityksen tavoitteena on hallituksen esityksen (s. 27) mukaan myös estää turvapaikkamenettelyn käyttäminen työvoiman maahanmuuton väylänä. Ehdotettu sääntely selkeyttäisi esityksen perustelujen mukaan oleskelulupajärjestelmää ja korostaisi normaaleja työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton väyliä. Tavoitteena on myös selkeyttää henkilöllisyyden todentamiseen liittyvää sääntelyä sekä lisätä hakijan myötävaikuttamisvelvollisuutta henkilöllisyytensä selvittämisessä.
(3)Lisäksi esityksen tavoitteena on perustelujen (s. 28) mukaan täydentää kansallisen sääntelyn edellyttämällä tavalla SIS-palauttamisasetuksen ja SIS-rajatarkastusasetuksen velvoittavaa sääntelyä mahdollistamalla poliisin rekisteriin ulkomaalaislain nojalla tallennettujen biometristen tietojen luovuttaminen Schengenin tietojärjestelmään tallennettaviin palauttamista sekä maahantulon ja maassa oleskelun epäämistä koskeviin kuulutuksiin.
(4)Ehdotus on valtiosääntöisesti merkityksellinen ennen kaikkea perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaisen lainalaisuuden vaatimuksen, yhdenvertaisuutta ja syrjintäkieltoa koskevan 6 §:n, ulkomaalaisen oikeutta tulla maahan ja oleskella maassa sekä palauttamiskieltoa koskevan 9 §:n 4 momentin, yksityiselämän suojaa koskevan 10 §:n ja 80 §:n 1 momentin lailla säätämisen vaatimuksen kannalta.
(5)Perustuslain 9 §:n 4 momentin mukaan ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
(6)Ulkomaalaislaki on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (). Valiokunta viittasi tuolloin siihen, että säännöksen mukaan ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Tämän perustuslain 9 §:n 4 momentin säännöksen lähtökohtana on "kansainvälisen oikeuden voimassa oleva pääsääntö, jonka mukaan ulkomaalaisilla ei ole yleisesti oikeutta asettua toiseen maahan". Perustuslaista ei suoranaisesti johdu erityisiä sisältövaatimuksia kyseiselle lainsäädännölle, vaikkakaan perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan se ei saa olla vastoin kansainvälisiä velvoitteita (, s. 52/I). Lailla säätämisen vaatimuksesta voidaan perusoikeusuudistuksen mukaan johtaa "paitsi syrjinnän ja mielivallan kielto ulkomaalaisten kohtelussa myös vaatimus maahan pääsyä ja maassa oleskelua koskevien perusteiden ja päätöksentekomenettelyjen sääntelemisestä siten, että hakijoiden oikeusturva taataan" (, s. 52/I). Näissä puitteissa lainsäätäjällä on harkintavalta.
(7)Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että voimassa olevan ulkomaalaislain 36 §:n viisi momenttia sisältävä säännös oleskeluluvan myöntämisen yleisistä edellytyksistä korvataan kuudella uudella pykälällä: 36 § ja 36 a—e §. Lisäksi uudeksi oleskeluluvan epäämisen perusteeksi ehdotetaan 36 f §:ään oleskeluluvan epäämistä turvapaikkamenettelyn vuoksi. Ehdotetulla sääntelyllä kirjataan hallituksen esityksen (s. 78) mukaan lakiin nykyistä täsmällisemmin ja tarkkarajaisemmin erityisesti voimassa olevan 36 §:n 2 momentin perusteella muodostunutta soveltamis- ja oikeuskäytäntöä.
(8)Voimassa olevan ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Kuten hallituksen esityksessäkin tuodaan monessa kohdin (esim. s. 78) esiin, on säännös sanamuodoltaan väljä ja sen oikeudellinen sisältö on vuosien varrella muotoutunut viranomaisten soveltamiskäytännön ja hallintotuomioistuinten oikeuskäytännön myötä. Hallituksen esitykseen sisältyvän arvion mukaan säännöksen sanamuoto nykyisenlaisessa muodossaan ei ole tarpeeksi täsmällinen ja tarkkarajainen ottaen huomioon päätöskäytännön moninaisuus. Esityksen perustelujen (s. 78) mukaan suhteellisen avointa sääntelyä voidaan pitää valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallisena.
(9)Perustuslakivaliokunta yhtyy esitettyyn arvioon sääntelyn väljyydestä. Ehdotettu aiempaa täsmällisempi sääntelytapa on valiokunnan mielestä tässä suhteessa perusteltu perustuslain 9 §:n 4 momentin sisältämän lakivarauksen kannalta. Se myös vastaa paremmin perustuslain 2 §:n 3 momentissa säädetyn hallinnon lainalaisuuden periaatetta ja perustuslain 80 §:n 1 momentissa säädettyä lailla säätämisen vaatimusta. Perustuslakivaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että myös ehdotettuihin säännöksiin sisältyy yhä tiettyä sanonnallista väljyyttä. Hallintovaliokunnan on syytä tarkastella mahdollisuuksia täsmentää sääntelyä.
(10)Esityksen 1. lakiehdotuksen 36 f §:n mukaan oleskelulupaa työnteon, elinkeinon harjoittamisen tai opiskelun perusteella ei myönnetä, jos ulkomaalainen on hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua ja on hakenut oleskelulupaa ennen poistumistaan maasta kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa. Pykälän 2 momentin mukaan oleskelulupahakemus jätetään tutkimatta, jos se on tehty Suomessa 1 momentissa säädetyillä perusteilla turvapaikkamenettelyn ollessa vireillä tai turvapaikkamenettelyn päätyttyä ennen kuin ulkomaalainen on poistunut maasta. Säännöstä ei sovelleta tilapäistä suojelua saaneisiin, jotka hakevat oleskelulupaa tilapäisen suojelun aikana tai välittömästi sen jälkeen poistumatta maasta.
(11)Ehdotetulla säännöksellä estettäisiin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden siirtyminen työperäisen maahanmuuton puolelle. Jotta turvapaikkaa hakenut voisi saada oleskeluluvan pykälässä tarkoitetuilla perusteilla, hänen pitäisi poistua Suomesta ja hakea oleskelulupaa kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan ulkomaalaislain 60 §:n mukaisesti.
(12)Hallituksen esityksen (s. 85) mukaan turvapaikkaa hakeneen ja kielteisen päätöksen saaneen velvollisuus poistua maasta hakemaan oleskelulupaa ulkomailta ulkomaalaislaissa säädetyn pääsäännön mukaan on perusteltua maahanmuuton hallinnan ja oleskelulupajärjestelmän toimivuuden ja selkeyden kannalta. Työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon tulisi perustelujen mukaan käyttää siihen tarkoitettuja maahantulon menettelyjä, eikä kansainvälistä suojelua hakemalla tulisi päästä muita maahan pyrkiviä ulkomaalaisia suotuisampaan asemaan. Ehdotetulla sääntelyllä pyritään esityksen (s. 85) mukaan vaikuttamaan siihen, että turvapaikkamenettelyn käyttäminen näissä maahantulon tarkoituksissa vähenisi eikä lainsäädäntö kannustaisi tulemaan maahan hakemaan kansainvälistä suojelua, jos tarkoituksena olisi ensisijaisesti pääsy Suomeen töihin tai opiskelemaan.
(13)Esityksessä ehdotetaan lisäksi säädettäväksi, että ehdotettu kaistanvaihdon kielto ei koskisi Suomesta tilapäistä suojelua saaneita. Esityksen perustelujen (s. 85) mukaan tilapäistä suojelua saaneiden asema poikkeaa kansainvälistä suojelua hakeneiden ja kielteisen päätöksen saaneiden ulkomaalaisten asemasta erityisesti siinä suhteessa, että he ovat jo oleskelleet maassa oleskeluluvalla, minkä vuoksi mahdollisuus siirtyä työ- tai koulutusperusteiselle oleskeluluvalle Suomesta haettuna on katsottu perustelluksi.
(14)Ihmiset ovat perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan yhdenvertaisia lain edessä. Säännös ilmaisee paitsi vaatimuksen oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta myös ajatuksen tosiasiallisesta tasa-arvosta. Siihen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa (, s. 42). Yhdenvertaisuussäännös kohdistuu myös lainsäätäjään. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Yhdenvertaisuussäännös ei kuitenkaan edellytä kaikkien ihmisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia. Yhdenvertaisuusnäkökohdilla on merkitystä sekä myönnettäessä lailla etuja ja oikeuksia ihmisille että asetettaessa heille velvollisuuksia. Toisaalta lainsäädännölle on ominaista, että se kohtelee tietyn hyväksyttävän yhteiskunnallisen intressin vuoksi ihmisiä eri tavoin edistääkseen muun muassa tosiasiallista tasa-arvoa (, s. 42—43, ks. myös, s. 3/I). Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti todennut, ettei yhdenvertaisuusperiaatteesta johdu tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn (ks. esim., s. 7).
(15)Perustuslain 6 §:n 1 momentin yleistä yhdenvertaisuussäännöstä täydentävän 6 §:n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Säännöksessä lueteltuja erotteluperusteita voidaan pitää syrjintäkiellon ydinalueena. Luetteloa ei ole kuitenkaan tarkoitettu tyhjentäväksi, vaan eri asemaan asettaminen on kielletty myös muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tällainen syy voi olla esimerkiksi yhteiskunnallinen asema, varallisuus, yhdistystoimintaan osallistuminen, perhesuhteet, raskaus, aviollinen syntyperä, seksuaalinen suuntautuminen ja asuinpaikka (, s. 43—44, ks. myös, s. 3/I). Perustuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulle erilaisen kohtelun mahdollistavalle hyväksyttävälle perusteelle asetettavat vaatimukset ovat valiokunnan vakiintuneen käytännön mukaan erityisesti säännöksessä lueteltujen kiellettyjen erotteluperusteiden kohdalla korkeat (ks. esim.,,, s. 2/I ja, s. 2). Hyväksyttävän perusteen on valiokunnan käytännössä edellytetty olevan asiallisessa ja kiinteässä yhteydessä lain tarkoitukseen (ks. esim., s. 5—6). Henkilöihin kohdistuvat erottelut eivät saa olla mielivaltaisia, eivätkä erot saa muodostua kohtuuttomiksi (ks. esim.,, s. 2,, s. 4 ja, s. 6).
(16)Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslain yhdenvertaisuussäännös ei siten edellytä yhdenmukaista sääntelyä oleskeluluvan myöntämis- ja epäämisedellytyksistä erilaisille hakijaryhmille. Ehdotetulla sääntelyllä ei sille esitetyt perustelut huomioiden kohdella ihmisiä yhdenvertaisuussäännöksen vastaisesti.
(17)Esityksen 1. lakiehdotuksen 36 c §:ssä ehdotetaan säädettäväksi oleskeluluvan epäämisestä haettaessa oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Pykälä on erityissäännös, jota sovelletaan perhesiteen perusteella tehtäviin oleskelulupahakemuksiin, ja se täydentää 36, 36 a ja 36 b §:ssä ehdotettua sääntelyä. Esityksen perustelujen (s. 68) mukaan tilanteessa, jossa perheside katsotaan olemassa olevaksi, oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, vaikka oleskelulupahakemuksen peruste muutoin olisi sinänsä todellinen. Päätöksessä voidaan tällöin katsoa hakijan ja perheenkokoajan viettävän tosiasiallista perhe-elämää yhdessä, mutta hakijan oma moitittava toiminta lupaa hakiessa osoittaa kuitenkin piittaamattomuutta maahantuloa tai maassa oleskelua koskevasta sääntelystä.
(18)Ehdotettu sääntely on merkityksellistä perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän suojan ja siihen kuuluvan perhe-elämän suojan kannalta. Perhe-elämän suojasta on määräyksiä myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa ja EU:n perusoikeuskirjan 7 artiklassa.
PeVL 17/2024 vpPeVL 17/2024 vp
(20)Esityksen perustelujen (s. 68) mukaan harkittaessa luvan epäämistä hakijan oman toiminnan perusteella tulee päätösharkinnassa kiinnittää huomiota yleisen edun ja perhe-elämän suojan väliseen punnintaan. Jos perhe-elämän suojan katsotaan olevan harkinnassa yleistä etua painavampi, ei oleskelulupaa voi evätä hakijan oman moitittavan toiminnan perusteella. Jos taas yleinen etu katsotaan perhe-elämää painavammaksi, voidaan oleskelulupa evätä. Päätöksessä tulisi hallituksen esityksen (s. 69) mukaan tällöin tuoda esiin se, että asiaa on arvioitu myös ulkomaalaislain 66 a §:n ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan näkökulmasta.
(21)Ehdotetun 35 §:n 4 momentin mukaan myös matkustusasiakirjavaatimuksesta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Esityksen perustelujen (s. 55) mukaan lapsen etu puoltaisi matkustusasiakirjavaatimuksesta poikkeamista esimerkiksi silloin, kun lapsi on maassa ilman huoltajaa eikä matkustamista kotimaahan matkustusasiakirjan hankkimiseksi lapsen ikä ja muut olosuhteet huomioiden voi pitää mahdollisena tai kohtuullisena.
(22)Perustuslakivaliokunnalla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä. Valiokunta painottaa säännöksen asianmukaista soveltamista.
(23)Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 131 §:n ehdotetussa muutoksessa mahdollistetaan poliisin rekisteriin ulkomaalaislain nojalla tallennettujen biometristen tietojen luovuttaminen Schengenin tietojärjestelmään tallennettaviin palauttamista sekä maahantulon ja maassa oleskelun epäämistä koskeviin kuulutuksiin.
(24)Perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella on verraten hiljattain (,) säädetty mainittuun säännökseen mahdollisuus luovuttaa mainittuja tietoja Schengenin tietojärjestelmään SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 32 artiklassa tarkoitetun kuulutuksen tekemiseksi. Perustuslakivaliokunta arvioi tuolloin varsin laajasti arkaluonteisina pidettävien biometristen tunnisteiden erityisen paljon riskejä sisältävää käyttöä yksityiselämän ja henkilötietojen suojan sekä niihin kytkeytyvän käyttötarkoitussidonnaisuuden näkökulmasta. Valiokunta pitää valitettavana puutteena, että sanottuihin lausuntoihin ei nyt arvioidun esityksen muuten tältä osin sinänsä asianmukaisesti laadituissa säätämisjärjestysperusteluissa kiinnitetä sanottavaa huomiota. Valiokunta voi kuitenkin arvion yleisten lähtökohtien osalta muuten yhtyä säätämisjärjestysperusteluissa nyt ehdotetusta henkilötietojen käsittelystä sanottuun.
(25)Perustuslakivaliokunta viittasi arvioidessaan mainittua sääntelyä korostaneensa arkaluonteisten tietojen käsittelyn välttämättömyyden vaatimuksen ohella erityisesti käyttötarkoitussidonnaisuuden vaatimusta (, kappale 15). Valiokunta on pitänyt mahdollisena tehdä käyttötarkoitussidonnaisuudesta vain täsmällisiä ja vähäisiksi luonnehdittavia poikkeuksia. Tällainen sääntely ei ole myöskään saanut johtaa siihen, että muu kuin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen liittyvä toiminta muodostuu rekisterin pääasialliseksi tai edes merkittäväksi käyttötavaksi (ks., s. 45,, s. 4 ja, s. 5—6). Valiokunta on ulkomaalaislain muuttamista koskevassa lausunnossa (, s. 4) pitänyt säätämisjärjestyskysymyksenä, että ulkomaalaislain 131 §:n perusteella kerättyjen sormenjälkien käyttäminen rajoitetaan vain niiden keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen. Tällainen tarkoitus voi valiokunnan mukaan sinänsä liittyä myös tarkasti määriteltyjen rikosten estämiseen ja selvittämiseen, mutta ainoastaan siinä laajuudessa kuin tällä toiminnalla on kiinteä yhteys alkuperäiseen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen.
(26)Perustuslakivaliokunta viittasi (, kappale 16) hiljattain kiinnittäneensä erityistä huomiota sormenjälkitietojen käyttötarkoituksen laajentamiseen arvioidessaan sääntelyä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa (, s. 14). Valiokunta katsoi, että käyttötarkoitussidonnaisuudesta voitiin tavallisen lain säätämisjärjestyksessä poiketa sääntelyä olennaisesti alkuperäiseen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen rajaamatta vain, mikäli sormenjälkitietojen käyttö eräiden Eurodac-asetuksessa tarkoitettujen rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi oli EU:n Eurodac-asetuksessa edellytettyä.
PeVL 40/2021 vpPeVL 40/2021 vp
(28)Perustuslakivaliokunta arvioi sittemmin (, kappale 17) hallintovaliokunnan mietintöluonnosta asiassa. Perustuslakivaliokunnan mukaan esimerkiksi lapsikaappaustilanteisiin ja ihmiskauppaan kytkeytyviin ns. ennakollisiin kuulutuksiin oli osoitettavissa erittäin painavat, perusoikeusjärjestelmään välittömästi kytkeytyvät perusteet eikä valtiosääntöistä estettä ollut hallituksen esityksessä ehdotettua sääntelyä laajemmalle biometristen tunnisteiden käytölle haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten lapsien, oikeuksien turvaamiseksi sanotussa tarkoituksessa (, kappale 18 ja 22).
PeVL 23/2022 vpPeVL 23/2022 vp
PeVL 51/2018 vpPeVL 51/2018 vp
(31)Hallituksen esityksessä (s. 26) viitataan tältä osin myös siihen, että komissio on kiinnittänyt huomiota kansallisesti kerättyjen biometristen tietojen luovuttamiseen järjestelmään Suomen Schengen-arvioinnin yhteydessä kesällä 2023.
(32)Perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisiin tehtäviin ei kuulu kansallisen täytäntöönpanosääntelyn arviointi EU:n aineellisen lainsäädännön kannalta (ks. esim.ja). Valiokunnan mukaan on kuitenkin ollut selvää, että Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin lainsäädäntö on ensisijaista suhteessa kansallisiin säännöksiin oikeuskäytännössä määriteltyjen edellytysten mukaisesti (ks. esim., s. 13 ja, s. 6), eikä suomalaisessa lainsäädännössä tule pyrkiä EU-oikeuden kanssa ristiriidassa oleviin ratkaisuihin (, s. 49,, s. 13 ja, s. 42). Perustuslakivaliokunnan mielestä hallintovaliokunnan on myös nyt tarkkaan selvitettävä voimassa olevan EU-oikeuden sisältö viimeaikainen oikeuskäytäntökin (ks. esim. C-61/22) huomioiden ja varmistuttava hallituksen esityksessä sääntelyn suhteesta EU-oikeuteen sanotusta.
PeVL 23/2022 vpPeVL 23/2022 vp
(35)Hallituksen esityksen (s. 4) mukaan esitys on valmisteltu sisäministeriön maahanmuutto-osastolla yhteistyössä sisäministeriön poliisiosaston ja rajavartio-osaston, työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Maahanmuuttoviraston kanssa. Lakiehdotuksesta pyydettiin lausuntoja 30.1.—20.2.2024 järjestetyllä lausuntokierroksella, mikä poikkeaa säädösvalmistelun kuulemisoppaan mukaisesta pääsäännöstä, jonka mukaan kirjallisten lausuntojen antamiseen varataan aikaa vähintään kuusi viikkoa. Esityksen perustelujen (s. 4) mukaan perusteena normaalia lyhyemmälle lausuntoajalle on ollut pyrkimys saattaa esitys eduskunnalle niin, että se voitaisiin käsitellä kevätistuntokaudella 2024. Näin saataisiin toteutettua hallitusohjelman kirjaukset ja saatettua lainmuutokset mahdollisimman pikaisesti voimaan. Ehdotetulla kaistanvaihdon kiellolla pyritään osaltaan vaikuttamaan siihen, että maahantulo ja turvapaikan hakeminen itärajan yli vähenisi siinä tarkoituksessa, että päästäisiin Suomeen töihin.
(36)Perustuslakivaliokunta kiinnittää valtioneuvoston huomiota siihen, että lausuntoaika voi säädösvalmistelun kuulemisoppaan mukaan olla edellä mainittua kuutta viikkoa lyhyempi vain perustellusta syystä. Valiokunta ei pidä lyhyelle lausuntoajalle esitettyjä perusteita erityisen vakuuttavina. Perustuslakivaliokunta kiinnittää valtioneuvoston huomiota hyvän lainvalmistelutavan noudattamiseen.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.