Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain 32 ja 48 §:n muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asevelvollisuuslakia.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 15.7.2024.

Esitykseen sisältyy lakiehdotuksen suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskeva jakso. Hallitus katsoo, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että perustuslakivaliokunta antaisi asiasta lausunnon.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

(1)Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi asevelvollisuuslain 32 ja 48 §:ää. Kertausharjoituksen tarkoitusta koskevaa 48 §:ää ehdotetaan muutettavaksi niin, että reservin kertausharjoituksen tarkoituksena voi olla myös mahdollistaa rajaturvallisuuden ylläpitäminen, jos se on välttämätöntä rajaturvallisuustilanteesta johtuen. Kertausharjoitukseen määräämistä koskevassa 32 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi niistä reserviläisistä, joita voidaan määrätä rajaturvallisuuden ylläpitämistä varten järjestettävään kertausharjoitukseen, ja tällaista harjoitusta koskevasta päätöksentekomenettelystä.

(2)Ehdotetun sääntelyn tavoitteena on esityksen perustelujen (s. 14) mukaan laajentaa lainsäädännöllä keinoja, joilla pystytään reagoimaan aiempaa nopeammin nopeasti kehittyviin rajaturvallisuuden muutoksiin siten, että vastaaviin rajaturvallisuustilanteen muutoksiin pystyttäisiin vastaamaan tulevaisuudessa myös normaaliolojen keinoilla tilanteen välttämättömyyden sitä edellyttäessä. Perustuslakivaliokunta on aikaisemmin arvioinut hallituksen esitystä rajavartiolain muuttamisesta, jonka tavoitteena oli vahvistaa rajaturvallisuutta muun muassa parantamalla Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia varautua ja vastata normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä parantaa Rajavartiolaitoksen varautumista poikkeusoloihin (). Valiokunta piti (, kappale 8) tuolloin arvioidun ehdotuksen tavoitteita hyväksyttävinä ja painavina. Valiokunnan mukaan valtion tulee pyrkiä takaamaan kansallinen turvallisuus sekä yleinen järjestys kaikissa olosuhteissa (, kappale 10). Valiokunnan mielestä myös nyt ehdotetulle sääntelylle on hyväksyttäviä ja painavia perusteita.

PeVL 22/2016 vpPeVL 22/2016 vp

HE 1/1998 vpHE 1/1998 vp

PeVL 6/2018 vpPeVL 6/2018 vp

(6)Perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt rajavartiolain 34 d §:n sääntelyä ongelmallisena. Valiokunta on todennut tarkastelleensa perustuslain 127 §:n kannalta kysymystä siitä, millaisiin tehtäviin asevelvollisia voidaan määrätä. Valiokunta on pitänyt mahdollisena sääntelyä asevelvollisen määräämisestä puolustusvoimille sinänsä kuulumattomiin, mutta luonteeltaan maanpuolustusta tai sotilaallista koulutusta edistäviin lyhytkestoisiin tehtäviin (, s. 7/II). Samoin on voitu säätää asevelvollisten määräämisestä osallistumaan muun muassa tiettyihin virka-aputehtäviin ja pelastustehtäviin (, s. 6—7). Rajavartiolaissa säänneltäviksi ehdotetut tehtävät (kuten henkilöllisyyden selvittäminen, kulkuneuvon pysäyttäminen ja liikenteen ohjaaminen, turvallisuustarkastuksen suorittaminen) olivat valiokunnan mukaan luonteeltaan asevelvollisille sopivia, ja niiden voitiin arvioida edistävän asevelvollisten koulutusta. Laissa oli myös asianmukaiset säännökset tehtävien kestosta, toimivaltuuksien sisällöstä ja rajauksista sekä koulutuksesta (, s. 4—5, ks. myös, s. 6).

(7)Perustuslain 127 §:n 1 momentissa säädetty maanpuolustusvelvollisuus muodostaa perustuslakivaliokunnan mukaan hyväksyttävän perusteen rajoittaa asevelvollisten perusoikeuksia. Asevelvollisten perusoikeuksiin kohdistuvia rajoituksia on kuitenkin arvioitava perusoikeuksien yleisten ja tarvittaessa kunkin perusoikeuden erityisten rajoitusedellytysten kannalta (, s. 24—25). Rajoitusten hyväksyttävyyden lisäksi on kiinnitettävä huomiota muun muassa niiden tarkkarajaisuuteen ja oikeasuhtaisuuteen sekä asevelvollisten oikeusturvaan (, s. 2—3, ks. myös, s. 2).

PeVL 22/2016 vpPeVL 22/2016 vp

(9)Reservin kertausharjoituksilla mahdollistetaan ehdotetun asevelvollisuuslain 48 §:n 5 kohdan mukaan rajaturvallisuuden ylläpitäminen, jos se on välttämätöntä rajaturvallisuustilanteesta johtuen. Ehdotetun asevelvollisuuslain 32 §:n 3 momentin mukaan Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevän välttämättömän tarpeen sitä edellyttäessä voidaan reserviin kuuluvia asevelvollisia määrätä myös 48 §:n 5 kohdassa tarkoitettuun kertausharjoitukseen 2 momentissa säädetystä kolmen kuukauden määräajasta poiketen.

PeVL 22/2016 vpPeVL 22/2016 vp

(11)Perustuslakivaliokunnan mielestä sääntelyn perusteella ei kuitenkaan ole riittävän tarkkarajaisesti ja täsmällisesti määriteltävissä, mitkä ovat ne rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvät häiriötilanteet, jotka mahdollistaisivat kertausharjoitukseen määräämisen. Rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvä reservin kertausharjoitus olisi mahdollinen, jos se on välttämätön "rajaturvallisuustilanteesta johtuen". Ehdotetun sääntelyn sanamuoto ei näin erityisen selvästi rajaa sen soveltamiseen liittyvää välttämättömyyttä koskevaa arviointia.

PeVL 22/2016 vpPeVL 22/2016 vp

(13)Nyt ehdotetusta kertausharjoituksesta voisi hakea vapautusta asevelvollisuuslain 34 §:n mukaisesti. Vapautushakemus ei asevelvollisuuslain 34 §:n 4 momentin mukaan ole pätevä syy jäädä pois palveluksesta. Palvelukseen määräämistä koskevaan päätökseen voi vaatia oikaisua ja oikaisuvaatimuksen annettuun päätökseen hakea muutosta (asevelvollisuuslain 109 ja 110 §). Palvelukseen määräämistä koskeva päätös pannaan asevelvollisuuslain 111 §:n mukaan täytäntöön oikaisuvaatimuksesta ja valituksesta huolimatta.

(14)Perustuslakivaliokunta pitää sääntelyä oikeusturvaa koskevan perustuslain 21 §:n kannalta sinänsä riittävänä. Valiokunta kiinnittää oikeusturvan tosiasiallisen toteutumisen ja tehokkuuden kannalta (ks. myös, s. 29,, s. 33) kuitenkin huomiota siihen, että nyt arvioitavan lakiehdotuksen perustelujen (s. 40) mukaan on todennäköistä, että kutsunta-asiain keskuslautakunnalle valituksen tehneen asevelvollisen asiaa ei ehditä ratkaisemaan ennen kertausharjoitusten alkamista.

(15)Kutsunta-asiain keskuslautakunnalle tehty valitus on asevelvollisuuslain 114 §:n mukaan käsiteltävä ja ratkaistava kiireellisesti. Perustuslakivaliokunnan mielestä tulisi kuitenkin harkita, pitäisikö sääntelyä vielä täydentää nimenomaisin maininnoin siitä, että nyt säädettäväksi ehdotettuun kertausharjoitukseen määräämistä koskeva asia tulee ratkaista viipymättä ja ainakin ennen kertausharjoituksen päättymistä.

(16)Hallituksen esityksen perustelujen (s. 37) mukaan rajavartiolain 34 d §:n mukaan palveluksessa olevalla asevelvollisella ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalla ei ole itsenäistä oikeutta voimakeinojen käyttämiseen. Tällaiset tehtävät eivät perustelujen (, s. 40) mukaan lähtökohtaisesti edellytä voimakeinojen käyttöä, eivätkä ne ole asevelvollisuuslain 78 §:n 1 momentin mukaisia vaarallisia tehtäviä, joita asevelvolliset eivät saa suorittaa. Perustuslakivaliokunta on pitänyt 34 d §:n sääntelyä toimivaltuuksien sisällöstä ja rajauksista sekä koulutuksesta asianmukaisena (, s. 5).

(17)Rajavartiolaitoksen tehtävistä ja rajaturvallisuustilanteesta johtuen voimakeinojen käyttöä tai hätävarjelua edellyttävä vaarallinen tilanne voi kuitenkin nyt arvioitavan ehdotuksen perustelujen (s. 38) mukaan syntyä riskiarvioinnista huolimatta yllättäen, eikä riskiä voi täysin poistaa. Tällaisessa tilanteessa sovellettaviksi voisivat tulla rajavartiolain 35 §:n 2 momentin säännökset sivullisen voimakeinoavusta. Momentissa säädetään rajavartiomiehen tilapäisestä avustamisesta tämän pyynnöstä tai suostumuksella tilanteessa, jossa on välttämätöntä turvautua sivullisen voimakeinoapuun erittäin tärkeän ja kiireellisen Rajavartiolaitoksen tehtävän suorittamisessa.

(18)Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksessä tarkoitetussa nopeasti kehittyvässä rajaturvallisuuden häiriötilanteessa kysymys mahdollisten voimakeinojen käytöstä saattaa tulla ajankohtaiseksi useammin kuin tavanomaisesti rajavartiolain 34 d §:n mukaisesti toimittaessa. Valiokunta ei pidä aivan asianmukaisena sitä, että kertausharjoitukseen osallistuvan, rajavartiomiestä avustavan asevelvollisen voimankäyttöoikeus perustuu varsin yleisluonteiseen ja sanamuotonsa valossa ilmeisesti nyt ehdotetusta jossakin määrin poikkeavaan tilanteeseen tarkoitettuun sääntelyyn. Valiokunta kiinnittää puolustusvaliokunnan ja valtioneuvoston huomiota siihen, että voimakeinojen toimivaltuussääntelyä on vastaisuudessa syytä arvioida uudelleen.

Maanpuolustusvelvollisuus

Sääntelyn soveltamisedellytykset

Oikeusturva

Asevelvollisten toimivaltuudet