Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 349/2024 vp — Kirjallinen kysymys ilokaasun päihdekäytön lisääntymisestä nuorten keskuudessa — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 349/2024 vp
KK 349/2024 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys ilokaasun päihdekäytön lisääntymisestä nuorten keskuudessa

Asian kulku

Asiakirjan sisältö5 593 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Ilokaasun päihdekäyttö on lisääntynyt huolestuttavan paljon erityisesti nuorten keskuudessa. Käyttäjäkunta on kuitenkin laajempi, ja on arvioitu, että kaksi prosenttia suomalaisista on kokeillut ilokaasun päihdekäyttöä. Lisäksi ilokaasun päihdekäytön on todettu lisääntyvän erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten keskuudessa.

Ilokaasu on hajutonta, perusmuodossaan mautonta ja väritöntä kaasua. Tosin ilokaasua myydään myös eri makuisina. Tämä tekee sen valvonnasta haasteellista, eivätkä esimerkiksi vanhemmat välttämättä tiedosta nuoren käyttävän ilokaasua. Annoksia otetaan tyypillisesti useita peräkkäin lyhyen vaikutusajan vuoksi, mikä käyttötapana voi aiheuttaa tajunnan menetyksen, pahoinvointia tai molemmat, jolloin pyörtynyt on vaarassa tukehtua. Lisäksi ilokaasua sekakäytetään alkoholin ja mahdollisesti myös muiden päihdyttävien aineiden kanssa.

Ilokaasun pitkäaikaisvaikutuksista on vain vähän tietoa, sillä esimerkiksi lääketieteessä sitä käytetään vain lyhyitä ajanjaksoja ja satunnaisesti. Ilokaasu voi syrjäyttää happea keuhkoissa ja verenkierrossa, minkä vuoksi lääkekäytössä, esimerkiksi kivunlievityksessä synnytyksissä, ilokaasuun sekoitetaankin happea, toisin kuin päihdekäytössä. Toistuvista altistuksista voi seurata vaikutuksia luuytimeen ja ääreishermostoon. Pitkäaikaiskäytössä on havaittu myös B12-vitamiinin vajetta, josta voi seurata hermostovaurioita. Lisäksi näitä vaurioita voi syntyä muiden mekanismien välityksellä. Hermostovaurioita on todettu aiheutuneen etenkin sellaisille käyttäjille, jotka ovat toistuvasti käyttäneet ilokaasua 10—100 annosta kerrallaan. Vauriot voivat mahdollisesti jäädä myös pysyviksi. Esimerkiksi HUSin neurologian päivystyksessä on hoidettu viime aikoina muutamia kävely- ja tasapainovaikeuksista kärsiviä potilaita, joilla on taustalla suuriannoksinen ilokaasun väärinkäyttö. Myös ilokaasun päihdekäyttöön liittyviä kuolemantapauksia on havaittu jonkin verran ulkomailla.

Ilokaasua myydään pääasiassa kahdessa muodossa. 1. Käyttöelintarvikkeet: Ilokaasua myydään esimerkiksi kermavaahtopurkeissa, joita voi ostaa ruokakaupoista ja keittiötarvikeliikkeistä. Näissä tapauksissa ilokaasu on laillinen tuote, mutta sen käyttöä ei ole tarkoitettu päihteeksi. 2. Erikseen ostettavissa olevat ilokaasupullot: Ilokaasua on saatavilla myös erikseen ostettavissa olevissa pullokorteissa tai täytöissä, joita voi ostaa eräistä erikoisliikkeistä tai verkosta. Näiden laitteiden myyntiä ja käyttöä on rajoitettu lainsäädännöllä, mutta niitä on silti saatavilla.

A-klinikkasäätiössä on huomattu, että ilokaasun toimittaminen nuorille on hyvin järjestäytynyttä. Sosiaalisen median kautta myyjiä tavoitetaan helposti, ja myös jälleenmyyjäksi ryhtyminen on vaivatonta. Ilokaasun saanti Suomessa on verrattain helppoa erityisesti sen jälkeen, kun se on tullut suosituksi nuorten keskuudessa.

Lain mukaan ilokaasua saa Suomessa tuoda maahan ja myydä laillisesti. Kemikaalilain mukaan kemikaalin vähittäismyynti on kuitenkin kiellettyä, jos on ilmeistä, että sen käytöstä voi aiheutua erityistä vaaraa terveydelle. Lisäksi kemikaalien vähittäismyynnistä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan kemikaalia ei saa luovuttaa, jos on syytä epäillä, että sitä hankitaan päihtymistarkoitukseen. Toisin sanoen ilokaasun hallussapito tai päihdekäyttö ei ole rangaistavaa, mutta sen myyminen päihdekäyttöön on ja esimerkiksi ilokaasun markkinointia viihdekäyttöön on rajoitettu. Alalla toimii kuitenkin yrityksiä, jotka eivät varmista asiakkaan ikää tai tuotteen käyttötarkoitusta mitenkään (KKO VL:2023—115).

Nykyisen lainsäädännön nojalla ilokaasun päihdekäyttö onkin poliisin kannalta hankala työalue, koska ilokaasun käyttö ei ole laitonta eikä sitä voida esimerkiksi takavarikoida alaikäisiltä. Jos poliisi epäilee ilokaasun välittämistä, on takavarikolle kuitenkin olemassa perusteet. Poliisissa ja sidosryhmissä ilmiö herättää huolta, sillä ilokaasun käytön vaikutuksista ei kunnolla edes tiedetä.

Ilokaasun käyttöä koskevassa opinnäytetyössä (Poliisiammattikoulu, Nieminen ja Miettinen 2/2024) on todettu, että ilokaasun päihdekäyttö maailmalla on yleistynyt 2000-luvulla ja muutamissa Euroopan maissa on tehty ilokaasun päihdekäyttöön liittyvästä toiminnasta laitonta. Isossa-Britanniassa tehtiin vuonna 2023 lakiuudistus, jossa ilokaasun laittomasta hallussapidosta ja käytöstä tehtiin laitonta (Ison-Britannian hallituksen julkaisu 2023). Laillisiin tarkoituksiin, kuten ravintoloihin ja harrastuskäyttöön, käyttöä ei ole kielletty. Vastaavasti opinnäytetyössä todetaan, että Alankomaat on kieltänyt ilokaasun päihdekäytön, hallussapidon ja myymisen päihdekäyttöön vuonna 2023. Laillisena poikkeuksena ovat lääketieteellinen ja ravintolakäyttö. Pohjoismaista Tanska on ainoa, joka on kieltänyt ilokaasun päihdekäytön ja hallussapidon päihdekäyttöön. Kielto tuli voimaan Tanskassa viime vuonna. Lisäksi siellä on kiellettyä ilokaasun myyminen päihtymistarkoitukseen.

Terveyteen liittyvien haittavaikutusten lisäksi kaasupulloilla on haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Ne pitäisi käsitellä vaarallisena jätteenä, mutta tyhjiä painepakkauspulloja löytyy nuorten ajanviettopaikoilta. Lisäksi ne aiheuttavat vaaraa, kun tyhjät pullot kierrätetään väärin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä ilokaasun päihdekäytön lopettamiseksi erityisesti nuorten keskuudessa ja
aikooko hallitus ryhtyä valmistelemaan lainsäädäntöä, jotta ilokaasun etämyynti saadaan luvanvaraiseksi ja ilokaasun hallussapito kielletään alaikäisiltä?

Allekirjoittajat

Mika PoutalaEnsimmäinen allekirjoittaja
Helena MarttilaAllekirjoittaja
Aki LindénAllekirjoittaja
Ville MerinenAllekirjoittaja
Juha HänninenAllekirjoittaja
Joona RäsänenAllekirjoittaja
Mia LaihoAllekirjoittaja
Mika Poutala
Kansanedustaja · Jätetty 1.10.2024 · Uusimaa
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 25.7.2026 klo 15.20·varmenna teksti
Vastaus — sosiaaliturvaministeri · 22.10.2024

Ministerin vastaus

sosiaaliturvaministeri
Vastaus annettu 22.10.2024 · KKV 349/2024 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 25.7.2026 klo 15.20·varmenna vastaus