Eduskunnan puhemiehelle
Sukupolvenvaihdoksia tehtiin 470 kappaletta vuonna 2018, mutta vain 208 kappaletta vuonna 2022 eli määrä on tippunut rajusti. Alan ja sukupolvenvaihdosten houkuttelevuuteen on vaikuttanut moni isompi kriisi, joten olisi tärkeää panostaa tehtävissä oleviin toimiin. Tukipolitiikan monimutkaisuus ja viivästykset ovat luoneet isoja haasteita houkuttelevuuteen, mutta alkuvuonna tullut päätös ensiasunnon verovapauden poistumisesta ei helpota tilannetta. Lisäksi yleinen korkotaso, energian hinta, investointien kalleus ja lannoitteiden raju hinnannousu lisäävät epävarmuutta ja vähentävät alan houkuttelevuutta.
Maatilojen sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi on luotava uusia kannusteita. Maatilojen sukupolvenvaihdos tarkoittaa maatalousyritystoiminnan siirtämistä joko kokonaan tai osittain sitä jatkavalle taholle eli uudelle yrittäjälle tai yrittäjille. Suomalaisen maataloustuotannon jatkuvuuden turvaamisen kannalta on tärkeää, että riittävän monelle maatilalle löytyy uusi yrittäjä. Suomessa maatilojen sukupolvenvaihdoksia on pyritty edistämään muun muassa maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmän sekä nuorten viljelijöiden aloitustuen avulla.
Maatilojen sukupolvenvaihdosten viivästyminen ja vähentyminen näkyvät jo tuottajien ikärakenteessa. Tällä hetkellä tuottajien keski-ikä Suomessa on noussut 54 vuoteen ja jokaista alle 35-vuotiasta tuottajaa kohden on neljä yli 60-vuotiasta tuottajaa. Oma vaikutuksensa on ollut myös maatalouden luopumistuen päättymisellä vuonna 2018 EU:n siirtymäkauden päätyttyä. Tämä on johtanut siihen, ettei tilasta luopuminen ole ollut enää kaikille taloudellisesti mahdollista.
Maataloustuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi tarvitaan tilanpidosta luopuvien tilalle uusia nuoria yrittäjiä. Tämä mahdollistetaan tukemalla yritysten kannalta oikea-aikaisia sukupolvenvaihdoksia. Kun tilojen sukupolvenvaihdokset viivästyvät, riski tilojen lopettamiselle kasvaa. Ikääntyvät viljelijät myös lopettavat usein tilan kehittämisen ja investoinnit. Samaan aikaan taas potentiaalinen jatkaja ei pääse aloittamaan työtään. Onnistuneen sukupolvenvaihdoksen ytimessä on toimeentulon turvaaminen sekä luopujalle että uudelle yrittäjälle. Myös tiedon siirto edelliseltä sukupolvelta aloittaville yrittäjille on tärkeää yritystoimintaa aloitettaessa.
Nykyinen tukijärjestelmä tarvitsee rinnalleen erityisesti luopujalle suunnatun kannusteen. Tarvitsemme uuden välineen, jolla vauhditamme sukupolvenvaihdoksia tekemällä niistä myös laadullisesti parempia. CAP-valmistelun yhteydessä ehdotetun mentorimallin idealla toimiva "valmennuskorvaus" olisi ratkaisu tähän tilanteeseen. Malli sisältäisi luopujalle kertakorvauksen, joka turvaisi luopujan toimeentulon vähintään kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Korvaus sisältäisi myös velvoitteen valmentaa ja tukea uutta yrittäjää alkuun muun muassa hiljaista tietoa välittämällä. Kertakorvauksen suuruus tulisi määrittää yhdessä alan ammattilaisten kanssa.
Sukupolvenvaihdosprosessien tukemisen ei jatkossa tulisi olla riippuvainen sukulaisuussuhteesta. Olisi myös syytä harkita, ettei uutta välinettä ja sen myötä saatavaa luopumiskorvausta sidottaisi suoraan luopuvan yrittäjän ikään vaan esimerkiksi yrittäjävuosiin. Tällöin se tukisi maatilojen sukupolvenvaihdosten toteutumista oikea-aikaisemmin.
Osakeyhtiömuotoisessa omistajanvaihdostilanteessa korkotukilaina ei ole mahdollinen, mikä vaikuttaa negatiivisesti omistajanvaihdosten tekemiseen ja nostaa huomattavasti kaupan kustannuksia. Myös nuoren viljelijän aloitustuen vaatimukset ovat haasteellisia osakeyhtiömuotoisessa omistajanvaihdoksessa. Tukeen oikeutetun täytyy omistaa 50 prosenttia osakkeista. Haasteena on se, ettei osakkeiden ostoon saa korkotukilainaa eivätkä osakkeet kelpaa vakuudeksi lainan takauksia hakiessa. Tällöin kauppasumma voi olla liian korkea ostettavaksi kerralla. Jos tilakauppa tehdään yhtymämuotoisesti yli 41-vuotiaan kanssa, nuori viljelijä ei ole oikeutettu nuoren viljelijän aloitustukeen, vaikka omistaisi yli 50 prosenttia tilasta. Näin tuki jää kokonaan saamatta.
Hallitusohjelmaan on kirjattuna, että jatketaan maatilojen sukupolvenvaihdosten tilusjärjestelmien edistämistä. Nyt on viimeinen hetki edistää aidosti näitä. Maatilojen sukupolvenvaihdosten tulee olla oikea-aikaisia.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Ollaanko maatilojen sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi ja molempien osapuolten toimeentulon mahdollistamiseksi luomassa uutta välinettä,
millä aikataululla tilojen sukupolvenvaihdoksia tukeva väline saadaan käyttöön ja
voisiko valmennuskorvauksen kaltainen malli olla toimiva tapa puuttua sukupolvenvaihdosten viivästymiseen?