Eduskunnan puhemiehelle
Libanonissa toimii yli 10 000 rauhanturvaajaa, joista suomalaisia on noin 200. Rauhanturvaajat toimivat tällä hetkellä haastavissa olosuhteissa. Libanonissa toimiva shiiaislamistinen terroristijärjestö Hizbollah on kiihdyttänyt iskujaan Israelin valtiota vastaan, ja Israel on joutunut vastaamaan iskuihin ilmassa ja maassa turvatakseen maansa koskemattomuuden ja kansalaistensa turvallisuuden.
Unifil-operaation (United Nations Interim Force in Lebanon) tavoitteena on rauhan ylläpito ja aseellisen konfliktin estäminen Etelä-Libanonissa. YK:n vuosikymmeniä jatkunut suuroperaatio on nyt käytännössä pysähtynyt, ja Israelin ja Libanonin rajalla olevat Unifil-joukot ovat keskeyttäneet suuren osan toiminnastaan. YK:n mandaatti oikeuttaa Unifilin ainoastaan valvontaan ja läsnäolon osoittamiseen, ei aseellisiin toimiin.
Hizbollah on tunnetusti vahvasti sidoksissa Iraniin ja Syyriaan, ja sillä on merkittävä aseellinen läsnäolo Etelä-Libanonissa. Sekä Iran että Syyria avustavat Hizbollahia. Kaikilla on sama tavoite: Israelin maan ja kansan tuhoaminen. Raketti-, tykistö- ja ilmaiskut seuraavat toisiaan, ja siviilit kärsivät molemmin puolin rajaa. Satojatuhansia ihmisiä Libanonin ja Israelin rajan molemmin puolin on joutunut lähtemään kodeistaan.
Ennen kuin Israel aloitti maahyökkäyksen Libanoniin, sen puolustusvoimat (IDF) ilmoitti aikomuksestaan aloittaa "rajoitetuiksi hyökkäyksiksi" kuvaillut toimet Libanonin alueilla. Samalla IDF esitti pyynnön, että rauhanturvaajat siirtyisivät pois joiltakin asemilta. Tätä pyyntöä ei ole kuitenkaan noudatettu.
Rauhanturvaajien olosuhteet herättävät suurta huolta, kun tilanne ei näytä minkäänlaisia laantumisen merkkejä, päinvastoin. Iranin laajamittainen ohjusisku Israeliin 1.10. lisää vaaraa sodan laajenemisesta. Israelin oletetaan tekevän Iraniin huomattavan vastaiskun, joka toteutuessaan voi johtaa sodan hallitsemattomaan eskaloitumiseen.
Libanonissa rauhanturvaajana ollut tietokirjailija Olli Nurmi on todennut tiedotusvälineissä, että Unifil-operaatioon liittyy perustavanlaatuisia ongelmia. Operaatiossa ei ole muun muassa ollut uskottavaa ja aikaan sidottua suunnitelmaa siitä, miten vastuu Etelä-Libanonin turvallisuudesta siirrettäisiin Libanonin asevoimille ja viranomaisille. Vuoden 2006 sodan jälkeen YK:n turvallisuusneuvoston mandaatissa määriteltiin, että Hizbollah riisutaan aseista Unifilin valvomalla alueella. Tässä ei ole kuitenkaan onnistuttu. Hizbollah on sen sijaan muun muassa iskenyt rauhanturvaajia vastaan tienvarsipommilla. Se on myös onnistunut rajoittamaan rauhanturvaajien liikkumista Unifil-joukkojen valvomille alueille, vaikka rauhanturvaajilla on dokumenttien mukaan vapaa pääsy koko valvomalleen alueelle.
Rauhanturvaajien valvoma alue on sotatoimialuetta, ja he ovat silloin tällöin haavoittuneet iskuissa. Suurena riskinä on joutuminen ristituleen tai epäsuoran tulituksen alueelle. Suomalainen YK-upseeri kuoli Israelin ilmavoimien iskussa Etelä-Libanonissa vuonna 2006. Iskussa sai surmansa myös kolme muuta YK-tarkkailijaa. Samana vuonna Unifilin rauhanturvaajien päämajaan Naqourassa osui Hizbollahin raketti. Silloin ranskalainen rauhanturvaaja loukkaantui ja raketti aiheutti laajamittaista materiaalista vahinkoa päämajalle. Unifilille töitä tehnyt urakoitsija taas haavoittui Israelin iskussa tämän vuoden syyskuussa.
Israel ei kohdista iskujaan tarkoituksellisesti Unifilin joukkoja kohtaan. Se ei hyötyisi tällaisesta toiminnasta strategisesti eikä poliittisesti mitenkään. Valitettavasti IDF:n tulittaessa kohti Hizbollahin terroristeja viime viikolla osumaa sai myös Unifilin rauhanturvaajien käyttämä asema Etelä-Libanonissa sekä kaksi muuta asemaa. Kaksi rauhanturvaajaa loukkaantui yhdessä välikohtauksista. Israel on kertonut löytäneensä Unifilin tukikohdan vierestä Hizbollahin tunnelin ja asekätkön. YK:n rauhanturvaajien tehtävä on Unifil-operaation puitteissa valvoa, ettei Libanonissa Israelin rajan tuntumassa toimi muita aseellisia joukkoja kuin Libanonin armeija.
Aiemmin viime viikolla YK jälleen hylkäsi Israelin armeijan pyynnön tyhjentää joitakin Unifilin tukikohtia lähellä Israelin ja Libanonin rajaa. Viime sunnuntaina 13.10. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu vetosi videopuheessaan YK:n pääsihteeri António Guterresiin, että Unifilin joukot poistettaisiin Hizbollahin taistelualueilta.
Noin 200 suomalaisen rauhanturvaajan palvelus YK:n Unifil-operaatiossa on käynyt yhä vaarallisemmaksi Israelin ja Hizbollahin välisten taisteluiden laajentuessa. Rauhanturvaajat ovat keskellä konfliktialuetta. Etelä-Libanonin turvallisuustilanne on yhä hallitsemattomampi, ja sotatoimien laajeneminen on uhka rauhanturvaajille.
Haastavassa ja korkean turvallisuusriskin ympäristössä toimiminen lisää tarvetta jälkihuollon kehittämiselle. Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea kiinnitti mietinnössään huomiota tarpeeseen kehittää kriisinhallintaoperaatioista palaavien pitkäaikaistukea ja tähän liittyvää kuntoutusta ja tarvittavien resurssien varaamista, jotka hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko ulkoministeri ryhtyä toimenpiteisiin, jotta suomalaiset rauhanturvaajat saadaan kotiutettua ja turvaan ja
aikooko asianomainen ministeri turvata kriisinhallintaoperaatioista palaavien, hallitusohjelmassa mainittujen henkilöiden jälkihuoltoon riittävät resurssit ja varmistaa, että toimintaan osallistuvilla järjestöillä on välttämätön taloudellinen tuki?