Eduskunnan puhemiehelle
Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) ilmoitti 22.10.2024 valtiovarainministeriön tiedotteella, että kuntakentälle kiireellinen ja välttämätön kuntien valtionosuusuudistus siirtyy vuodella eteenpäin. Uusi valtionosuusjärjestelmä olisi silloin voimassa aikaisintaan 1.1.2027.
Hallituksen ohjelmassaan lupaama alkuperäinen tavoite oli, että uudistus olisi saatu voimaan jo vuoden 2026 alusta, jolloin uudistusta koskeva lakiluonnos olisi pitänyt lähettää lausuntokierrokselle lokakuun puoliväliin mennessä 2024. Kuntaministerin ilmoitus uudistuksen lykkääntymisestä tuli siis kovin myöhään.
Toisaalta ei ole yllätys, että kokoomuksen ja perussuomalaisten johtaman hallituksen ohjelman lupaukset eivät lopulta vastaa todellisuutta. Toisaalta herää myös kysymys, kuinka hallitus aikoo toteuttaa kuntien rahoitusuudistukselle ohjelmassaan antamansa lupaukset tukea kasvavien kaupunkiseutujen investointikykyä ja huolehtia taantuvien kuntien elinvoimasta ja kyvystä tuottaa palveluja asukkailleen varsinkin, kun uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti eli jokainen lisäeuro kunnalle on toiselta kunnalta pois. Historia on osoittanut, että päähallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat suurten kaupunkiseutujen edunvalvojia.
Kuntaministeri totesi 26.9.2024 eduskunnan käymässä vuoden 2025 talousarvioesityksen lähetekeskustelussa: "Tosiaan valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan. Se on luvalla sanoen rikki sote-uudistuksen jälkeen. Meillä ovat hyvin erilaisessa asemassa eri kunnat eri puolilla Suomea, ja nyt haetaan ratkaisuja myöskin siihen, miten tämä kokonaisjärjestelmä saadaan tukemaan kuntien tulevaisuuden tehtäviä nykyistä paremmin. Haastava kokonaisuus, mutta sitä käydään parhaillaan läpi."
Kuntien uuden valtionosuusjärjestelmän piti olla voimassa vuoden 2026 alusta. Kunnat ovat luottaneet annettuun lupaukseen. Nyt tapahtuva lykkääntyminen on kunnille ikävä yllätys ja pettymys. Se jättää monet kunnat tyhjän päälle. Voidaan puhua kuntapetoksesta.
Jokaiselle on ollut selvää, että vuonna 2023 käynnistyneen sote-uudistuksen jälkeen kuntien valtionosuusjärjestelmää on uudistettava pikaisesti. Tällä hetkellä on kuntia, jotka ovat jopa joutuneet maksamaan valtiovarainministeriölle omista verotuloistaan siitä, että ovat järjestäneet asukkaillaan lakisääteisiä palveluja.
Valtioneuvoston hankeikkunasta saatavilla olevista asiakirjoista voidaan päätellä, että uudistustyö on edennyt tavoiteaikataulussa. Valmistelutyöryhmä asetettiin 31.8.2023. Työryhmän tehtäväksi on määrätty kirjoittaa järjestelmän muutostarpeista hallituksen esitysluonnos, joka lähetettäisiin lausuntokierrokselle ennen lopullisen lakiesityksen antamista eduskunnalle. Tämän on määrä tapahtua 3.4.2025 eli ennen 13.4.2025 käytäviä kuntavaaleja.
Valtioneuvoston hankeikkunassa olevan tiedon perusteella valmistelutyöryhmä on pitänyt yhteensä 15 kokousta. Mitä ilmeisimmin valtionosuusjärjestelmän uudistukseen tarvittavat selvitykset ovat olleet myös tehtyinä annetussa aikataulussa. Valmistelutyöryhmän viimeisimmän kokouspöytäkirjan päiväys on 7.8.2024 eli lähes kolme kuukautta sitten. Lisäksi uudistuksen tueksi palkatut kaksi selvitysmiestä ovat pitäneet kunnille keskustelutilaisuuksia ja esitelleet uudistusluonnoksen kuntakohtaisia vaikutuksia. Hyvällä syyllä voidaan kysyä, mitä loppukesästä tähän päivään mennessä on tapahtunut.
Edellä olevan perusteella on ilmeistä, että hallituksen lakiluonnos vaikutusarvioineen on jo tehty, mutta sitä ei haluta julkistaa. Luvatun uudistuksen viivästyminen yhdellä vuodella syy olisi silloin poliittinen, eli hallituspuolueet eivät halua lähettää lakiluonnosta esimerkiksi lähestyvien kuntavaalien vuoksi. Tilanne muistuttaakin vuoden 2012 kuntavaaliaikaa, jolloin silloinen kokoomusjohtoinen hallitus lupasi tehdä linjaukset silloisesta sote-uudistuksesta ennen kuntavaaleja, mutta lopulta päätti silloinkin lykätä linjausten tekemisen yli kuntavaalien.
Koska valmistelu on kestänyt jo lähes puolitoista vuotta, ei kuntaministeri Ikosen tiedottamilla köykäisillä perusteilla saisi lykätä kunnille tärkeimmän ison lakihankkeen valmistumista. Elämme aikoja, jolloin kuntien väliset taloudelliset erot ovat syvenemässä voimakkaasti. Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien (3,86 miljardia) tehtävä on varmistaa, että kaikki kunnat pystyvät järjestämään lakisääteiset palvelut kansalaisille kohtuullisella vero- ja maksurasituksella heidän asuinpaikastaan riippumatta. Kyse on isosta asiasta.
Valitettavasti nykyisen kokoomusjohtoisen hallituksen kyky huolehtia ihmisten palveluista ei ole edellistä kokoomusjohtoista hallitusta parempi. Myös vaalikaudella 2011—2015 palvelujen rahoitusta leikattiin huomattavasti ja tärkeimmät uudistukset jäivät tekemättä. Silloin tehty kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus oli tehty itseisarvoisella päämäärällä vähentää kuntien lukumäärää. Lopputulos oli silloisesta uudistuksesta, että kuntien ja kuntalaisten väliset erot kääntyivät kasvuun, jota hallituksen epäonnistuminen talous- ja työllisyyspolitiikassa vain syventää.
Erot kuntien välillä kunnallisverorasituksessa mitattuina ovat tänä vuonna jo 6,4 prosenttiyksikköä. Se kertoo osaltaan, että kuntien valtionosuusjärjestelmä ei toimi tarkoituksensa mukaisesti. Edellinen kokoomusjohtoinen hallitus vesitti verotulojen tasausjärjestelmän vuoden 2015 valtionosuusuudistuksessa.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtaman hallituksen epäonnistumista ihmisille tärkeiden palveluiden uudistamisessa ja turvaamisessa alleviivaa myös se, että hallitus ei anna hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen vaan pakottaa ne epätarkoituksenmukaisiin säästöihin. Itselleen hallitus kuitenkin antaa lisäaikaa ison lakiuudistuksen valmistelussa, kuten kuntien valtionosuusuudistus. Esityksiä kunnille luvatuista yhteensä 100 miljoonan euron tehtäväkevennyksistä ei ole eikä kuulu, mutta lupaustensa vastaisesti hallitus leikkaa kuntien ensi vuoden valtionosuuksia tuolla summalla. Huomattavaa on myös se, että valtiontalouden säästötoimena hallitus sälyttää kuntien maksettavaksi omia velvoitteitaan, kuten maahanmuuttajien kotouttamisen.
Kuitenkin hallitus toteuttaa tavoiteaikataulussa työelämän uudistuksia ja maahanmuuton kiristyksiä. Herääkin epäilys, että hallitus tietoisesti viivyttää kuntien ja hyvinvointialueiden tarvitsemia uudistuksia, koska niiden lukumäärän väheneminen, mikä on ainakin kokoomuksella ollut julkilausuttuna tavoitteena, voidaan toteuttaa myös olla tekemättä yhtään mitään. Hallitus ei ymmärrä tai välitä, että päämäärä toteutetaan heikentämällä ihmisten tarvitsemia palveluja.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä selvityksiä tarkalleen ottaen hallitukselta jäi tekemättä, että tämän vaalikauden kunnille tärkeintä uudistusta piti lykätä yhdellä vuodella eteenpäin, jolloin uusi kuntien valtionosuusuudistus olisi voimassa vasta vaalikauden viimeisenä vuotena 2027,
kuinka hallitus aikoo täyttää ohjelmassaan antamansa lupauksen huolehtia kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisen kautta yhtä aikaa kasvavien kaupunkiseutujen investointikyvystä ja tukea taantuvien kuntien elinvoimaa sekä huolehtia siellä asuvien asukkaiden palveluista ottaen huomioon, että uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti,
onko hallituksella tavoitteena tasata uudistettavan valtionosuusjärjestelmän kautta kuntien välisiä alati syveneviä taloudellisia eroja, kun tähän asti kokoomuksen johdolla tehdyt kuntien valtionosuusuudistukset ovat tuottaneet lisärahoitusta verotulopohjaltaan vahvimmille kokoomusjohtoisille keskuskaupungeille,
lupaako hallitus tulevissa kehysriihissään olla leikkaamatta kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia ja
milloin hallitus antaa eduskunnalle esityksensä lupaamastaan kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä yhteensä 100 miljoonalla eurolla?