VALTIONEUVOSTON U-KIRJELMÄ JA E-JATKOKIRJE

Ehdotukset Valtioneuvoston kanta

Komissio julkaisi keväällä 2024 Euroopan puolustusteollista ohjelmaa koskevan asetusehdotuksen (European Defence Industry Programme, EDIP, COM (2024) 150) ja tiedonannon Euroopan puolustusteollisesta strategiasta (European Defence Industry Strategy, EDIS, JOIN (2024) 10).

Euroopan puolustusteollinen strategia EDIS asettaa tavoitteita EU:n puolustusteollisuuden kehittämiseen vuoteen 2035 saakka. Strategialla pyritään vahvistamaan eurooppalaista toimijuutta puolustuksessa ja puolustusteollisuudessa. Euroopan puolustusteollisessa strategiassa korostuu seuraavat teemat: vahvempi Euroopan puolustusalan teknologinen ja teollinen perusta sekä huoltovarmuus, puolustuksen huomioiminen muilla politiikka-alueilla, kumppanuudet ja rahoituksen saatavuus sekä eurooppalaisemmat investoinnit ja yhteishankinnat. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä yhteishankintojen ja yhteistyöhankkeiden osuus jäsenvaltioiden puolustushankinnoista olisi vähintään 40 %, vähintään 50 % jäsenvaltioiden hankinnoista olisi peräisin EDTIB:stä (European Defence Technological and Industrial Base) ja EDTIB:n tuotannosta vähintään 35 % kohdistuisi jäsenvaltioiden hankintoihin.

Euroopan puolustusteollisuusohjelma EDIP toimeenpanee strategiaa. Tarkoituksena on tukea EU:n puolustusvalmiutta vahvistamalla Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan (European Defence Technological and Industrial Base, EDTIB) kilpailukykyä, reagointivalmiutta ja kykyä tuottaa jäsenvaltioiden tarvitsemia puolustustarvikkeita. Lisäksi tarkoituksena on tukea Ukrainan puolustusteollisuuden modernisointia ja jälleenrakentamista. Ehdotuksen pääasialliset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat tukea teollisuuden mukautumista rakenteellisiin muutoksiin esimerkiksi kasvattamalla tuotantomääriä ja avaamalla tuotantoketjuja sekä kannustaa jäsenvaltioita yhteistyöhön puolustustarvikehankinnoissa. Jäsenvaltioiden puolustuksellista valmiutta ja toimitusvarmuutta pyritään nostamaan säätämällä kriisinajan mekanismeja, jotka vahvistaisivat puolustusteollisuuden toimintaympäristöä. EDIP:n toimille ehdotetaan 1,5 miljardin euron rahoitusta EU:n budjetista ohjelman voimaantulosta vuoteen 2027 asti. Uudesta EDIP-rahoitusvälineestä rahoitettaisiin EDTIB:n lisäksi Ukrainan puolustusteknologista ja teollista pohjaa.

Valtioneuvosto tukee EU:n puolustusyhteistyön laaja-alaista ja konkreettista syventämistä. Tässä työssä tulee huomioida sekä EU:n kyky globaalina toimijana että oman puolustuksen vahvistaminen, huomioiden samalla transatlanttisen yhteistyön merkitys.

Valtioneuvoston tavoitteena on, että EU:hun luodaan puolustustarvikkeiden yhteismarkkinat. Valtioneuvosto ajaa EU:n yhteistä eurooppalaista asevientipolitiikkaa, EU:n yhteisiä puolustushankintoja sekä tulevaisuuden puolustusteknologioiden tutkimisen ja kehittämisen rahoituksen lisäämistä.

EU:n puolustustarvikkeiden yhteismarkkinoiden kehittämisessä valtioneuvosto painottaa erityisesti avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatetta. Valtioneuvosto korostaa puolustustarvikkeiden markkinoiden kehityksessä erityisesti pk-yritysten pääsyn edistämistä puolustusalan toimitusketjuihin sekä yritysten tasapuolisten toiminta- ja kilpailumahdollisuuksien varmistamista. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että suomalaisella teollisuudella on mahdollisuus ja pääsy laajamittaiseen yhteistyöhön ja verkottumiseen EU:n puolustustarvikemarkkinoilla.

Valtioneuvosto tukee suorituskykyjen kehittämiselle ja puolustusteollisuuden investoinneille EU:n puitteissa luotavien kannustimien kehittämistä. Tavoitteena tulee olla jäsenvaltioiden puolustuskyvyn tehostaminen sekä yhteentoimivuuden ja vaihdettavuuden lisääminen. Yhteentoimivuutta edistäisivät esimerkiksi Euroopan puolustusviraston (EDA) kautta tapahtuva vaatimusten harmonisointi, kohdennetut yhteishankinnat sekä puolustustarvikkeiden kehittämisyhteistyö.

Valtioneuvosto pitää hyvänä, että muun muassa Euroopan puolustusrahaston puitteissa tehdyn tutkimus- ja kehittämisyhteistyön tulosten teollistamiselle voisi hakea rahoitusta ohjelmasta. On tärkeää varmistaa, että EDIP:stä osoitetaan riittävä rahoitus TKI-hankkeiden tulosten teollistamiselle, koska tämän myötä luodaan luonnolliset edellytykset tulevaisuuden yhteishankkeille.

Valtioneuvosto katsoo, että tiiviimpi koordinaatio puolustusteollisissa kysymyksissä EU-tasolla on tarpeen. Lisäksi valtioneuvosto painottaa EU:n itäreunan turvallisuuteen vaikuttavia toimia.

Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti esitettyyn puolustusteollisuuden valmiutta käsittelevään neuvostoon ja pyrkii tarkentamaan sitä koskevaa komission esitystä, erityisesti sen toimivaltaa ja suhdetta EDIP-ohjelmakomiteaan.

Valtioneuvosto suhtautuu avoimesti ehdotukseen suuren kokoluokan ylikansallisista yhteisprojekteista (projects of common interest), mutta korostaa niiden perusteiden täsmentämistä. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että tällaiset hankkeet toteutuessaan kohdistuisivat koko Eurooppaa hyödyttäviin suorituskykyihin ja mahdollistaisivat yritysten tasapuolisen kohtelun ja osallistumismahdollisuudet.

Valtioneuvosto tukee Euroopan puolustuksen huoltovarmuuden vahvistamista myös oikeudellisesti sitovin järjestelyin. On kuitenkin tärkeää, että EU-tason tavoitteet ja toimet ovat yhteen sovitettavissa kansallisen puolustus- ja huoltovarmuusjärjestelmämme kanssa. Sotilaallisen ja yleisemmän huoltovarmuuden ratkaisujen tulisi tukea toisiaan.

Valtioneuvosto tukee vahvasti tiiviimpää puolustusteollista yhteistyötä Ukrainan kanssa ja Ukrainan sisällyttämistä EU:n puolustusteollisiin aloitteisiin ja järjestelyihin jäsenstatuksen puuttumisen tuomat reunaehdot huomioiden. Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti rahoitusinstrumentille esitettyyn 1,5 miljardin euron rahoitukseen kuluvan rahoituskehyskauden loppuvuosille. Valtioneuvosto pitää kuitenkin erityisen tärkeänä, että EU:n budjetista kohdennettava rahoitus kohdistuisi jäsenvaltioille ja EU-teollisuudelle. Valtioneuvosto pitää myös hyvänä, että Ukrainalla ja niillä EFTA-mailla, jotka kuuluvat Euroopan talousalueeseen, olisi mahdollisuus osallistua välineeseen ja kohdistaa siihen erillistä lisärahoitusta.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

(1)Suuri valiokunta esittää lausunnossaan keskeisiä kokoavia huomioita Euroopan puolustusteollista strategiaa (EDIS) ja Euroopan puolustusteollisuusohjelmasta annettua asetusehdotusta (EDIP) koskevista Suomen keskeisistä neuvottelutavoitteista.

(2)Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoitetta EU:n puolustusyhteistyön syventämisestä perusteltuna ja painottaa puolustusvaliokunnan () ja talousvaliokunnan () tavoin EDIS-strategian ja EDIP-asetusehdotuksen vahvaa puolustus- ja turvallisuuspoliittista ulottuvuutta. Puolustusvaliokunnan tavoin suuri valiokunta katsoo, että jäsenvaltioiden puolustuksen kilpailukykyinen teollinen ja teknologinen perusta on oleellinen osa jäsenvaltioiden ja EU:n puolustusvalmiutta, kokonaisturvallisuutta ja kriisinsietokykyä, ja tätä perustaa on kiireellisesti vahvistettava ().

(3)Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin aloitteiden tavoitteita puolustuskyvyn tehostamisesta, puolustusteollisen yhteistyön syventämisestä, puolustusvoimavarojen yhteentoimivuuden ja vaihdettavuuden lisäämisestä, puolustustarviketuotantokapasiteetin tehostamisesta, puolustusalan TKI-hankkeiden nykyistä tehokkaammasta teollistamisesta ja tuotteistamisesta sekä Ukrainan puolustusteollisuuden modernisoinnin ja jälleenrakentamisen tukemisesta. Sekä Ukrainan tukemisen että jäsenvaltioiden oman puolustuskyvyn kehittämisen kannalta on varmistettava, että ammustuotannon lisääminen toteutetaan mahdollisimman nopeasti.

TaVL 20/2024 vpTaVL 20/2024 vp

(5)Suuri valiokunta suhtautuu myönteisesti EDIP-toimille esitettyyn 1,5 mrd. euron rahoitukseen vuoteen 2027 asti, mutta pitää rahoitustasoa niukkana EU-alueen puolustusteollisten hankkeiden vauhdittamisen tarpeisiin nähden (, 56 kappale). Suuri valiokunta toistaa näkemyksensä siitä, että tulevassa EU:n rahoituskehyksessä (2028—) on välttämätöntä merkittävästi kasvattaa puolustusteollisten hankkeiden rahoitusta nykytasosta. EU:n rahoitusvälineet tukevat kansallista varautumista. Suuri valiokunta kannattaa sitä, että nykyistä suurempi osuus rahoituksesta kohdennettaisiin TKI-vaiheen toimien tukemiseksi EU:ssa (, 11—12 kappaleet).

(6)Suuri valiokunta katsoo, että TKI-panostukset ovat tärkeitä Euroopan puolustuskyvyn pitkäjänteisen kehittämisen ja teollisen kilpailukyvyn kannalta. Puolustusvaliokunnan () ja talousvaliokunnan () tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä sen varmistamista, että EDIP-rahoitusväline toteutetaan siten, että se tukee Euroopan puolustusrahasto EDF:n toimia ja täydentää TKI-vaiheen ja hankintojen välistä kuilua teollistamalla ja tuotteistamalla EDF-välineen avulla kehitettyjä puolustustarvikkeita. EDF:n toimintaa ja rahoitustasoa ei tule EDIP.tä toimeenpantaessa vaarantaa. Suuren valiokunnan saaman selvityksen mukaan EDF on osoittautunut toimivaksi välineeksi jäsenmaiden puolustusalan TKI-yhteistyön koordinoimisessa ja suomalaiset yritykset ovat myös pärjänneet hyvin EDF-rahoitushauissa.

(7)Suuri valiokunta toteaa, että EU:n puolustusteollisuuden valmiuden tukemiseksi tarvitaan erilaisia rahoituskeinoja. Puolustusvaliokunnan () ja talousvaliokunnan () lausunnoissa on tuotu esille, että Euroopan puolustusteollisuudella ja muilla hankkeilla, joihin liittyy mahdollinen puolustustekninen tai -teollinen ulottuvuus, on jatkuvia esteitä julkisen ja yksityisen rahoituksen saannissa. Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston toimintalinjaa siitä, että rahoituksen saatavuuden varmistamiseksi EU-tasolla on edistettävä puolustusteollisuuden ja rahoitusalan välisiä keskusteluja, komission ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ohjeen valmistelua EU:n kestävän rahoituksen kehyksen soveltamisesta puolustusteollisuuteen sekä Euroopan investointipankin ja muiden rahoituslaitosten lainanantopolitiikan muuttamista puolustusteollisuuden lainoituksen lisäämiseksi. Talousvaliokunnan tavoin suuri valiokunta katsoo, että myös julkisen tutkimus- ja yritysrahoituksen ehtoihin on syytä tehdä tarkistuksia, jotka mahdollistavat aikaisempaa joustavamman kakskäyttöteknologioiden ja puolustusteknisen TKI-toiminnan rahoituksen ja yritysten kasvurahoituksen ().

(8)Suuri valiokunta toistaa lausunnossaan esittämänsä kannan tarpeesta saada aikaan toimivat puolustustarvikkeiden yhteismarkkinat, jotka perustuvat avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteelle. Tähänastiset toimet ja voimassa olevan sääntelyn vaikutukset ovat jääneet heikoiksi (, 56 kappale). Puolustusvaliokunnan () ja talousvaliokunnan () tavoin suuri valiokunta painottaa tarvetta arvioida ja kehittää puolustussektorin markkinoiden toimivuuden valvontaa, jotta markkinoiden toiminnan puutteisiin voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin.

PuVL 9/2024 vpPuVL 9/2024 vp

TaVL 20/2024 vpTaVL 20/2024 vp

TaVL 20/2024 vpTaVL 20/2024 vp

PuVL 9/2024 vpPuVL 9/2024 vp

PuVL 9/2024 vpPuVL 9/2024 vp

PuVL 9/2024 vpPuVL 9/2024 vp

(15)Suuri valiokunta korostaa EU:n itäreunan turvallisuuteen vaikuttavia toimia, transatlanttisen yhteistyön ja EU:n ja Naton yhteistyön kehittämisen merkitystä sekä Ukrainan materiaalisen tukemisen tärkeyttä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Valtioneuvosto tavoin suuri valiokunta tukee vahvasti tiiviimpää puolustusteollista yhteistyötä Ukrainan kanssa ja Ukrainan sisällyttämistä EU:n puolustusteollisiin aloitteisiin ja järjestelyihin jäsenstatuksen puuttumisen tuomat reunaehdot huomioiden.

(16)Suuri valiokunta painottaa, että Venäjän laajamittainen sota Ukrainaa vastaan ja merkittävästi heikentynyt turvallisuusympäristö edellyttävät jäsenvaltioilta ja EU:lta pitkäkestoisia ja hyvin yhteensovitettuja toimia Euroopan puolustusteollisen kapasiteetin kasvattamiseksi ja jäsenvaltioiden sotilaallisten suorituskykyjen vahvistamiseksi. EU:n on oltava valmis vastaamaan niin sotilaallisiin kuin hybridiuhkiinkin. On Suomen etu, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat turvallisuudessa ja puolustuksessa mahdollisimman vahvoja ja toimintakykyisiä.