Eduskunnalle
Opiskelijan tietojen luovutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa koulutuksen järjestäjä antaa hallussaan olevia opiskelijaa koskevia tietoja hyvinvointialueille opiskeluhuoltopalvelujen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi. Arjessa puhutaan yleensä tietojen siirrosta tai tiedonkulusta, joka on voitu toteuttaa erilaisin tavoin. Tietoja on voitu esimerkiksi siirtää suoraan järjestelmien välillä tai antamalla käyttöoikeuksia koulutuksen järjestäjän opiskelijahallintajärjestelmiin. Tietoja on voitu siirtää myös antamalla tarvittavista tiedoista kopio tai tuloste. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijan tiedot on luovutettu lain mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän on siten ennen tietojen luovutusta tarkistettava, että laissa säädetyt edellytykset luovutukselle täyttyvät. Luovutus ja sen perusteet tulee myös kirjata ylös siten, että järjestäjä voi tarvittaessa jälkikäteen osoittaa luovutuksen olleen lainmukainen. Hyvinvointialueet ovat vastanneet 1.1.2023 alkaen opiskeluhuoltopalveluiden eli koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologipalveluiden järjestämisestä.
Opiskeluhuollon siirtyminen hyvinvointialueiden palvelukseen on vaikuttanut tiedonsiirtoon toimijoiden ja opetushenkilöstön sekä perheiden välillä. Opiskeluhuollon toimijat ovat siirtyneet eri organisaatioon kuin koulutuksen järjestäjät, ja nykyisin tarvitaan tiedonsiirtoon (kirjallinen) suostumus huoltajilta, vaikkakin oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaan esimerkiksi koulupsykologeilla on lähtökohtaisesti oikeus saada oleellinen tieto työtehtävänsä toteuttamiseksi ilman erillisiä suostumuksia. Hyvinvointialueet ovat tulkinneet lainsäädäntöä ja ohjeistuksia varsin eri tavoin ja ryhtyneet toimimaan toisistaan poikkeavalla tavalla. Tarvittavat tiedot luovutetaan käytännössä esimerkiksi siten, että joku koulun henkilöstöstä tulostaa asiakirjat ulos opiskelijarekisteristä ja antaa paperit psykologille. Tässä vaarantuu tietosuoja. Myöskään oppilaiden poissaoloja ei voi seurata tai viestiä ajanvarauksista yms. opettajien ja huoltajien suuntaan niitä kanavia pitkin (esim. Wilma), jossa kaikkia muita koulun ja kodin välisiä asioita hoidetaan, mikä hankaloittaa työn tekemistä ja oppilaan asian hoitoa huomattavasti.
Opetushallitus julkaisi joulukuussa 2022 ohjeistusta liittyen mutkikkaaseen tietojen luovuttamista säätelevään lainsäädäntöön. Sen mukaan koulutuksen järjestäjän nimeämä vastuuhenkilö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet kaikille opiskelijan asiantuntijaryhmään osallistuville opiskeluhuollon rekisteriin tallennettaviin tietoihin. Toivottavana on pidetty monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenten käytössä olevaa yhteistä järjestelmää, jotta työskentely olisi sujuvaa.
Monialaisen yksilökohtaisen työn ja siihen liittyvän tiedonsaannin ohella on esitetty toiveita kuraattorien, psykologien ja kouluterveydenhoitajien pääsystä koulutuksen järjestäjän oppilastietojärjestelmiin ns. yleisillä katseluoikeuksilla. Tietoja saa katsoa vain perustellusta syystä. On kuitenkin huomattava, että koulutuksen järjestäjän keräämät ja ylläpitämät oppilastiedot perustuvat koulutuksen järjestämiseen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön. Tämä tiedonsiirto vaikuttaa muuttuneen ongelmalliseksi sen jälkeen, kun kuraattorit ja psykologit ovat siirtyneet hyvinvointialueille.
Toinen tärkeä kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvä asia on opiskeluhuollon psykologityön kirjaamisen siirtyminen potilastietojärjestelmiin, ja sen vaikutus opiskeluhuollon lakisääteisesti ensisijaisena työtehtävänä toteutettavan yhteisöllisen ja ennalta ehkäisevän työn kirjaamiseen. Lainsäädännön näkökulmasta jokainen oppilas, jonka asioissa koulupsykologi on mukana, on lähtökohtaisesti potilas. Oppilaalle pitää avata potilaskertomus ja viedä kirjaukset Kantaan 1.3.2025 mennessä — riippumatta siitä, miksi koulupsykologi oppilasta tapaa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaan potilaskertomus tulisi avata myös niissä tilanteissa, joissa koulupsykologi ei ole edes tavannut oppilasta, vaan ainoastaan osallistunut hänen asioidensa käsittelyyn monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
Epäselvää on myös se, kuinka tulisi kirjata esimerkiksi tilanteet, jossa selvitellään vaikkapa useamman oppilaan tai luokan sisäisiä ristiriitoja, tai jos opettaja pyytää konsultaatiota yksittäisen oppilaan tilanteeseen, mutta psykologi ei henkilökohtaisesti oppilasta tapaa, eikä monialaista asiantuntijaryhmää ole tarpeen koota. Lainsäädäntö ja nykyiset ohjeistukset eivät ota näihin selkeää kantaa, sillä THL:n ylläpitämät terveydenhuollon kirjaamisohjeistukset koskevat ainoastaan yksilökohtaisia potilasasiakirjoja. Mikäli jatkossa yhteisöllistä, konsultatiivista tai ennalta ehkäisevää työtä ei kirjata mihinkään, niin herää huoli siitä, että lasten ja nuoren kannalta oleellisia tietoja jää jatkossa siirtymättä. Riskinä myös on, että yksilöllinen hoidollinen työ vie jatkossa vielä nykyistäkin suuremman osan oppilashuollon ammattilaisen työstä, kun yhteisöllinen ja ennalta ehkäisevä työ jää kokonaan näkymättömäksi, mikä ei ole oppilashuoltolain mukaista.
Toimenpidealoitteella halutaan ratkaista tiedonsiirtoon liittyvät ongelmat. Halutaan selkeyttää tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä sekä tehdä täysin selkeäksi, mitkä ovat nykyisen lainsäädännön mukaisesti hyväksyttäviä toimia tiedonsiirrossa ja mitkä eivät. On myös tärkeää selkeyttää vastuuta tiedonsiirtoon liittyvän ohjeistuksen antamisesta ja oikeellisuudesta. Lisäksi halutaan edistää tarvittavia lainsäädäntömuutoksia, jotta opiskeluhuollon toimijoiden käyttöoikeus lakisääteisten tehtävien suorittamisen kannalta tarpeen mukaisiin opiskelijarekistereihin mahdollistuu suoraan ja viiveettä. Tavoitteena on turvallinen, nopea ja selkeä toimintamalli, jossa lapsen ja nuoren etu on keskiössä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin selvittääkseen opiskeluhuollon tiedonsiirtoon liittyvät lainmuutokselliset tarpeet sekä niiden toteuttamisen.