Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

PeVL 50/2024 vp — Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajan asumistuesta annettujen lakien muuttamisesta — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  PeVL 50/2024 vp
PeVL 50/2024 vpMietintö

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajan asumistuesta annettujen lakien muuttamisesta

Valiokunnan päätösehdotusPerustuslakivaliokunta · enemmistö
Kannanottoehdotus

“Perustuslakivaliokunta esittää,”

01

Tiivistelmä

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi yleisestä asumistuesta annettua lakia ja eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.

Esitykseen sisältyy lakiehdotusten suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskeva jakso.

Lait voidaan hallituksen käsityksen mukaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että esityksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.

02

Yleisperustelut

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

(1)Yleisestä asumistuesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että tuen määräytymisperusteisiin palautetaan varallisuusharkinta. Lisäksi enimmäisasumismenoja koskevaa kuntaryhmitystä ehdotetaan tarkistettavaksi ja yrittäjän tulojen arviointia täsmennettäväksi. Eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että asumistuesta päätettäessä huomioitavaa omaisuusrajaa lasketaan. Lisäksi eläkkeensaajan asumistuesta päätettäessä otetaan huomioon lisäomavastuu silloin, kun vuositulo ylittää laissa säädetyt tulorajat.

PeVL 17/2014 vpPeVL 17/2014 vp

(3)Perustuslain 19 §:n 4 momentin säännös sisältää viittauksen asumisen omatoimiseen järjestämiseen. Perusoikeusuudistuksen esitöiden (, s. 72/II) mukaan sosiaaliset perusoikeudet eivät voi olla yksinomaan julkisen vallan vastuulla. Pikemminkin ehdotettujen perusoikeussäännösten kokonaisuus korostaa yhteiskunnan jäsenten omaa aktiivista toimintaa perusoikeuksien toteuttamisessa. Myös asumisen tulee pääosin toteutua yksilöiden omatoimisuuden kautta (, kappale 3).

(4)Asumisen tukemisen tarvetta ei ole lueteltu perustuslain 19 §:n 2 momentissa sosiaalisena riskitilanteena. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin katsonut, että asumistuella on yhteys ja asumistuki on merkityksellinen myös perustuslain 19 §:n 2 momentin tarkoittaman perustoimeentulon turvan ja 19 §:n 1 momentin mukaisen välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon kannalta (, s. 2,, s. 2/I,). Tavallisen lain tasolla säädetyt asumistuen saamisen edellytykset on sidottu tuloihin eikä nimenomaisesti perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaisiin sosiaalisiin riskitilanteisiin (, kappale 4).

(5)Esityksen tavoitteena on valtion talouden tasapainottaminen. Muutoksilla pyritään hallituksen esityksen (s. 12) mukaan myös kohdentamaan yleistä asumistukea ja eläkkeensaajan asumistukea sitä eniten tarvitseville ja vähävaraisimmille tuensaajille.

(6)Sosiaalisten oikeuksien mitoituksessa lainsäätäjälle asetetun toimintavelvoitteen luonteen mukaista on, että sosiaaliturvaa suunnataan ja kehitetään yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen mukaisesti, ja että kansantalouden ja julkisen talouden tila voidaan ottaa huomioon mitoitettaessa sellaisia etuuksia, jotka julkinen valta välittömästi rahoittaa (ks. esim., s. 2—3 ja, s. 8). Perustuslakivaliokunta on katsonut asumistuen osalta, että myös julkiselle vallalle asetetusta velvoitteesta edistää jokaisen asumista voidaan katsoa johtuvan joitakin rajoitteita asumisen omatoimiseen järjestämiseen tarkoitetun tuen heikentämiselle (, s. 2/II).

(7)Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen kannan mukaan valtiontalouden säästötavoitteet taloudellisen laskusuhdanteen aikana voivat muodostaa hyväksyttävän perusteen puuttua jossain määrin myös perustuslaissa turvattujen oikeuksien tasoon (ks.ja esim.ja). Tällöinkään sääntely ei saa kokonaisuutena arvioiden vaarantaa perustuslaissa turvatun perusoikeuden toteutumista (, s. 3). Perustuslain esitöiden mukaan perustuslain 19 §:n 2 momentin vaatimuksia eivät vastaisi sellaiset lainsäädännölliset muutokset, jotka merkitsisivät olennaista puuttumista perustoimeentulon turvaan (, s. 71, ks. myös esim.ja). Valiokunnan mukaan selvää on myös se, että heikennys ei saa tehdä tyhjäksi perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden ydinsisältöä (esim., s. 3).

(8)Perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettu perustoimeentulon turva on voimassa olevasta sosiaalilainsäädännöstä sinänsä riippumaton eikä siten kiinnity suoraan tiettyihin olemassa oleviin etuusjärjestelyihin (, s. 70/II,, s. 10/II). Nyt ehdotetut muutokset yleiseen asumistukeen ja eläkkeensaajan asumistukeen eivät perustuslakivaliokunnan mielestä muodostu olennaiseksi puuttumiseksi perustoimeentulon turvaan. Ne eivät myöskään muodostu perustuslain 19 §:n 4 momentin kannalta ongelmallisiksi eivätkä myöskään tee tyhjäksi perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden ydinsisältöä (ks. myös, kappale 13).

(9)Hallituksen esityksessä on tehty selkoa lakiehdotusten vaikutuksista. Lisäksi esityksessä viitataan sittemmin valmistuneeseen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arviointiin. Perustuslakivaliokunta pitää hallituksen esityksen (s. 29) tavoin aiheellisena, että tämän esityksen ehdotusten ja muiden säästöpäätösten yhteisvaikutuksia seurataan kattavasti.

Valiokunnan päätösehdotus

Kannanottoehdotus

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Perustuslakivaliokunta esittää,

että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 25.7.2026 klo 17.25·varmenna teksti