Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi puolustusyhteistyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä tehdyn sopimuksen.
Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Esityksessä ehdotetaan lisäksi tehtäväksi sopimuksesta johtuvat muutokset ampuma-aselakiin, ulkomaalaislakiin, sotilasajoneuvolakiin, arvonlisäverolakiin, valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettuun lakiin, ajokorttilakiin, sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin, ilmailulakiin, lentoasemaverkosta ja -maksuista annettuun lakiin ja ajoneuvolakiin.
Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti, kun sopimus tulee Suomen osalta voimaan.
Esitykseen sisältyvässä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta ja käsittelyjärjestystä koskevassa jaksossa esitystä käsitellään laajasti perustuslain kannalta. Hallituksen käsityksen mukaan sopimus tulee hyväksyä eduskunnassa perustuslain 94 §:n 2 momentin mukaisesti päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, ja sopimuksen voimaansaattamisen tulisi tapahtua perustuslain 95 §:n 2 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetussa ns. supistetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää suotavana, että esityksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Arvioinnin lähtökohtia
Pääsy- ja käyttöoikeus alueille ja tiloihin, joukkojen liikkuminen sekä turvallisuuden varmistaminen
Tuomiovallan käyttö
Kuolemanrangaistuksen kielto
Saamelaisten oikeudet
Johtolause
(1)Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyy puolustusyhteistyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä tehdyn sopimuksen (puolustusyhteistyösopimus) ja esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä eräiden muiden lakien muuttamisen sopimusmääräysten johdosta.
(2)Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.
(3)Perustuslain 95 §:n 1 momentin mukaan valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla.
(5)Hallituksen esityksen sisältämän (s. 9) luonnehdinnan mukaan puolustusyhteistyösopimus syventää Suomen ja Yhdysvaltojen välistä tiivistä yhteistyötä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla. Sopimus sääntelee mahdollisuutta Yhdysvaltojen sotilaalliseen läsnäoloon Suomessa kaikissa turvallisuustilanteissa. Se parantaa edellytyksiä Yhdysvaltojen Suomelle antamalle tuelle vahvistaen Suomen turvallisuutta myös Nato-jäsenyyden oloissa ja vahvistaa myös Yhdysvaltojen sekä muiden Pohjoismaiden turvallisuutta.
(6)Perustuslakivaliokunta arvioi Nato-jäsenyyden eduskuntakäsittelyn yhteydessä hallituksen esitystä Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (). Valiokunnalla ei ollut huomauttamista tavoitteesta liittyä Pohjois-Atlantin sopimukseen (, kappale 10). Valiokunta toisti tämän arvion myös Nato SOFAn kohdalla (, kappale 7). Hallituksen esityksessä kuvataan asianmukaisesti muuttunutta turvallisuusympäristöä (esim. s. 5). Valiokunnalla ei ole huomauttamista tämänkään esityksen tavoitteista.
(7)Perustuslakivaliokunta kiinnitti arvioidessaan Nato-sopimuksen hyväksymiseen tähtäävää esitystä huomiota siihen, että vaikka se ei ollut aiemmin arvioinut Suomen sotilaallista liittoutumista merkitsevää ehdotusta ja Nato oli Suomelle luonteeltaan uudentyyppinen kansainvälisen yhteistyön muoto eikä se täysin rinnastunut mihinkään aiempaan kansainväliseen järjestöön tai sopimusjärjestelyyn, jonka jäsenenä tai osapuolena Suomi on, oli valtiosäännön tulkinta ja sen perusteet tällaisessakin tilanteessa kiinnitettävä voimassa olevaan oikeuteen ja olemassa oleviin oikeudellisiin käytäntöihin (, kappale 3, ks. myös, s. 9). Vastaavia näkökohtia valtiosäännön tulkinnan kiinnittymisestä voimassaolevaan oikeuteen on valiokunnan mielestä sovellettava myös nyt arvioitavaan ehdotukseen.
PeVL 80/2022 vpPeVL 80/2022 vp
(9)Perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslain 1 §:ssä tarkoitetun Suomen täysivaltaisuuden keskeisenä ulottuvuutena on siten mahdollisuus päättää vapaasti Suomen suhteista muihin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin, eikä perustuslaissa vahvistetun täysivaltaisuuden voida katsoa estävän Suomen kansainvälistä puolustusyhteistyötä muiden maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa (, kappale 33). Valiokunta kiinnitti tässä arviossa erityistä huomiota perustuslain 94 §:n 2 momenttiin ja 95 §:n 2 momenttiin vuonna 2011 lisättyyn täysivaltaisuuden kannalta merkittävän toimivallan siirron edellytykseen määräenemmistöpäätöksenteolle (, kappale 38).
(11)Perustuslain 94 §:n 2 momentin mukaan kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
(12)Perustuslain 95 §:n 2 momentin mukaan lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
(13)Kansainvälisten velvoitteiden hyväksymisestä koskevan 94 §:n 2 momentin ja voimaansaattamista koskevan 95 §:n 2 momentin ilmaisua "koskee perustuslakia" on vakiintuneesti tulkittu siten, että kyse on kansainvälisestä velvoitteesta, joka on joltakin osin ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa (ks. esim.,). Aineellinen ristiriita perustuslain kanssa jää olemaan, mutta menettelyllisesti ristiriita poistetaan noudattamalla sopimuksen hyväksymisessä kahden kolmasosan määräenemmistövaatimusta. Perustuslakia säädettäessä perustuslakivaliokunta totesi nimenomaisesti, että supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädetyt voimaansaattamislait ovat luonteeltaan poikkeuslakeja, joihin ulottuu perustuslain 73 §:n rajatun poikkeuksen vaatimus (, s. 28).
(15)Puolustusyhteistyösopimuksella on kiinteä yhteys Suomen Nato-jäsenyyteen. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan kyseessä on kuitenkin muodollisesti jäsenyydestä erillinen Suomen ja Yhdysvaltojen välinen valtiosopimus, joka täydentää Nato SOFAssa määrättyjä ehtoja, jotka koskevat Yhdysvaltojen joukkojen ja niiden jäsenten huollettavien oleskelua Suomen alueella sekä sopimuksessa tarkoitetuissa erityistilanteissa Yhdysvaltojen sopimustoimittajien oleskelua ja toimintaa Suomen alueella (1 art.). Puolustussopimus käsittelee ainoastaan Yhdysvaltojen joukkojen asemaa Suomessa, eikä se tältä osin perustu Nato SOFAn tavoin vastavuoroisuuteen. Nato-jäsenyys ei myöskään oikeuta toisten Naton jäsenvaltioiden joukkoja tulemaan Suomen alueelle ilman nimenomaista lupaa tai suostumusta, joten maahantuloa sen puitteissa on pidetty täysivaltaisuuden kannalta ongelmattomana (,). Nyt arvioitavassa sopimuksessa Yhdysvaltojen joukoille myönnetään lähtökohtaisesti oikeus tulla maahan ja liikkua suoraan sopimuksen nojalla.
(16)Hallituksen esitykseen sisältyy laajahko ja yksityiskohtainen eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta ja käsittelyjärjestystä koskeva jakso (s. 153—181). Esitystä arvioidaan erityisesti perustuslain 94 ja 95 §:n sekä perustuslain 1 §:n 1 momentin ja 3 momentin kannalta. Jaksossa esitetään myös arvio sopimuksen suhteesta perustuslain 73 §:n vaatimukseen rajatusta poikkeuksesta, samoin kuin perustuslain 94 §:n 3 momentin velvoitteeseen valtiosäännön kansanvaltaisten perusteiden turvaamisesta.
(17)Perustuslakivaliokunnan mielestä hallituksen esityksen jakso eduskunnan suostumuksen tarpeellisuudesta ja käsittelyjärjestyksestä edustaa hyvää lainvalmistelutapaa. Hallituksen esityksessä katsotaan, että puolustusyhteistyösopimuksen 3 artiklan 1 ja 2 kohdan, 4 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 11 artiklan 1 ja 2 kohdan katsotaan koskevan perustuslakia 94 §:n 2 momentissa ja perustuslain 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, minkä vuoksi sopimus tulisi hyväksyä eduskunnassa perustuslain 94 §:n 2 momentin mukaisesti päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. Lisäksi sopimuksen voimaansaattamislaki tulisi esityksen (s. 181) mukaan hyväksyä perustuslain 95 §:n 2 momentissa tarkoitetussa supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Valiokunnalla ei ole huomauttamista eduskunnan suostumuksen tarpeellisuudesta esityksessä lausutusta. Valiokunta voi pääpiirteissään yhtyä myös sopimuksen käsittelyjärjestyksestä sanottuun. Valiokunta esittää sanotun johdosta vain eräitä täydentäviä ja täsmentäviä näkökohtia käsittelyjärjestyksestä.
(18)Puolustusyhteistyösopimuksella ei siirretä toimivaltaa kansainväliselle järjestölle tai toimielimelle, eikä kyse ole valtakunnan alueen muuttamisesta. Puolustusyhteistyösopimukseen sisältyy kuitenkin määräyksiä tuomiovallan käytöstä ja esimerkiksi Yhdysvaltojen joukkojen oikeudesta käyttää alueita ja tiloja Suomen alueella.
(20)Puolustusyhteistyösopimuksen 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikessa sopimuksen mukaisessa toiminnassa, myös varastoitaessa tietynlaisia aseita Suomen alueelle, kunnioitetaan kaikilta osin Suomen suvereniteettia, lainsäädäntöä ja kansainvälisoikeudellisia velvoitteita. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota tarpeeseen tulkita ja soveltaa sopimusmääräyksiä ja niiden toimeenpanemiseksi annettuja säännöksiä Suomen perustuslakia kunnioittaen sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan periaatetta noudattaen. Valiokunta painottaa myös, että valtioneuvoston on seurattava kansallisen lainsäädännön muutostarpeita.
(22)Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että sopimuksen 3 artiklan 1 kohta ja 2 kohta sekä 4 artiklan 2 kohta tarkoittavat Yhdysvalloille annettavaa laajaa ja pitkäaikaista pääsy- ja käyttöoikeutta sovittuihin tiloihin ja sovituille alueille sekä myös sovittaviin yksinomaisen käytön alueisiin, mikä tarkoittaa hallituksen esityksen mukaan merkittävää toimivaltaa Suomen alueella. Valiokunta toteaa ottaen huomioon 3 artiklan mukaisen alueille pääsy- ja käyttöoikeuden avoimuuden ja laajuuden kyseen olevan hyvin laajasta oikeudesta, vaikka ne ovatkin ennakolta määriteltyjä.
(23)Sopimuksen 11 artiklan mukaan USA:n joukkojen käytössä olevat ilma-alukset, alukset ja ajoneuvot voivat asianmukaisten yhteensovittamis- ja ilmoitusmenettelyjen mukaisesti vapaasti tulla Suomen alueelle, poistua sieltä ja liikkua siellä. Perustuslakivaliokunnan mielestä myös tältä osin kyse on laajasta oikeudesta
(24)Puolustusyhteistyösopimuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti Suomella on ensisijainen vastuu Yhdysvaltojen joukkojen ja niiden sotilaallisten operaatioiden turvallisuuden ja puolustuksen varmistamisesta. Poikkeuksellisissa olosuhteissa ja yhteisesti hyväksyttyjen turvallisuussuunnitelmien mukaisesti Yhdysvaltojen joukot voivat toteuttaa välttämättömät ja oikeasuhtaiset toimenpiteet myös sovittujen tilojen ja alueiden välittömän läheisyyden ulkopuolella ylläpitääkseen Yhdysvaltojen joukkojen turvallisuutta ja puolustusta sekä niiden sotilaallisten operaatioiden jatkuvuutta tai palauttaakseen ne. Artiklan 2 kohdan mukainen toimivalta sovittujen tilojen ja alueiden ulkopuolella "niiden välittömässä läheisyydessä" on sekin tulkinnanvarainen, vaikka tilat ja alueet sinänsä määritelläänkin ennakolta. Kyse on henkilölliseltä ulottuvuudeltaan, alueelliselta soveltamisalaltaan ja sisällöltään varsin avoimeksi jäävästä oikeudesta. Hallituksen esityksen mukaan (s. 169) toimivallan harjoittamisoikeus jää lainsäädännön tasolla siinä määrin avoimeksi, että sen voidaan katsoa koskevan perustuslakia, eikä sitä voida pitää täysivaltaisuuden kannalta ongelmattomana. Perustuslakivaliokunnan mielestä toimivalta määrittyy olennaisesti yhteisesti hyväksyttyjen turvallisuussuunnitelmien perusteella, joskin artiklaan sisältyy toimenpiteiden välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden vaatimukset. Turvallisuussuunnitelman sisältö jää kuitenkin esityksen perusteella varsin avoimeksi.
(25)Eduskunnan puolustusvaliokunnan mukaan on tärkeää varmistaa, että eduskunta ja sen keskeiset turvallisuusvaliokunnat, ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta, mutta myös hallintovaliokunta sisäisen turvallisuuden osalta, pidetään ennakoivasti ja säännöllisesti informoituna siitä, miten sopimuksen jalkauttaminen etenee sen ratifionnin jälkeen (, kappale 50). Perustuslakivaliokunta korostaa sanotun merkitystä erityisesti 3, 4, 6 ja 11 artiklan osalta. Eduskunnalla on perustuslain 47 §:n 1 momentin nimenomaisen säännöksen mukaan oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot. Säännös sisältää yhtäältä valtioneuvoston velvollisuuden oma-aloitteisesti toimittaa eduskunnan tarvitsemat tiedot ja toisaalta velvollisuuden toimittaa eduskunnan pyytämät tiedot (, s. 97/II, ks. myös, s. 3 ja 5). Myös perustuslain 47 §:ää täydentävän perustuslain 97 §:n perusteluissa viitataan siihen, että valtioneuvoston tulee tarpeen mukaan oma-aloitteisestikin antaa ulkoasiainvaliokunnalle selvityksiä (, s. 154/II). Perustuslakivaliokunta painottaa eduskunnan tiedonsaantioikeuden asianmukaisen toteuttamisen merkitystä turvallisuussuunnitelmien ja niihin liittyvien hallinnollisten järjestelyjen sekä sopimuksen muun toimeenpanon osalta.
(26)Sopimuksen 12 artikla koskee rikosoikeudellista tuomiovaltaa. Artiklaa sovelletaan yhdessä Nato SOFAn VII artiklan kanssa. Siltä osin kuin puolustusyhteistyösopimuksen 12 artikla ei sisällä rikosoikeudellisen tuomiovallan jakautumista koskevia määräyksiä, sovelletaan Nato SOFAn VII artiklaa.
(27)Puolustusyhteistyösopimuksen 12 artiklan 1 kohdan toisen virkkeen mukaan Suomi, Yhdysvaltojen pyynnöstä ja edistääkseen sitoutumistaan keskinäiseen puolustukseen, käyttää suvereenia harkintavaltaansa luopuakseen ensisijaisesta oikeudesta käyttää rikosoikeudellista tuomiovaltaa Yhdysvaltojen joukkojen jäseniin Nato SOFAn VII artiklan 3 kappaleen c kohdassa tarkoitetulla tavalla. Nato SOFAn VII artiklan 3 kappaleen c kohta sisältää määräyksen tuomiovallasta luopumisesta ja sen pyytämisestä. Nato SOFAn sanottu tuomiovallasta luopumista koskeva määräys on yksittäistapauksellinen.
(28)Puolustusyhteistyösopimuksen 12 artiklan 1 kappaleen toisen virkkeen asiaa koskeva määräys sen sijaan on soveltamisalaltaan yleinen. Luopuminen koskee tilanteita, jotka eivät jo Nato SOFAn VII artiklan 3 kappaleen a kohdan mukaan kuulu Yhdysvaltojen ensisijaiseen toimivaltaan. Merkityksellisesti luopuminen koskee sellaisia Yhdysvaltojen joukkojen jäsenten tekemiksi epäiltyjä rikoksia, jotka eivät johdu jostakin toimesta tai laiminlyönnistä virallisissa tehtävissä, eli lähinnä vapaa-aikana tehtyjä rikoksia.
(29)Sopimuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaan Suomi voi kuitenkin erityisen tärkeänä pitämissään yksittäistapauksissa peruuttaa luopumisen antamalla asiaa koskevan kirjallisen lausuman Yhdysvaltojen joukkojen toimivaltaisille viranomaisille. Voimaansaattamislakiehdotuksen 5 §:n mukaan päätöksen peruuttaa tuomiovallasta luopuminen Suomessa tekee valtakunnansyyttäjä. Tuomiovallasta luopuminen olisi sopimuksen mukaan harkinnanvaraista ("voivat peruuttaa"). Valtakunnansyyttäjän päätösharkinnassa huomioon otettavia seikkoja luetellaan voimaansaattamislain 5 §:n perusteluissa (s. 139) esimerkiksi kuolemanrangaistuksen uhka mainiten.
LaVL 13/2024 vpLaVL 13/2024 vp
(33)Perustuslakivaliokunnan mielestä edellä viitattu Nato SOFAsta esitetty aiempi arvio huomioon ottaen puolustusyhteistyösopimuksen 12 artiklan 1 kohta supistaa Suomen tuomiovaltaa merkityksellisellä tavalla, minkä vuoksi määräenemmistöpäätös puolustusyhteistyösopimuksen hyväksymisestä ja voimaansaattamislain osalta on tälläkin perusteella tarpeen. Valtakunnansyyttäjän harkinnanvarainen mahdollisuus peruuttaa tuomiovallasta luopuminen ei riitä tältä osin poistamaan täysivaltaisuusongelmaa. Sanotun merkitys korostuu kysymyksessä mahdollisesta kuolemanrangaistukseen liittyvästä tuomiovallan käytöstä.
(34)Perustuslakivaliokunta kiinnitti arvioidessaan Nato SOFAa huomiota siihen, että sopimus ei sinänsä sisällä sopimusmääräyksiä, jotka nimenomaisesti antaisivat lähettäjävaltiolle oikeuden tuomita lainkäyttövaltansa piirissä oleva henkilö kuolemanrangaistukseen vastaanottajavaltion alueella (, kappale 34). Valiokunnan mukaan tuomiovallan käyttämistä koskevan oikeuden yhtenä erityiskysymyksenä oli silti tarkasteltava sitä, miten Suomen alueella tapahtuvassa tuomiovallan käyttämisessä tulisi huomioida ehdottomat perus- ja ihmisoikeudet (, s. 3/I). Valiokunnan mielestä myös nyt arvioitavaa puolustusyhteistyösopimusta on arvioitava samasta lähtökohdasta.
(36)Perustuslain 9 §:n 4 momentin mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
(37)Kuolemanrangaistuksen kielto sisältyy Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. ja 13. lisäpöytäkirjoihin ja KP-sopimuksen 2. lisäpöytäkirjaan, jotka Suomi on ratifioinut. Lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut kuolemanrangaistuksen olevan kaikissa olosuhteissa myös vastoin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklan oikeutta elämään sekä 3 artiklan kidutuksen kieltoa (Al-Saadoon and Mufdhi v. the United Kingdom, 2.3.2010). Kyse on ehdottomasta kiellosta, josta ei ole esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 15 artiklan mukaan mahdollista poiketa edes poikkeusoloissa.
PeVL 26/2024 vpPeVL 26/2024 vp
(42)Hallituksen esityksen mukaan (s. 34) sopimuksen toimeenpano voi edellyttää saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisten neuvottelujen käymistä. Esityksen mukaan alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisoikeus huomioon ottaen neuvotteluja tulee käydä vilpittömästi, oikea-aikaisesti ja yhteisymmärrykseen pyrkien. Perustuslakivaliokunta painottaa sanotun 9 §:n säännöksen asianmukaista soveltamista.
(43)Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että voimaansaattamislakiehdotuksen (1. lakiehdotus) johtolause on virheellinen. Ulkoasiainvaliokunnan on korjattava johtolause siten, että siitä ilmenee voimaansaattamislakiehdotuksen käsitteleminen perustuslain 95 §:n 2 momentissa tarkoitetussa supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että eduskunnan suostumus on tarpeen puolustusyhteistyösopimuksen hyväksymiselle,
että puolustusyhteistyösopimus koskee perustuslakia ja hyväksytään siksi perustuslain 94 §:n 2 momentin mukaan päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja
että 1. lakiehdotus koskee perustuslakia ja on siksi käsiteltävä perustuslain 95 §:n 2 momentissa tätä varten säädetyssä järjestyksessä ja
että muut lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.