Eduskunnan puhemiehelle
Uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023. Hyvinvointialueilla on monia haasteita, kuten talous, henkilöstöpula ja hoidon tarpeen kasvu.
Suomen hyvinvointialueet ovat keskenään hyvin erilaisia. Tällä hetkellä hyvinvointialueiden lukumäärä on 21. Kaikissa niissä on pääpaikkakunta, joka on usein hyvinvointialueen suurin kaupunki. Vuoden 2022 hyvinvointialuevaaleissa eniten edustajia hyvinvointialueille tuli valituksi pääpaikkakunnilta. Tilanne on hankala, ja se voi johtaa epädemokraattiseen tilanteeseen, kun ylivoimainen osuus päättäjistä tulee yhdeltä paikkakunnalta. Tämä näkyy erityisen hyvin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, jossa Espoo on suurin kaupunki ja jonka aluevaltuustossa yli puolet valtuutetuista on espoolaisia.
Espoon kasvu ja hyvinvointialueen muiden osien väestön pieneneminen johtavat todennäköisesti entistä suurempaan demokraattiseen epätasapainoon. Tämä heikentää luottamusta julkiseen terveydenhuoltoon ja hyvinvointialueen tuottamiin palveluihin.
Hallitusohjelmassa todetaan, että tällä hallituskaudella ei tehdä tarkistuksia hyvinvointialuemalliin. Se on järkevää, koska hyvinvointialueet ovat juuri aloittaneet työnsä, mutta samalla on mietittävä tulevaisuutta. Espoon kasvaessa olisi syytä pohtia, voisiko Espoo saada samanlaisen erityisratkaisun kuin Helsingilläkin on terveydenhuollon toteuttamisen osalta. Hyvinvointialueen muut yhdeksän kuntaa muodostaisivat yhteisen hyvinvointialueen ja tukisivat Espoota erityisesti ruotsinkielisten palveluiden järjestämisessä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko valtiovarainministeriö tutkia demokratian toteutumista eri hyvinvointialueilla ja
aikooko valtiovarainministeriö tutkia sellaista vaihtoehtoa, jossa Espoo saisi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja pelastuspalveluita koskevan erityisratkaisun?