Eduskunnan puhemiehelle
Suomi tarvitsee työperäisen maahanmuuton vauhdittamista pystyäkseen vastaamaan paremmin työvoimapulaan ja vahvistaakseen julkista taloutta heikkenevän huoltosuhteen aikana. Maamme keskeiset asiantuntijatahot ovat jo pitkään tukeneet tätä näkemystä työperäisen maahanmuuton merkityksestä Suomen taloudelle. Esimerkiksi valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander on todennut, että mikäli Suomeen muuttaisi ulkomailta 40 000 työikäistä enemmän kuin muuttaa pois vuosittain, voitaisiin tällä pysäyttää huoltosuhteen nyt nähtävissä oleva heikkeneminen. Samalla, kun työperäistä maahanmuuttoa edistetään, on välttämätöntä huolehtia työperäisen hyväksikäytön torjunnasta ja työelämän reilujen pelisääntöjen toteutumisen varmistamisesta.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa ja hallituksen jo käynnistämissä lainsäädäntömuutoksissa työperäisen maahanmuuton tarvetta ei valitettavasti tunnisteta. Päinvastoin, hallituksen jo toteuttamilla ja suunnitelmissa olevilla muutoksilla arvioidaan olevan huomattavia kielteisiä vaikutuksia Suomen veto- ja pitovoimaan kansainvälisten osaajien silmissä. Useat elinkeinoelämän ja yritysmaailman edustajat ovat esittäneet tästä huolensa. Tämä kritiikki toistuu voimakkaasti siinä lausuntopalautteessa, jota hallituksen useista esityksistä on annettu.
Esimerkiksi eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä oleva kansalaisuuslain muutos ja sen vaikutus Suomen maakuvaan on herättänyt laajasti huolta kansainvälisten osaajien rekrytoinnin kannalta. Kansalaisuuslakia ollaan muuttamassa hallituksen toimesta kolmessa erillisessä osassa, joista nyt käsittelyssä on yleisen asumisaikaedellytyksen pidentäminen. Muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunta on huomauttanut siitä, että esitysten osiin pilkkominen vaikeuttaa muutosten kokonaisvaikutusten arviointia eduskunnassa. Hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät esitykset ovat muutoinkin saaneet osakseen kritiikkiä esimerkiksi lyhyistä lausuntoajoista. Lyhyen lausuntoajan pitäisi aina olla vain poikkeus eikä pääsääntö hallituksen lainvalmistelussa.
Suomi ei ole yksin työperäisen maahanmuuton tarpeen kanssa, vaan myös moni muu valtio tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Kilpailu kansainvälisistä osaajista kiihtyy myös Euroopassa, ja siksi kansallisten toimien rinnalle tarvitaan myös Euroopan unionin tasoisia ratkaisuja. Suomelle pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työvoimasta onkin tulevaisuutemme kannalta todellinen kohtalonkysymys. Siksi hallituksen tulee huolellisesti selvittää ja arvioida maahanmuuttopolitiikkansa kokonaisvaikutukset Suomen veto- ja pitovoimalle työperäisestä maahanmuutosta. Koska hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa koskevien esitysten kokonaisuus on sirpaleinen, eduskunnalle tulee tuottaa vaikutusarviot kaikkien esitysten yhteisvaikutuksista. Muutoin todellisena riskinä on, että hallitus heikentää omilla toimillaan Suomen kilpailukykyä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus valmistella eduskunnalle kokonaisarvion hallitusohjelman mukaisten maahanmuuttopolitiikan muutosten vaikutuksista työperäisen maahanmuuton veto- ja pitovoimaan ja
miten hallitus varmistaa sen, että eduskunta voi riittävällä tavalla arvioida hallituksen maahanmuuttopolitiikan vaikutuksia Suomelle?