Eduskunnan puhemiehelle
Keskustelua valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen tarpeellisuudesta on käyty vuosien ajan. Ongelmalle ei ole kuitenkaan haluttu tehdä mitään. Hallintoneuvostot ovat tarpeettomia yhtiöiden menestyksen ja hyvän hallintotavan kannalta, eikä laki edellytä niiden olemassaoloa.
Olennaista on se, ettei valtionyhtiöiden hallintoneuvostoille ole mitään liiketoiminnallista tai oikeudellista perustetta. Osakeyhtiölain (624/2006) ja osuuskuntalain (1488/2001) mukaan hallintoneuvosto ei ole pakollinen toimielin osakeyhtiöissä eikä osuuskunnissa.
Hallintoneuvostot eivät tosiasiallisesti päätä yhtiön asioista, vaan varsinaiset päätökset tehdään hallituksissa. Omistajaohjaus toteutuu myös hallituksista käsin, ei hallintoneuvostoissa. Myös hallintoneuvostojen valvontatehtävän voi kyseenalaistaa: yhtiöiden hallintoneuvostot käsittelevät pääasiassa julkista materiaalia, varsinaiset päätökset tehdään hallituksissa eikä poliitikoista koostuvilla hallintoneuvostoilla useinkaan ole tarvittavaa osaamista ja perehtyneisyyttä yhtiöön tai toimialaan.
Käytännössä hallintoneuvostot ovat jäänteitä vanhasta maan tavasta. Ongelmakohdan valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen toiminnassa muodostavat runsaskätiset palkkiot, joita hallintoneuvostojen jäsenille maksetaan. Valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen jäsenet ovat pääsääntöisesti kansanedustajia, jotka vastaanottavat tehtävästään huomattavia kokouspalkkioita. Tällaista ylimääräistä tulonsiirtoa ja palkanlisää hallintoneuvostoissa istuville kansanedustajille on vaikea pitää perusteltuna nykyisessä taloustilanteessa ja muista jo yllä mainituista syistä. Palkkioiden liiallisuus koskee myös eduskunnan alaisten laitosten hallintoneuvostoja.
Tarpeetonta hallintoa ja kuluja on karsittava silloinkin, kun säästöt osuvat poliitikkoihin itseensä. Vai onko muhkeapalkkainen hallintoneuvostotolppa liian iso kiusaus meille poliitikoille torjuttavaksi?
On myös oikeutettua kysyä, kuinka riippumattomasti poliitikkojen miehittämät hallintoneuvostot kykenevät tosiasiallisesti toimimaan. Hyvänä esimerkiksi tästä voidaan mainita Yleisradion poliitikoista koostuva hallintoneuvosto. Poliitikkojen ja Yleisradion välillä vallitsee monia riippumattomuutta rapauttavia kytköksiä. Useissa Euroopan maissa riippumattomuus on pyritty varmistamaan siten, että valvonnan hoitaa ulkopuolinen taho, joka ei koostu poliitikoista. Sama järjestely tulisi toteuttaa Suomessa. Hallintoneuvosto on osa Yleisradiosta annettua lakia, ja sen lakkauttaminen vaatisi lainmuutoksen. Tämä edellyttää laajaa poliittista keskustelua siitä, miten varmistetaan riippumaton ja poliittisesta vaikutusvallasta vapaa valvonta.
On selvää, että osa hallintoneuvostoille eri yhtiöiden yhtiöjärjestyksissä asetetuista tehtävistä on myös perusteltuja. Näiden tehtävien toteuttamiseksi kansanedustajista koostuva hallintoneuvosto on kuitenkin varsin raskas, tehoton ja usein epäammattimainen malli. Valtion omistajaohjaus vastuuministerin johdolla ja yhtiöiden hallitukset ovat riittäviä keinoja turvata omistajan tahdon toteutuminen. Myös valtion virastoja voisi harkita toteuttamaan valvontatehtävää.
Turha hallinto on paitsi tehotonta myös resurssien väärinkäyttöä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, jotta valtionyhtiöiden hallintoneuvostoista luovutaan?