Eduskunnalle
Euroopassa on sota ja turvallisuuspoliittinen tilanne on epävakaa. Suomi panostaa nyt vahvasti sotilaallisen puolustuksen ja kovan turvallisuuden resurssien kehittämiseen. Sen rinnalle tarvitaan myös laaja-alaista ja pitkäjännitteistä rauhantyötä.
Nykyinen turvallisuus- ja yhteiskunnallinen tilanne Euroopassa ja lähialueilla edellyttää elinvoimaisia rauhanjärjestöjä, jotka tekevät aktiivista rauhantyötä. Aktiivinen, laaja ja moniääninen kansalaisjärjestökenttä kuuluu keskeisesti suomalaiseen demokratiaan ja tekee osaltaan Suomesta kansalaisyhteiskunnan. Suomessa on ymmärretty, että pienessä maassa laajan ja monipuolisen järjestökentän olemassaolo edellyttää myös valtion rahallista tukea.
Suomalaiset rauhanjärjestöt ovat merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita. Ne tekevät Suomessa rauhankasvatusta koulujen ja nuorisotyön kanssa, ne osallistuvat ja aktivoivat kansalaisten rauhan- ja turvallisuuspoliittista keskustelua, tuottavat tietoa julkaisemalla lehtiä, kirjoja sekä nettiaineistoja. Järjestöjä kuullaan asiantuntijoina eri hallinnon aloilla rauhaan, turvallisuuteen ja asevalvontaan sekä rauhankulttuuriin liittyvässä kysymyksissä. Suomalainen rauhantyö kansainvälisesti kattaa YK:n ja monen kansainvälisen yhteistyöjärjestön työhön osallistumisen, asevalvonnan kysymykset, joukkotuhoaseiden ja pienaseiden ja väkivallan leviämisen vastaisen toiminnan, kansainvälisen oikeusperustaisen järjestelmän vahvistamisen, sekä ihmisoikeuksien, taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta tapahtuvan työn. Rauhanjärjestöt ovat myös olleet vahva Venäjän hallintoa ja Putinia kritisoiva voima, joka on tukenut mm. venäläisiä aseistakieltäytyjiä.
Talousarvioesityksessä rauhantyön tuki on leikattu kokonaan pois ja tarkoituksena on lopettaa valtionapu rauhanjärjestöille kokonaan.
Rauhanjärjestöjen rahoitus on ollut jo entisestään huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin muiden samantyyppisten järjestöjen. Rauhanjärjestöt tarvitsisivat leikkausten sijaan tässä maailman tilanteessa ja myös väkivallan lisääntyessä Suomessa tasokorotuksen rauhantyön valtiontukiin, jotta ne voivat hoitaa ihan perussitoumuksiaan, kuten maksaa toimitilavuokria ja palkkoja sekä tehdä luotettavaa asiantuntijatyötä ja julkaista. Tuen lakkauttaminen kokonaan tulee merkitsemään monen rauhanjärjestön toiminnan merkittävää supistamista tai lakkautumista kokonaan.
Suomalaisen rauhantyön toimintaedellytykset on varmistettava aikana, jolloin rauhantyötä todella tarvitaan.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta palauttaa momentille
mahdollisuuden käyttää määrärahaa avustuksiin rauhantyön järjestöille ja lisää momentille kyseiseen käyttötarkoitukseen 500 000 euroa.
25.01.50