Eduskunnan puhemiehelle
Maatalouden pitkään jatkunut heikko kannattavuus ja jatkajien löytyminen maatiloille ovat maatalouden kaksi keskeisintä haastetta. Maatalouden kannattavuus ja jatkuvuus ovat puolestaan huoltovarmuuden kaksi merkittävintä elementtiä. Mikäli kumpikaan näistä ei toteudu, Suomen huoltovarmuus ei toteudu.
Taloudellisten ongelmien lievittämiseksi on viime vuosina toteutettu useita erilaisia maatalouden tukipaketteja. Edellisellä vaalikaudella hallitus teki erilaisia lainsäädännöllisiä toimia ja kohdensi yli 400 miljoonaa euroa niin sanottua kriisirahaa maatalouden kannattavuuden parantamiseksi ja kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuuden turvaamiseksi. Lainsäädäntötoimintana toteutettiin muun muassa tuotantorakennusten kiinteistöveron määräaikainen poisto.
Yllättävien ja sektorin ulkopuolelta aiheutuvien vaikeuksien lievittämiseksi tukitoimille on ollut kiistatta paikkansa. Juurisyy taloudellisiin ongelmiin on kuitenkin suomalaisen elintarvikeketjun epätasapaino ja etenkin ruuantuottajien heikko asema suhteessa ketjun muihin toimijoihin. Maatalouden kannattavuuskehityksen kääntäminen edellyttää puuttumista tähän ongelmaan.
Maatalouden kannattavuuden parantamiseen tähtääviä selvitystöitä on tehty vuosien saatossa useita. Selvityksissä esitettyjen keinojen yhteensovittamiseksi ja toteuttamiseksi katsottiin viime hallituskaudella tarpeelliseksi koota parlamentaarinen työryhmä. Valtioneuvosto asetti 8.7.2022 maa- ja metsätalousministeriön esittelystä maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmän (MAKA), jonka työn lopputuloksena julkaistiin keväällä 2023 loppuraportti. Loppuraportti sisältää muun muassa konkreettisia toimenpiteitä, jotka toteuttamalla kyetään parantamaan alkutuotannon asemaa suhteessa elintarvikeketjun muihin toimijoihin.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on tunnustettu maa- ja metsätalouden merkitys yhteiskunnan peruspilareina. Myös muuttunut turvallisuusympäristö ja huoltovarmuuden entistäkin korostuneempi merkitys on tunnistettu. Hallitusohjelman maataloutta koskevien kirjausten pohjana onkin perustellusti edellisellä eduskuntakaudella valmistunut parlamentaarisen maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmän loppuraportti.
Hallitusohjelman kirjauksen mukaan hallitus sitoutuu arviointiryhmän loppuraporttiin ja aloittaa välittömät toimenpiteet esitysten toteuttamiseksi. Syksyn 2024 lainsäädäntösuunnitelman mukaan hallitus on tuomassa eduskuntaan esityksen, jolla parannettaisiin elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksia. Tämä muutos on tarpeellinen mutta yksittäisenä toimenpiteenä elintarvikeketjun tasapainon saavuttamisen kannalta riittämätön.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin konkreettisiin toimiin hallitus on ryhtynyt hallitusohjelman maataloutta koskevien kirjausten toteuttamiseksi,
onko hallitus valmistelemassa elintarvikemarkkina-, kilpailu- ja hankintalakeihin muita kuin elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksia koskevia muutoksia ja milloin nämä esitykset tuodaan eduskunnan käsittelyyn ja
lupaako hallitus, että valmistellut toimenpiteet korjaavat riittävästi ruokaketjun eri osien kustannusten jakoa elintarvikeketjussa ja parantavat alkutuottajan asemaa siten, että tuottaja saa tulevaisuudessa oikeudenmukaisen osuuden tuotteiden loppuhinnasta?