Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta, muutettaviksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annettua lakia, aravarajoituslakia, aravalakia, asumisoikeusasunnoista annettua lakia, avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annettua lakia, vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annettua lakia, asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta annettua lakia, rakennuksen energiatodistuksesta annettua lakia, rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettua lakia, asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annettua lakia, yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa annettua lakia, asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027 annettua lakia, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annettua lakia, tulotietojärjestelmästä annettua lakia sekä kumottaviksi vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitettujen asuntojen vapautumisesta käyttörajoituksista annettu laki ja omistusasuntolainojen korkotuesta annettu laki.

Esityksen mukaan keskus sijoitettaisiin hallinnollisesti ympäristöministeriön yhteyteen. Laissa säädettäisiin keskuksen tehtävistä sekä johtamisesta ja ratkaisuvallasta.

Keskus ottaisi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen lakisääteiset tehtävät vastattavakseen 1.3.2025. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain kumoamisesta annettiin eduskunnalle 23.9.2024. Tässä esityksessä lainsäädännössä olevat viittaukset muutettaisiin viittaamaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sijaan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2025.

PERUSTELUT

1

Asian tausta ja valmistelu

1.1

Tausta

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on useita kirjauksia valtion tukeman asuntotuotannon kehittämisestä ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (Ara). Hallitusohjelman mukaan selvitetään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen roolia, asemaa ja tehtäviä. Selvityksessä huomioidaan myös rakentamiseen jatkossa kohdentuvat EU:n rahoitusmuodot. Hallitusohjelman mukaan käynnistetään selvitys yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon suunnattujen epäsuorien tukien tunnistamiseksi ja tukisummien selvittämiseksi ja selvitetään yhteiskunnan tukeman asumisen kehittämistarpeista ja toteutetaan tarvittavat lakimuutokset. Lisäksi hallitusohjelman mukaan selvitetään Valtion asuntorahaston (VAR) käyttötarkoitusta ja selvitetään asuntorakentamisen tukemiseen liittyvät valtion rahoitus- ja takausvastuut sekä vaihtoehdot vastata nykyisistä ja tulevista takaus- ja tukisitoutumista.

1.2

Valmistelu

https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM055:00/2023

Ympäristöministeriö asetti ajalle 1.9.2023‒1.3.2024 selvitysryhmän selvittämään valtion tukeman asuntotuotannon kehittämismahdollisuuksia ja valtion asuntorahaston (VAR) roolia. Selvitysryhmän tehtävänä oli hallitusohjelman mukaisesti 1) arvioida valtion tukeman asuntotuotannon merkitystä ja kehittämistarpeita muun muassa työllisyyden, segregaation torjunnan, asuntomarkkinan toimivuuden ja kestävän julkisen talouden näkökulmista, 2) arvioida valtion asuntorahaston (VAR) käyttötarkoitusta ja roolia ja selvittää asuntorakentamisen tukemiseen liittyvät valtion rahoitus- ja takausvastuut sekä vaihtoehdot vastata nykyisistä ja tulevista takaus- ja tukisitoutumista sekä 3) tunnistaa yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon suunnatut epäsuorat tuet ja suuruusluokat (muun muassa tonttien luovutus- ja vuokrausehdot, takaukset, markkinaehtoista tuotantoa kevyemmät kaavamääräykset). Selvitysryhmä julkaisi raporttinsa maaliskuussa 2024. (Julkisesti tuetun asuntotuotannon merkitys ja kehittäminen 2020-luvulla, Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:8, Markus Lahtinen, Essi Eerola, Matti Kuronen ja Hannu Ruonavaara.) Linkki Hankeikkunaan:.

https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=YM027:00/2024

Ympäristöministeriö asetti ajalle 1.5.2024‒31.12.2024 työryhmän valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotukset valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksi. Työryhmän lähtökohtina toimivat pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma sekä aiemmin keväällä 2024 valmistunut selvitysryhmän työ valtion tukeman asumisen kehittämistarpeista. Asettamispäätöksen mukaan työryhmä laatii ehdotukset käynnistettävistä lainsäädäntö- ja muista mahdollisista muutoksista. Työryhmä tarkastelee valtion tukeman asuntotuotannon eri tukimuotoja ja niiden kehittämistä. Esillä on muun muassa mahdolliset muutokset 40-vuotiseen korkotukimalliin, mitä keväällä julkaistu selvitys ehdotti. Työssä tarkastellaan myös tuetun asuntotuotannon rahoitusta ja siihen liittyviä riskejä pidemmällä aikavälillä. Linkki Hankeikkunaan:.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi valtion tukeman asuntotuotannon kehittämisen työryhmän työn pohjalta 24.6.2024, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran tehtävät siirretään ympäristöministeriöön ja Aran tehtävien toteuttaminen erillisenä virastona lakkautetaan 31.12.2024. Lisäksi talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti samana päivänä, että Valtion asuntorahaston toiminta talousarvion ulkopuolisena rahastona lakkautetaan ja rahasto sulautetaan osaksi valtion talousarviota 1.1.2026. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöstä perusteltiin valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimeenpanolla. Aran henkilöstö vähentyi keväällä 2024 päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen 16 henkilöllä. Vuoden 2024 lopussa Arassa arvioidaan työskentelevän 50–55 henkilöä. Päätöksen perustelujen mukaan tehtävien hallinnollisen järjestämisen kannalta henkilömäärä on laskemassa tasolle, jota ei voida pitää tarkoituksenmukaisena järjestää erillisenä virastona ja Aran tehtäväkokonaisuuden toteutuksen varmistaminen jatkossa edellyttää Aran tehtävien siirtoa ympäristöministeriöön. Ehdotetut toimenpiteet on arvioitu asiaa valmistelleessa Valtion asuntotuotannon kehittämisen työryhmässä vaikuttavimmiksi ja valtiontaloudellisilta vaikutuksiltaan tehokkaimmiksi keinoiksi Aran tehtävien toimeenpanon ja niitä koskevien hallitusohjelmakirjausten toteuttamisen kannalta ottaen huomioon valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimeenpano vuosina 2025–2027.

Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain kumoamisesta oli lausuntokierroksella Lausuntopalvelussa 12.7.‒23.8.2024. Lausuntoaika oli kuusi viikkoa. Lausuntoja pyydettiin ara-asuntoja omistavilta ja rakentavilta vuokrataloyhteisöiltä, suurimmilta kaupungeilta, hyvinvointialueilta sekä keskeisiltä ministeriöiltä, virastoilta ja järjestötoimijoilta. Lausunnon pystyivät antamaan myös ne, joille ei lähetetty erikseen lausuntopyyntöä. Lausuntoja saatiin yhteensä 53. Lisäksi kolme tahoa ilmoitti, ettei anna lausuntoa. Lausunnot on julkaistu Valtioneuvoston Hankeikkunassa hanketunnuksella YM046:00/2024. Lausuntopalautteen perusteella Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain kumoamista koskevan hallituksen esityksen perusteluja täydennettiin mahdollisuuksien mukaan toteuttamisvaihtoehtojen ja vaikutusten osalta. Jatkovalmistelussa päädyttiin lisäksi siihen, että ympäristöministeriön yhteyteen perustettavasta Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta tulisi säätää lain tasolla. Talousarvioaikataulun takia kokonaisuuden jatkovalmistelu päätettiin toteuttaa kahdella erillisellä hallituksen esityksellä.

Hallitus antoi 23.9.2024 eduskunnalle budjettilakien aikataulussa esityksen laiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain kumoamisesta. Esityksessä ehdotettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen lakkauttamista ja samassa yhteydessä esityksessä todettiin viraston nykyisten lakisääteisten toimintojen ja henkilöstön siirtämistä osaksi ympäristöministeriötä 1.1.2025 alkaen. Hallituksen esityksen mukaan ympäristöministeriössä toimisi jatkossa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, joka vastaisi virastolle tällä hetkellä kuuluvista valtion asuntopolitiikan toimeenpanoon liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä. Eduskunnalle 23.9.2024 annetun hallituksen esityksen mukaan eduskunnalle annettaisiin myöhemmin toinen hallituksen esitys, jossa ehdotettaisiin säädettäväksi laki Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta ja ehdotettaisiin lainsäädännössä olevat viittaukset Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen muutettavaksi viittaamaan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen.

Hallituksen esitystä laiksi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi ryhdyttiin valmistelemaan ympäristöministeriössä välittömästi ensimmäistä esitystä koskeneen lausuntokierroksen jälkeen. Työhön sisältyi myös ympäristöministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamista koskeva valmistelu. Valmistelun yhteydessä alkuperäistä aikataulua päätettiin siirtää vuoden 2025 alusta kahdella kuukaudella, millä varmistettaisiin, että kaikki maksatukset ja muut Aran tuottamat palvelut voidaan hoitaa riskittömästi ja keskeytyksettä. Valmistelu toteutettiin virkatyönä.

2

Nykytila ja sen arviointi

2.1

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tehtävät

2.1.1

Yleistä

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara on ympäristöministeriön hallinnonalalle kuuluva valtion virasto, joka vastaa valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. Aran pääasiallinen tehtävä on asumiseen ja asuntorakentamiseen liittyvien avustusten, tukien ja takausten myöntäminen.

Viraston juuret ovat sodan jälkeisessä Arava-järjestelmässä, joka otettiin käyttöön 1940-luvun lopulla Karjalasta tulleiden henkilöiden asuttamiseksi. Vuonna 1966 Aravan tehtävät siirtyivät uudelle keskusvirastolle, Asuntohallitukselle. Asunto-olojen kehittämisrahasto perustettiin asunto-olojen kehittämistoimenpiteiden rahoittamista varten valtion talousarvion ulkopuoliseksi rahastoksi vuoden 1990 alusta voimaan tulleella lailla. Kun Asuntohallitus lakkautettiin vuoden 1993 lopussa, rahaston yhteyteen perustettiin virasto, jolle annettiin asumisen tuen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Sekä alkuperäisen rahaston että viraston yhteiseksi nimeksi tuli Valtion asuntorahasto. Vuoden 2008 alussa perustettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, joka jatkoi Valtion asuntorahasto -nimisen viraston tehtäviä.

Arasta säädetään laissa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (71/2007). Lain 1 §:n mukaan asunto-olojen kehittämistä varten on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Saman pykälän mukaan keskuksen tehtävänä on 1) huolehtia asuntojen tuotantoon, hankintaan ja perusparantamiseen myönnettävän valtion tuen sekä asumiseen liittyvien valtion avustusten ja takausten toimeenpanosta; 2) ohjata ja valvoa arava- ja korkotukilainoitetun asuntokannan käyttöä sekä yhteistyössä Valtio-konttorin kanssa huolehtia asunto- ja lainakantaan liittyvien valtion riskien hallinnasta; 3) hoitaa asumista ja asuntomarkkinoita koskevia asiantuntijatehtäviä ja tietopalveluja sekä tehdä niihin liittyviä selvityksiä ja 4) hoitaa rakennusten energiatodistusmenettelyyn liittyviä valvonta- ja tietopalvelutehtäviä. Lain 2 §:ssä säädetään keskuksen hallinnollisesta asemasta, ja pykälän mukaan keskuksen ohjaus ja valvonta kuuluu ympäristöministeriölle. Lain 3 §:n mukaan keskuksella on johtokunta, jona toimii valtion asuntorahastosta annetussa laissa (1144/1989) tarkoitettu johtokunta. Lain 4 §:n mukaan keskus voi periä palveluistaan ja muista suoritteistaan maksuja siten kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Lain 5 §:ssä säädetään, että keskuksen henkilöstöstä, virkojen täyttämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista sekä asioiden ratkaisemisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella ja että keskuksen sisäisestä johtamisesta ja muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista määrätään työjärjestyksessä.

Aran toiminnasta säädetään myös valtioneuvoston asetuksessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (285/2007). Asetuksessa säädetään lakia täydentävästi keskuksen tehtävistä. Sen lisäksi, mitä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa säädetään Aran tehtävistä, Aran tehtävänä on asetuksen 1 §:n mukaan 1) kehittää valtion tukemaa asuntojen rakentamista ja korjaamista; 2) edistää asuinkiinteistöjen suunnitelmallista omistajuutta, käyttöä ja hoitoa; 3) tukea asuinalueiden ja elinympäristön laadun parantamista; sekä 4) edistää asumiseen liittyvää kehittämistoimintaa. Lisäksi asetuksessa säädetään johtokunnan tehtävistä (2 §), ylijohtajasta ja johtajasta ja näiden kelpoisuusvaatimuksista (3 § ja 5 §), päätösvallasta (4 §), virkojen täyttämisestä (6 §) ja puhevallan käyttämisestä (7 §).

Virasto vastaa itsenäisesti sen tehtäviä tukevien toimintojen järjestämisestä. Tilivirastona se vastaa sisäisestä laskennasta ja toimintamäärärahojen seurannasta sekä henkilöstöhallinnosta, henkilöstön kehittämisestä, koulutuksesta sekä asiakirjahallintoon, matkustukseen ja toimitiloihin liittyvistä asioista. Virasto on myös hoitanut myöntämiensä avustusten maksatukseen liittyvät tehtävät sekä huolehtinut niiden seurannasta ja takaisinperinnöistä. Asiointia ja tehtävien toimeenpanoa varten virastolla on käytössä useita erillisiä tietojärjestelmiä, joiden ylläpidosta ja kehittämisestä se vastaa. Erityisesti digitaalista asiakaspalvelua on kehitetty viime vuosina ja siihen liittyviä välineitä ja toimintatapoja otettu käyttöön. Viestinnän kehittämiseen liittyen on painotettu asiakaspalvelua ja asiakkaiden ohjeistuksiin liittyvää viestintää.

2.1.2

Tuen myöntäminen asuntorakentamiseen, perusparantamiseen ja hankintaan

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen keskeinen tehtävä on hoitaa asuntorakentamisen korkotukilainoitukseen, valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä. Ara myöntää valtion tukea vuokra-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen asuntorakantamisen korkotuki- ja takauslakien mukaisesti. Näitä ovat laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001, jäljempänä pitkä korkotukilaki) ja laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta (574/2016, jäljempänä lyhyt korkotukilaki), laki vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta (856/2008) ja laki asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta (941/2014). Lisäksi Ara myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia. Korkotukilaina-, takauslaina- ja avustushakemuksia käsitellään Arassa Rahoitus -yksikössä. Lisäksi Asumisen kehittäminen ja tietopalvelut -yksikkö vastaa suunnitelmiin ja kustannuksiin liittyvästä ohjauksesta, niistä annettavista lausunnoista sekä tonttihintoihin liittyvistä päätöksistä.

Pitkän korkotukilain 10 a § mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi hakemuksesta antaa ennakkoratkaisun siitä, minkä suuruisen tontin hankkimisesta aiheutuvan kohtuullisen kustannuksen se hyväksyy osaksi kohteen hyväksyttyjä rakentamiskustannuksia. Ennakkoratkaisua koskeva asia on käsiteltävä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa kiireellisenä. Vuonna 2023 annettiin 80 tontteihin liittyvää ennakkoratkaisua. Ara määrittää tonttihintojen kohtuullisuuden yhdessä rakennuskohteen alueen kaupunkien ja kuntien kanssa. Suurimmille kaupunkiseuduille on yhteistyössä kuntien kanssa määritetty alueittaiset tonttien enimmäishinnat.

Korkotuki- ja takauslainan myöntämisen hakuprosessi jakautuu neljään vaiheeseen: 1) ehdollinen varaus 2) suunnitelmien ja kustannusten hyväksyminen 3) korkotukilainapäätös 4) tarkistuspäätös. Tukihakemukset täytetään ja käsitellään sähköisesti Aran verkkoasioinnissa, jonka kautta myös hankkeen sijaintikunta antaa lausuntonsa. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä.

Ehdollisessa varausvaiheessa Ara arvioi hanketta tarpeen, alueen asuntomarkkinoiden ja hakijan lainanhoitokyvyn näkökulmasta sekä selvittää alustavasti hankkeen kustannus- ja vuokratasoa. Erityisryhmähankkeista tehdään tarvearviointi hyvinvointialueiden lausuntojen pohjalta. Tavoitteena on, että hakija saa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tiedon siitä, kannattaako hankkeen suunnittelua jatkaa.

Ehdollisen varauspäätöksen jälkeen hakija saa asiantuntijaohjausta, jotta suunnitteluratkaisuilla saavutettaisiin kohtuuhintaisia asuntoja. Erityisryhmähankkeiden osalta ohjauksessa keskitytään kohteen esteettömyyteen ja soveltuvuuteen kyseiselle asukasryhmälle.

Ennen korkotukilainapäätöstä Ara hyväksyy hankkeen suunnitelmat ja kustannukset. Rakennushankkeiden suunnittelua arvioidaan korkotukilaeissa, käyttösuunnitelmassa ja tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja kriteerien mukaisesti. Ara arvioi muun muassa hankkeen laatua, elinkaarikustannuksia, tontti-, rakennus- ja asumiskustannuksia sekä urakan toteuttamistapaa. Hankkeen suunnitelmista ja niihin perustuvista kustannuksista laaditaan pääsääntöisesti sisäinen lausunto rahoituskäsittelyn tueksi. Rakennuttamiseen ja hankkeiden suunnitteluun liittyen on julkaistu oppaita ja tarvittaessa annetaan ohjausta osana hankkeiden käsittelyä. Erityisryhmähankkeiden osalta selvitetään kohteen soveltuvuutta kohderyhmälle ja arvioidaan hankkeelle myönnettävän investointiavustuksen määrää. Avustuksen määrään vaikuttavat muun muassa kohteen asukasryhmä, tuen tarve, varusteratkaisut, kohteeseen kustannusten perusteella muodostuva vuokra ja käytettävissä oleva investointiavustusvaltuus.

Lainapäätöksellä vahvistetaan kohteen rahoituksen määrä ja omarahoituksen osuus, laina- ja vakuusehdot sekä lyhytaikaisen korkotuen hankkeiden osalta sitova alkuvuokra. Korkotukilaina on kilpailutettava. Korkotukilainapäätöstä varten tarvitaan kilpailun voittaneelta rahoituslaitokselta lainasitoumus. Rahoitusprosessin viimeisessä vaiheessa Ara tarkistaa, että kohde on valmistunut ja tuki on kohdennettu oikein. Tarkistuspäätöksellä Ara vahvistaa valmistuneen kohteen toteutuneet kustannukset ja rahoituksen.

Osana korkotukilainaprosessia Ara arvioi lainanhakijan vakavaraisuutta. Hakijan on oltava riittävän vakavarainen ja täytettävä yhteiskunnalliset ja muut maksuvelvoitteensa. Vakavaraisuutta arvioidaan tilinpäätöstietojen ja Araan toimittavien vuositietoilmoitusten perusteella sekä hyödyntäen kaupallisia luottokelpoisuusluokitteluja. Lisäksi Ara tekee tiivistä yhteistyötä Valtiokonttorin kanssa valtion tukeman asunto- ja lainakannan riskienhallintaan liittyen.

Aran Rahoitus-yksikössä tehtiin vuonna 2023 korkotukilainapäätöksiä 253 kappaletta ja korkotukilainoja hyväksyttiin 1 934 milj. euroa. Vuonna 2022 tehtiin korkotukilainapäätöksiä 166 kappaletta ja korkotukilainoja hyväksyttiin 1 194 milj. euroa.

Vuonna 2023 Aran Rahoitus-yksikössä tehtiin yhteensä 1 603 korkotukilainoihin liittyvää päätöstä ja 55 investointiavustuspäätöstä. Vuonna 2022 korkotukilainoihin liittyviä päätöksiä tehtiin 1 199 ja investointiavustuspäätöksiä 44. Korkotukipäätökset sisältävät ehdolliset lainavaraus-, suunnitelmien ja kustannusten hyväksyminen-, laina-, tarkistus-, oikaisu- ja hylkäyspäätökset. Vuosina 2022 ja 2023 Aran Rahoitus-yksikössä tehtiin investointiavustuspäätösten lisäksi merkittävä määrä käynnistysavustus-, energia-avustus-, avustus ikääntyneille- ja infra-avustuspäätöksiä.

Uusien uudistuotanto- ja perusparannushankkeiden lisäksi Aran toimivaltaan kuuluvat lyhytaikaisen korkotuen ja takauslainojen lainaehtojen muutospäätökset. Muutospäätösten määrä on lisääntynyt vuoden 2024 aikana, kun lyhytaikaisen korkotuen hankkeiden määrä on lisääntynyt ja ensimmäisistä päätöksistä on kulunut kahdeksan vuotta.

Uudistuotantohankkeiden toteutus suunnittelusta valmiiseen taloon kestää yleensä vähintään kaksi vuotta, erityisryhmäkohteiden osalta monesti merkittävästi kauemmin. Yksi hanke on Aran rahoitusprosessissa mukana eri vaiheissa yhteensä noin kaksi vuotta. Käsittelyajat yhden päätöksen osalta vaihtelevat yhdestä viikosta kuukausiin. Usein toimijat tarvitsevat ohjausta hankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja hakemusten täyttämiseen, jotta hanke on hyväksymiskelpoinen ja tarvittava tieto päätöksentekoon on saatavilla. Yhteistyötä eri viranomaisten, sijaintikunnan ja hyvinvointialueen välillä saatetaan myös tarvita merkittävässä määrin hankkeen edistämiseksi.

2.1.3

Ohjaus ja valvonta

Tuen myöntämisen lisäksi Aralle kuuluu valtion tukemiin asuntoihin liittyvien käyttö- ja luovutusrajoitusten valvonta. Ara ohjaa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa, valvoo ara-vuokra-asuntojen vuokrien määritystä ja yhteishallintoa sekä ohjaa asuntojen asukasvalintaa. Aralle kuuluu valtion tukemien asumisoikeusasuntojen asukasvalinnan, asukashallinnon ja käyttövastikkeiden valvonta. Ara ylläpitää asumisoikeusasuntojen järjestysnumerorekisteriä. Ara vahvistaa ara-asuntoja omistavien yhteisöjen hyväksyttävän tuoton tuloutuksen. Ara käsittelee yleishyödylliseksi nimeämistä ja sen peruuttamista koskevat hakemukset sekä käsittelee Aran valvonnan kohteena olevasta toiminnasta tehdyt kantelut. Ara käsittelee lisäksi rajoitusten alaisten asuntojen luovutushakemukset sekä rajoituksista vapauttamista, purkulupia ja purkuavustuksia koskevat hakemukset.

Aran vuosittaisessa valvontasuunnitelmassa määritetään ohjaus- ja valvontatoimenpiteiden painopistealueet. Valvontatoimenpiteillä ja tarkastuksilla pyritään varmistamaan julkisten varojen käytön lainmukaisuus ja ehkäisemään väärinkäytösriskejä.

Ara tekee tarvittaessa ohjaus- ja tarkastuskäyntejä ara-yhteisöjen luo joko paikan päällä tai etäyhteyksin. Tarkastuksia tehdään myös asiakirjojen perusteella. Ara myös ylläpitää ara-asuntojen hallintaan liittyviä ohjeita erillisellä ohjesivustolla. Vuonna 2023 Ara teki 47 ohjaustapaamista tai tarkastusta ara-yhteisöihin sekä 11 erityistä valtionavustusten tarkastusta. Vuonna 2023 Aran edustajat pitivät ohjauksesta ja valvonnasta yhteensä 28 puheenvuoroa koulutuksissa tai seminaareissa.

2.1.4

Vuokrien, käyttövastikkeiden ja tuoton tuloutuksen valvonta

Ara valvoo ara-vuokra-asuntojen vuokrien ja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden omakustannusperiaatteen sekä siihen liittyvien muiden säännösten, kuten kilpailuttamis- ja tiedonantovelvoitteiden toteutumista. Omakustannusperiaatteen valvonnassa hyödynnetään olennaisena osana kiinteistöjen omistajien vuosittain laatimia jälkilaskelmia. Aran yleishyödylliseksi nimeämä yhteisö saa tulouttaa omistajalleen enintään omistajan yhteisöön sijoittamille varoille lasketun kohtuullisen tuoton. Ara vahvistaa vuosittain yhteisöjen tuoton laskentaperusteen ja hyväksyttävän tuoton suuruuden.

Aran tehtävänä on lisäksi valvoa, että yhtiöt noudattavat lyhytaikaista korkotukilakia koskevia säännöksiä tuoton tuloutuksesta ja vuokranmäärityksestä. Ara vahvistaa vuosittain kunkin yhtiön hyväksyttävän tuoton määrän ja tarkistaa vuokrien kohtuullisuuden yhtiöiden vahvistamien laskelmien ja yhtiöiden raportoimien tilinpäätöstietojen perusteella.

2.1.5

Ara verkkoasiointipalvelut ja järjestysnumerorekisteri

Ara ylläpitää ja kehittää Aran verkkoasiointipalvelua eli tietojärjestelmää, jossa ara-yhteisöt voivat hakea korkotukilainaa tai asioida ja toimittaa raportointitietoja ohjaukseen ja valvontaan liittyen. Palvelu toimii myös asuntokantarekisterinä.

Aralla on tietojärjestelmä asiakkaiden yhteydenottojen hallintaa varten. Järjestelmän kautta on tehty syyskuusta 2023 elokuuhun 2024 yhteensä 4 212 yhteydenottoa. Yhteydenottoja hoidetaan lisäksi myös sähköpostitse. Asumisoikeusasuntojen järjestysnumerorekisterin puhelinpalvelussa on vastattu 764 puheluun. Ara ylläpitää järjestysnumerorekisteriä, josta voi hankkia asumisoikeusasunnon hakemiseen tarvittavan järjestysnumeron. Rekisteristä on haettu 53 000 asumisoikeuden järjestysnumeroa. Järjestys-numerorekisteriä käytetään myös asumisoikeuslain mukaiseen valvontaan.

2.1.6

Yleishyödyllisten yhteisöjen valvonta

Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä laina, jonka saajana on Aran yleishyödylliseksi nimeämä ja yleishyödyllisyysedellytykset täyttävä yhteisö. Ara käsittelee yhteisöjen hakemuksen yleishyödylliseksi yhteisöksi nimeämisestä ja nimeämisen peruuttamisesta. Nimeämistä tai sen peruuttamista koskevia hakemuksia käsitellään noin 10–15 kappaletta vuosittain. Aran yleishyödylliseksi nimeämiä yhteisöjä on noin 525 ja lisäksi on useita satoja kuntataustaisia vuokrataloyhteisöjä sekä konsernien tytäryhtiötä. Aran valvonnan kohteena on yhteensä lähes 2000 rajoitusten alaista asuntokantaa omistavaa yhteisöä.

Yleishyödylliseksi nimettyjen yhteisöjen on raportoitava vuosittain toimintaa ja taloutta koskevat vuositiedot Aran verkkoasiointipalvelussa. Vuositietojen perusteella verkkoasiointipalvelu muodostaa yhteisöä koskevat talouden tunnusluvut, tilinpäätösluokan sekä vakavaraisuusluokan, jota hyödynnetään valtion riskienhallinnassa.

Yleishyödylliseksi nimettyjen yhteisöjen tulee etukäteen ilmoittaa Aralle seikoista, joilla saattaa olla vaikutusta yleishyödyllisyysedellytysten täyttymiseen. Tätä ilmoitusta kutsutaan yleishyödyllisyysilmoitukseksi. Vuonna 2023 Ara käsitteli yhdeksän yleishyödyllisyysilmoitusta. Lisäksi Ara antaa yhteisöille tarvittaessa kehotuksia, käskyjä tai kieltopäätöksiä.

2.1.7

Asukasvalinnat ja asukasdemokratia

Aran tehtäviin kuuluu arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintojen yleinen ohjaus. Ohjauksen tavoitteena on, että omistajat soveltavat säännöksissä ilmoitettuja asukasvalintakriteereitä mahdollisimman yhdenmukaisesti ja että valtion tukemat asunnot kohdentuvat säännösten mukaisesti niitä eniten tarvitseville henkilöille. Vuokra-asuntojen asukasvalintoja valvovat asuntojen sijaintikunnat ja hyvinvointialueet. Ara valvoo asumisoikeusasuntojen asukasvalintaa. Ara valvoo myös valtion tukemien erityisryhmien investointiavustusta saaneiden kohteiden käyttöä valtionapuviranomaisena. Vuonna 2023 asukasvalinnan koulutuksiin ja infoihin osallistui yli 400 henkilöä.

Vuodesta 2024 alkaen Aran on valvonut yhteishallinnon eli asukasdemokratian toteuttamista. Ara saa runsaasti yhteydenottoja asukasdemokratiasta valtakunnallisesti laajalta asiakasjoukolta.

2.1.8

Asuntokantaa koskevien hakemusten käsittely

Ara käsittelee rajoitusten alaisten ara-kohteiden luovutushakemukset ja vahvistaa aravalainalla tai pitkäaikaisella korkotukilainalla rahoitetun rajoitusten alaisen ara-kohteelle enimmäisluovutuskorvauksen tai asukkaan lunastushinnan. Vuonna 2023 tehtiin yhteensä 44 luovutuspäätöstä ja päätökset koskivat yhteensä 652 asuntoa, joka on alle puolet edellisten vuosien keskiarvosta.

Ara voi hakemuksesta myöntää osaksi tai kokonaan vapautuksen ara-vuokra-asuntoja koskevista rajoituksista, jos se edistää alueen asuntomarkkinoiden toimivuutta tai ehkäisee asuntojen vajaakäyttöä ja tästä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä, taikka muusta erityisestä syystä. Vuonna 2023 käsiteltiin yhteensä 152 käyttö- ja luovutusrajoituksista vapauttamista koskevaa hakemusta. Asuntoja vapautettiin rajoituksista kaikkiaan 2287.

Ara voi hakemuksesta myöntää luvan ara-asuntojen purkamiseen. Vuonna 2023 käsiteltiin yhteensä 32 purkuavustushakemusta. Ara voi myöntää avustusta ara-talon purkamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen enintään 70 % purkukustannuksista. Avustusvaltuus on ollut viime vuosina viisi miljoonaa euroa. Vuonna 2023 purkuavustusta myönnettiin yhteensä lähes kolme miljoonaa euroa.

Ara voi hakemuksesta myöntää ara-vuokra-asunnoille ja asumisoikeusasunnoille luvan tilapäiseen käyttötarkoituksen muutokseen, jolloin asuntoa voidaan käyttää muuhun kuin asuinkäyttöön, esimerkiksi asukkaiden kerhotiloiksi tai päiväkotitiloiksi. Vuonna 2023 Arassa tehtiin 32 päätöstä, jotka koskivat käyttötarkoituksen muutosta muuhun kuin asuintarkoitukseen. Aralta voi hakea myös käyttäjäryhmän tai käyttötarkoituksen muutosta investointiavustusta saaneisiin kohteisiin.

Valvovana viranomaisena Ara vastaanottaa ja käsittelee hallintokanteluja toiminnasta, jotka kuuluvat sen valvontatehtäviin. Arassa käsiteltiin vuoden 2023 aikana kymmenen hallintokantelua. Määrän odotetaan kasvavan vuonna 2024, sillä Aran valvontatehtävä on laajentunut asumisoikeusasioissa ja yhteishallintolain valvonnassa.

2.1.9

Energiatodistusten valvonta ja energiatodistusrekisterin ylläpitäminen

Ara vastaa energiatodistusmenettelyn valvonnasta ja huolehtii energiatodistustietojärjestelmän ylläpidosta. Aran tehtävistä liittyen energiatodistuksiin säädetään laissa rakennuksen energiatodistuksesta (50/2013) ja energiatodistusrekisteristä laissa rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä (147/2015).

Rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain 18 §:n mukaan Ara valvoo lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Sama lainkohdan mukaan kunakin vuonna laadituista energiatodistuksista tarkastetaan määräosa, ja tarkastus kohdistetaan todistuksen lähtötietojen, energiamäärien määrittämisen sekä säästösuositusten oikeellisuuteen. Tarkastettuja energiatodistuksia oli vuonna 2023 yhteensä 508 kappaletta. Lisäksi Ara valvoo energiatodistuksen käyttöä muun muassa rakennusten kaupankäyntiin liittyen. Käytön valvonnassa annettiin 281 kehotusta laatia energiatodistus, 90 varoitusta ja 9 uhkasakkoa. Valvontaprosessit ovat monivaiheisia, sillä ne voivat sisältää tietopyyntöjä, kehotuksia ja varoituksia.

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain 1 §:n mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus pitää vastuullisena rekisterinpitäjänä rakennusten energiatodistustietojärjestelmää. Tietojärjestelmää pidetään 1) rakennuksen energiatodistuksesta annetussa laissa tarkoitettujen energiatodistusten laatimista varten 2) energiatodistusten laatimisen valvomiseksi 3) todistusten ja niissä olevien tietojen käytön valvomiseksi 4) todistusten laatijoiden valvomiseksi ja 5) tietopalvelutehtäviä varten. Virallisen pätevyyden suorittaneiden laatijoiden on rekisteröidyttävä Aran Energiatodistusrekisteriin ja allekirjoitettava laatimansa todistukset rekisterissä sähköisesti. Energiatodistusrekisterissä on 279 000 todistusta ja 1 236 energiatodistusten laatijaa (9/2024). Ara vastaa rekisterin palveluiden toiminnasta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Rekisterin ylläpito ja kehittäminen rahoitetaan energiatodistuksen rekisteröimisestä kerätyillä maksuilla. Virasto budjetoi ja kerää maksut rekisteröinnistä.

Energiatodistusrekisteriin liittyy rajapintapalveluja, joiden kautta muun muassa rahoituslaitokset ja tutkimusorganisaatiot voivat saada rekisterin tietoja käyttöönsä. Ara vastaa niihin liittyvistä tietolupapäätöksistä ja sopimuksista. Lisäksi energiatodistuksista laaditaan vuosiraportti ja toimitetaan tietoja erillisiin tietopyyntöihin liittyen.

2.1.10

Korjausavustukset

Ara vastaa korjausavustusten myöntämisestä asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisesti. Korjausavustusta myönnetään ensinnäkin iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen. Tämän lisäksi korjausavustuksia myönnetään myös yhteisöille jälkiasennushissin rakentamiseen olemassa olevaan kerrostaloon ja liikkumisesteen poistamisen avustusta. Korjausavustuslaissa säädetään myös kuntotutkimuksen ja perusparannuksen suunnittelun avustuksesta.

Korjausavustuksiin myönnetty määräraha on ollut vuosina 2017–2023 ollut 24–28 miljoonaa. Päätöksiä on tehty noin 2 000 kappaletta vuodessa. Vuodelle 2024 avustukselle myönnetty määräraha on ollut 9,55 miljoonaa euroa ja vuodelle 2025 7,55 miljoonaa euroa. Avustukselle myönnetty määräraha on vuosina 2024 ja 2025 kohdennettu iäkkäiden ja vammaisten asuntojen korjaukseen, jälkiasennushissien rakentamiseen sekä liikkumisesteen poistamiseen.

Hakemuksia iäkkäiden ja vammaisten asuntojen korjausavustukseen, jälkiasennushissien rakentamiseen ja esteettömyysavustuksiin tulee vuodessa noin 550 kappaletta, joista 350 iäkkäiden ja vammaisten asuntojen korjaamiseen, 25 jälkiasennushissien rakentamiseen ja 175 esteettömyysavustuksiin. Syyskuuhun 2024 mennessä Arassa on tehty korjausavustuksiin 560 päätöstä vuoden aikana. Päätökset tekee apulaisjohtaja esittelystä.

Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Korjausten avustettavuutta arvioidaan tarkoituksenmukaisuuden perusteella korjausavustuslain mukaisesti. Lisäksi iäkkäiden ja vammaisten asuntojen korjausavustuksessa on tarveharkinta hakijaruokakunnan tulojen ja varallisuuden perusteella.

Lisäksi Ara vastaa kuntien kiinteistöille öljylämmityksestä luopumiseen myönnettävien avustusten toimeenpanon tehtävistä. Avustuspäätöksiä öljylämmityksestä luopumiseen tehtiin vuonna 2023 yhteensä 48 kappaletta.

2.1.11

Kehittäminen ja asunnottomuustyö

Ara myöntää asuntorahastosta osoitettua kehittämisrahoitusta asumisen ja rakentamisen kehittämistoimintaan ympäristöministeriön vuosittain hyväksymän käyttösuunnitelman mukaisesti. Kehittämisen painopisteet on määritelty ympäristöministeriön kanssa ja niillä on tuettu viraston toiminnan tavoitteita. Kehittämisrahoituksen määrä on ollut vuosittain 700 000 euroa ja sillä on rahoitettu vuosittain noin 20 hanketta. Käyttösuunnitelmassa hyväksytyt hankekokonaisuudet ovat olleet 1. Kestävä ara-rakennus 2. Erityisryhmien asuminen 3. Kuntien asumisen suunnittelu ja ennakointi 4. Tietopalvelut, digitalisaatio ja viestintä. Kehittämishankkeissa virasto on tehnyt laajasti yhteistyötä kuntien, ARA-rakennuttajien, yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä yritysten kanssa. Ara on vastannut hankkeiden hallinnoinnista ja virasto on ohjannut hankkeiden toteutumista. Hankkeiden tuloksia on julkaistu viraston muun muassa ylläpitämässä verkkopalvelussa.

Vuoden 2023 alusta on ollut voimassa Laki asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027. Lakiin perustuen kunnat ovat hakeneet Aralta avustusta asumisneuvonnan ja siihen liittyvän talousneuvonnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Lain tarkoituksena on mahdollistaa asumisneuvontapalvelu kaikkien kuntalaisten saataville asumismuodosta riippumatta, eli myös yksityisissä vuokra-asunnoissa ja omistusasunnoissa asuville. Tavoitteena on vuokravelkojen, asumisen häiriöiden ja häätöjen vähentäminen sekä asumisen jatkumisen turvaaminen.

Vuonna 2023 asumisneuvonnan laajentamiseen tehtiin 31 avustuspäätöstä. Avustuksen saamisen edellytyksenä on lakiin kirjattu Aran ja kunnan välinen sopimusneuvottelu. Kunta vastaa palvelun järjestämisestä, mutta palvelua voivat tuottaa kunnan alueella muutkin toimijat.

Avustuksen myöntämisen lisäksi Ara toimii asumisneuvonnan valtakunnallisena kehittäjänä. Ara on luonut asumisneuvojille oman verkoston ja edistää asumisneuvonnan valtakunnallista ja paikallista verkostotyötä. Ara järjestää koulutuksia asumisneuvonnan kentälle, kouluttaa uusia asumisneuvojia sekä kerää ja jakaa materiaaleja asumisneuvontaan liittyen.

Ara on toiminut aktiivisesti asunnottomuustyön kansainvälisissä verkostoissa. Ara on muun muassa Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSAn ja Housing First Europe Hubin jäsen. Ara kuuluu myös Nordic Homelessness Allianceen, joka kehittää pohjoismaista asunnottomuustyötä yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa.

2.1.12

Tietopalvelut

Virasto toimii tiedontuottajana ara-rakentamiseen, ara-asuntokantaan, ara-asuntomarkkinoihin sekä asunnottomuuteen liittyen. Niihin liittyviä selvityksiä ja raportteja julkaistaan vuosittain noin viisi kappaletta. Ara julkaisee verkkosivuillaan reaaliaikaiset tiedot ara-tuotannon ajankohtaisesta tilanteesta ja kohdekohtaiset tiedot hyväksymiensä hankkeiden rakentamisen hinnoista.

Ara kerää vuosittain tavallisia ara-vuokra-asuntoja omistavilta yhteisöiltä (noin 350) asuntomarkkinatiedot. Tiedot yhdistetään vuokra- ja väestötietoihin, analysoidaan ja julkaistaan Aran asunto-markkinakatsauksessa. Katsaus sisältää kuntakohtaista tietoa ara-asuntojen kysynnästä ja tarjonnasta. Jokaiselle kunnalla muodostetaan markkinatilannetta kuvaava ara-indeksi, jota käytetään Aran rahoituspäätöksien tukena arvioitaessa uusien ara-vuokra-asuntojen tarvetta. Asumisoikeusasuntojen asuntomarkkinakatsaus julkaistaan kerran vuodessa. Tiedot saadaan Aran järjestysnumerorekisteristä asumisoikeusyhteisöille. Katsaus sisältää tietoja aso-asuntojen markkinatilanteesta, käyttövastikkeista sekä kuntien markkinatilannetta mittaavan aso-indeksin. Ara vastaa asunnottomuustilaston käytännön toteuttamisesta, siihen liittyvästä kehittämisestä ja tietopalveluista. Ara-asuntokantaan liittyvät vuositiedot julkaistaan kerran vuodessa Aran verkkosivuilla. Tarkemmat ara-asunto- ja väestötiedot ovat saatavilla Syken ylläpitämästä Liiteri tietopalvelusta.

Ara vastaa Asuntojen hintatiedot -verkkopalvelusta, joka sisältää tietoja toteutuneista asuntokaupoista kohteittain, vapaarahoitteisten ja ara-asuntojen keskivuokria kunnittain ja postinumeroittain, tietoja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeista kohteittain. Aran tehtäviin kuuluu aineistoon, sopimuksiin, palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät tehtävät. Asuntojen hintatiedot palveluun on vuoden 2024 aikana tehty 35 000–40 000 hakua kuukaudessa.

Virasto vastaa myöntämiensä valtion tukien viranmaisraportoinnista verohallinnolle, työ- ja elinkeinoministeriön yritystukirekisteriin, Valtiokonttorin valtionavustusjärjestelmään ja ympäristöministeriölle. Toiminnasta kokonaisuudessaan raportoidaan viraston tilinpäätöksessä. Ara vastaa myös Valtion asuntorahaston tilinpäätöksestä.

Ara vastaa tietopalveluihin liittyvistä tietojärjestelmistä, rekistereistä, niiden tietosisällöistä ja on toteuttanut niihin liittyvät raportoinnin ratkaisut. Raportointi on toteutettu erillään itse toiminnan järjestelmistä.

Ara käsittelee vuosittain noin 250 tietopyyntöä, jotka koskevat Ara-tuotantoa, ara-asuntokantaa, asuntomarkkinatilannetta tai asunnottomuutta. Tietopyyntöjä tulee vuosittain muun muassa ministeriöstä ja eduskunnasta, Valtiokonttorilta, Tilastokeskuksesta, hyvinvointialueilta, ara- ja aso-yhteisöiltä, tutkimuslaitoksilta, rakennusliikkeiltä ja medialta. Tilastollisten tietopyyntöjen lisäksi Ara vastaa noin 50:een Asuntojen hintatiedot -palvelua koskevaan tietopyyntöön.

2.2

Ympäristöministeriön organisaatio ja tehtävät

Perustuslain 68 §:n mukaan kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta. Ministeriön päällikkönä on ministeri. Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 15 §:n mukaan ministeri ratkaisee toimialaansa kuuluvat asiat sekä johtaa ministeriön toimintaa työnjaon mukaisesti. Lain 16 §:n mukaan ministeri voi pidättää itselleen ratkaisuvallan asiassa, joka on annettu virkamiehen päätettäväksi.

Valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 11§:n mukaan ministeriö käsittelee oman toimialansa toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulosohjausasiat, lainvalmisteluasiat, tietoyhteiskunta-asiat, hallintoasiat, viestintäasiat, tietohallintoasiat, tutkimusta, kehittämistä ja seurantaa koskevat asiat, kansainväliset asiat sekä toimialansa hallinnassa olevan valtion varallisuuden omistaja-asiat samoin kuin muut sellaiset asiat, joiden on katsottava kuuluvan toimialan tehtävien hoitamiseen. Valtioneuvoston ohjesäännön 24 §:n mukaan ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat muun muassa rakentaminen ja asuminen.

Ympäristöministeriön organisaatiosta ja tehtävistä säädetään ympäristöministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Nykyinen ympäristöministeriöstä annettu valtioneuvoston asetus (1286/2015) on tullut voimaan vuonna 2015. Asetusta on sen jälkeen muutettu asetuksilla 751/2016, 1015/2019, 1176/2020, 1035/2021 ja 881/2022. Ympäristöministeriössä on voimassa olevan asetuksen mukaisesti luontoympäristöosasto, rakennetun ympäristön osasto, ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto ja konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osasto sekä viestinnän tulosalue ja kansliapäällikön esikunta. Asetuksen 2 §:n 15 kohdan mukaan ympäristöministeriön tehtävänä on muun muassa asunto-olojen kehittäminen. Osastojen ja tulosalueen tehtävistä sekä toiminnan muusta järjestämisestä säädetään tarkemmin ympäristöministeriön työjärjestyksessä.

3

Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on perustaa ympäristöministeriön yhteyteen Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus ja säätää lailla muun muassa keskuksen tehtävistä, johtamisesta ja ratkaisuvallasta. Tavoitteena on, että keskus olisi ympäristöministeriön yhteydessä sijaitseva viranomainen, joka vastaisi valtion tuen myöntämisestä asuntorakentamiseen sekä muista sille tämän esityksen liitteenä olevissa laeissa säädetyistä tehtävistä. Säännöksillä pyritään varmistamaan osaltaan keskuksen viranomaisaseman ja päätöksenteon riippumattomuus ympäristöministeriön muusta päätöksenteosta.

Valtioneuvoston asetukseen ympäristöministeriöstä tehtäisiin keskuksen perustamisesta johtuvat tarvittavat muutokset. Asetusmuutoksella keskus sijoitettaisiin organisatorisesti erilleen ympäristöministeriön osastoista.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen lakkauttamisen tavoitteina on talouspoliittisen ministerivaliokunnan 24.6.2024 ja hallituksen esityksen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen lakkauttamisesta HE 136/2024 vp mukaan toiminnan tehostaminen keskittämällä asuntopolitiikkaa koskevat tehtävät ympäristöministeriön yhteyteen. Toiminnan tehostamisella tavoitellaan valtion toimintamenosäästöjä ja hallinnon tarkoituksenmukaista järjestämistä. Siirron tavoitteena on myös valtion asuntopolitiikan toimeenpanon tehokas strateginen ohjaus ja seuranta.

Tavoitteena on, että toiminnan uudelleen organisoinnilla lisätään toiminnan tuottavuutta ja saadaan synergiaetuja erityisesti ympäristöministeriön ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen yhteisillä hallinto- ja tukipalveluilla mukaan lukien valtioneuvoston kanslian tuottamat valtioneuvoston yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät.

4

Ehdotukset ja niiden vaikutukset

4.1

Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen perustamista ympäristöministeriön yhteyteen. Keskuksen tehtävänä olisi tuen myöntäminen asuntojen rakentamiseen ja hankintaan valtion talousarvion puitteissa, valtion tukeman asuntokannan käytön ja omistajayhteisöjen valvonta ja ohjaus, asumista ja asuntomarkkinoita koskevat asiantuntijatehtävät ja tietopalvelut, rakennusten energiatodistusmenettelyyn liittyvät valvonta- ja tietopalvelutehtävät sekä muut sille erityislainsäädännössä säädetyt tehtävät. Lisäksi laissa säädettäisiin keskuksen johtajasta, tämän nimittämisestä sekä ratkaisuvallasta.

4.2

Pääasialliset vaikutukset

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen lakkauttamisen pääasiallisia vaikutuksia on käsitelty hallituksen esityksessä HE 136/2024 vp, johon tällä esityksellä on riippuvuussuhde. Eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä on arvioitu valtiohallinnon toimintojen uudelleenjärjestelystä aiheutuvia henkilöstövaikutuksia, vaikutuksia tietosuojaan ja Aran tietojärjestelmiin sekä tehtäviensiirron valtiontaloudellisia vaikutuksia. Näitä vaikutusarviointeja ei kaikilta osin toisteta tässä esityksessä.

4.2.1

Viranomaisvaikutukset

Tällä esityksellä voimassa olevassa lainsäädännössä olevat viittaukset Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen muutettaisiin viittaamaan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen, joka niin ikään tällä esityksellä perustettaisiin ympäristöministeriön yhteyteen. Tehtävien siirron ympäristöministeriössä sijaitsevaan keskukseen ei ole tarkoitus muuttaa nykyisen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen lakisääteisten tehtävien sisältöä tai vaikuttaa asuntopolitiikan toimeenpanoon muutoin kuin hallinnollisena uudistuksena toiminnan organisointiin. Tukien myöntäminen, valvontatoiminta ja muu toiminta jatkuisivat keskeytyksettä. On kuitenkin tunnistettu, että siirron toteutuksen kiireellisyydestä johtuen viivästyksiä voi syntyä tuenmyöntöprosessissa ja mahdollisesti myös muissa, esimerkiksi valvonnan, prosesseissa.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus toimisi ympäristöministeriön hallinnollisessa yhteydessä siten, että keskuksen lakisääteisten tehtävien hoito olisi eriytetty ympäristöministeriön muusta päätöksenteosta. Toiminnan yleinen suunnittelu ja ohjaus kuuluisivat ympäristöministeriölle. Keskuksen johtaja vastaisi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä sekä vastaisi toiminnan tuloksellisuudesta, laadusta ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Hallituksen esityksen mukainen tehtävien uudelleen organisointi rajoittuu ympäristöministeriön hallinnonalan sisälle, eikä sillä ole tunnistettavissa selkeitä vaikutuksia julkisen hallinnon muihin toimijoihin.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt Aran lakkauttamista ja sen tehtävien ympäristöministeriöön siirtämistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut 29.10.2024. Ministeriö on tuolloin antanut neuvotteluesityksen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamiseksi ja perustanut erillisen hallinnonalan yt-elimen, jonka toimikausi on 31.12.2024 saakka.

4.2.2

Valtiontaloudelliset vaikutukset

Tehtävien siirrolla ympäristöministeriön yhteyteen perustettavaan keskukseen on tunnistettu esityksessä HE 136/2024 vp olevan budjettiteknisiä vaikutuksia määrärahasiirtoina valtion talousarvion momenttien välillä, minkä vuoksi esitys on annettu eduskunnalle budjettilakina. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenomomentille 35.20.01 esitetään talousarviossa 2025 rahoitusta vain alkuvuoden toimintaan lakiesityksen mukaisesti ja loppuvuoden toiminnan rahoitus on ympäristöministeriön toimintamenomomentilla 35.01.01.

Tehtäviensiirron on arvioitu aiheuttavan kertaluonteisia muutoskustannuksia ympäristöministeriön hallinnonalalle vuosina 2024 ja 2025. Kertaluonteisia ja lyhytkestoisia kustannuksina syntyy etenkin ICT:n ja digitaalisten työvälineiden muutoksista ja ratkaisuista. Aran henkilöstön työvälineet ja digitaalinen työympäristö tulee saattaa osaksi valtioneuvoston digitaalista työympäristöä. Aran tarjoamiin digitaalisiin verkkopalveluihin ja tietojärjestelmiin tulee myös tehdä tehtävien siirrosta aiheutuvat muutokset. Myös esimerkiksi Palkeiden muutostöistä talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiin sekä sopimusten lopettamisesta ja muutoksista aiheutuu kustannuksia ympäristöministeriön hallinnonalalle. Kustannukset ovat alustavan arvion mukaan yli 1 miljoonaa euroa. Muutoksesta koituvia kertaluonteisia kustannuksia tarkennetaan valmistelun aikana ja tuodaan käsittelyyn alustavasti vuoden 2025 lisätalousarvioiden valmistelun yhteydessä.

Muutoksen on arvioitu aiheuttavan lisäksi sekä kertaluontoisia ja lyhytkestoisia muutoskustannuksia että pysyviä määrärahatarpeita valtioneuvoston kanslialle, koska kanslian tehtävänä on muun ohella tuottaa ja kehittää ministeriöiden yhteisiä hallinto- ja palvelutehtäviä. Kustannukset tarkentuvat siirron valmistelun edelleen edetessä.

Siirron arvioidaan kuitenkin lisäävän ympäristöhallinnon toiminnan tehokkuutta ja se vastaa osaltaan valtionhallinnon tuottavuusohjelman tavoitteisiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vuodesta 2026 eteenpäin. Saavutettavat säästöt riippuvat myöhemmin mahdollisesti tehtävistä toiminnan ja sen organisoinnin kehittämisestä. Asuntorakentamisen vallitsevassa suhdannetilanteessa hallitus on tehnyt suhdanneperusteisia toimia, joilla valtion tukeman korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta on merkittävästi lisätty vuosina 2024–2025, jonka jälkeen tuettu asuntorakentaminen vähenee hyväksymisvaltuuden ollessa vuosina 2026–2027 yhteensä 2 miljardia euroa. Samanaikaisesti Aran myöntämien investointiavustusten ja korjausavustusten määrää on vähennetty. Korona-aikana tehdyt määräaikaiset tuet rakennusten energiatehokkuuteen, ajoneuvojen latausinfraan ja kuntien öljylämmityksestä luopumiseen ovat määrärahoiltaan joko loppuneet tai loppumassa.

5

Muut toteuttamisvaihtoehdot

Aran tehtävien järjestäminen ja uudelleenorganisointi olisi mahdollista toteuttaa perustuslain ja muun yleislainsäädännön puitteissa usealla eri tavalla, esimerkiksi siirtämällä Aran tehtäviä eri virastoihin. Muita toteuttamisvaihtoehtoja on käsitelty Aran lakkauttamista koskevassa hallituksen esityksessä 136/2024 vp (s. 10–11).

6

Lausuntopalaute

6.1

HE 136/2024 vp lausuntokierros

Luonnos hallituksen esitykseksi, joka koskee Aran lakkauttamista, oli lausuntokierroksella Lausuntopalvelussa 12.7.‒23.8.2024. Lausuntoaika oli kuusi viikkoa. Lausuntoja pyydettiin ara-asuntoja omistavilta ja rakentavilta vuokrataloyhteisöiltä, suurimmilta kaupungeilta, hyvinvointialueilta sekä keskeisiltä ministeriöiltä, virastoilta ja järjestötoimijoilta. Lausunnon pystyivät antamaan myös ne, joille ei lähetetty erikseen lausuntopyyntöä. Lausuntoja saatiin yhteensä 53. Lisäksi 3 tahoa ilmoitti, ettei anna lausuntoa. Lausunnot on julkaistu valtioneuvoston Hankeikkunassa hanketunnuksella YM046:00/2024.

Lähes jokainen lausunnonantaja toi esiin huolen siitä, että Aran lakkauttaminen toteutetaan liian tiukassa aikataulussa. Vain muutama lausunnonantajista ei lausunut valmistelun kiireisestä aikataulusta. Usea lausunnonantaja ehdotti tai piti välttämättömänä toimeenpanon lykkäämistä esimerkiksi vuoden 2026 alkuun, jolloin viraston lakkauttaminen voitaisiin tehdä hallitusti ja Aran tehtävien jatkuvuus turvaten. Ara toi lausunnossaan esiin, että ehdotettu aikataulu on erittäin kiireinen ja haasteellinen toteuttaa. Kiireellinen aikataulu nähtiin ongelmana etenkin Aran toiminnan jatkuvuuden varmistamisen, henkilöstön aseman ja työhyvinvoinnin sekä tarvittavien tietojärjestelmämuutosten näkökulmasta. Oikeusministeriö korosti, että esityksen jatkovalmistelussa on tarpeen tehdä asianmukaisesti selkoa siitä, miten ehdotettavan uuden elimen riittävä erillisyys varmistetaan, sekä huolehtia siitä, että muun ohella elimen johtamista, ratkaisuvaltaa ja työjärjestystä koskevat säännökset ovat yhdenmukaisia riippumattomuuden ja perustuslain 119 §:n 2 momentin vaatimusten kanssa. Myös valtiovarainministeriö lausui, että siirrossa tulee riittävällä tavalla varmistua siitä, että tukien myöntäminen ja niiden käytön valvonta tapahtuvat laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja pysyvät erotettuina ministeriön päätöksenteosta. Lisäksi valtiovarainministeriö lausui, että jatkovalmistelussa tulee suunnitella ja kuvata uuden yksikön organisaatiorakenne ja sen suhde ministeriöön sekä riittävän palomuurin rakentaminen ns. virastoasioiden käsittelyn ja ministeriön päätöksenteon välille. Useat lausunnonantajat suhtautuivat epäillen Aran lakkauttamisesta saavutettavaan hallinnon tehostamiseen ja siitä syntyviin säästöihin.

Lausuntopalautteen perusteella hallituksen esityksen perusteluja täydennettiin mahdollisuuksien mukaan toteuttamisvaihtoehtojen ja vaikutusten osalta. Jatkovalmistelussa päädyttiin siihen, että ympäristöministeriöön perustettavasta Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta säädettäisiin lain tasolla ja tämän hallituksen esityksen valmistelu käynnistettiin.

6.2

Lausuntokierros 17.10.-31.10.2024

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausunnolla 17.10.2024 - 31.10.2024. Lausuntoa pyydettiin ara-asuntoja omistavilta ja rakentavilta vuokrataloyhteisöiltä, suurimmilta kaupungeilta, hyvinvointialueilta sekä valtioneuvoston oikeuskanslerilta, keskeisiltä ministeriöiltä, virastoilta ja järjestötoimijoilta. Lausunnon pystyivät Lausuntopalvelussa antamaan myös ne tahot, joille ei erikseen lähetetty lausuntopyyntöä. Lausuntoaika poikkesi säädösvalmistelun kuulemisohjeen mukaisesta ajasta valmisteluun käytettävissä olevan ajan suppeudesta johtuen. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 24.6.2024 valmistelun aikataulun siten, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tehtävät lakkautetaan ja siirretään ympäristöministeriön yhteyteen 1.1.2025 alkaen. Lisäksi lausuntoaikataulussa huomioitiin se, että Aran tehtävien siirrosta ympäristöministeriön yhteyteen on osaltaan kuultu sidosryhmiä lausuntokierroksella 12.7.2024-23.8.2024.

Lausuntoja saatiin yhteensä 45. Lisäksi kuusi tahoa ilmoitti, ettei anna lausuntoa. Lausunnot on julkaistu Valtioneuvoston Hankeikkunassa hanketunnuksella YM059:00/2024. Merkittävässä osassa lausunnoista virastotason tehtävien siirtoa ministeriöön pidettiin yleisesti poikkeuksellisena tapana organisoida valtion keskushallinnon toimeenpanotehtäviä. Esimerkiksi oikeusministeriön mukaan toimeenpanovallan asteellisen jaon ylimpänä orgaanina ministeriöllä ei pääsääntöisesti ole hallintopäätösten tekemistä, valvontaa ja seuraamusten määräämistä käsittävää tavanomaista toimeenpanovaltaa, vaan nämä tehtävät kuuluvat sen alaiselle hallinnolle.

Erityisesti oikeusministeriö, valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies ja Valtiokonttori lausuivat, että esityksen säätämisjärjestelyperusteluja tulisi täsmentää useiden perustuslain pykälien ja keskuksen riippumattomuuden osalta. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia nosti esiin erityisesti valvontatehtävien hoidon riippumattomuuden ja katsoi lisäksi, että siirron toteutuksen kiireellisyyden takia tuen myöntämisessä ja niiden käytön valvonnassa voi syntyä viivästyksiä, jota olisi arvioitava perustuslain 21 §:n kannalta. Myös henkilöstön asemaan siirron kiireellisyyden vuoksi kiinnitettiin huomiota. Useat lausunnonantajat toivoivat kattavampaa vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointia. Myös kritiikkiä lausuntokierroksen lyhyydestä esitettiin useissa lausunnoissa.

Lausuntokierroksen perusteella lakiesitystä ja esityksen perusteluja täydennettiin ja täsmennettiin useilta osin. Säätämisjärjestysperusteluihin lisättiin muun muassa arviota keskuksen päätöksenteon riippumattomuudesta ympäristöministeriön muusta toiminnasta sekä ehdotettuja asetuksenantovaltuuksia koskeva arvio. Keskuksen perustamista koskevan lain 3 §:ään lisättiin uusi momentti tuen myöntämiseen ja valvontaan liittyvien tehtävien hoidon riippumattomuudesta. Lakien voimaantuloajankohtaa ehdotettiin pidennettäväksi kahdella kuukaudella (1.3.2025).

Keskuksen ja Valtiokonttorin yhteinen tehtävä asunto- ja lainakannan riskienhallinnassa lisättiin 1. lakiehdotuksen 2 §:n 2 kohtaan. Tehtävä vastaa nykyistä Aran ja Valtiokonttorin tehtävää. Lisäksi jatkovalmistelussa tunnistettiin tarve tarkastella uuden keskuksen ja Valtiokonttorin välisiä tiedonsaantioikeussäännöksiä. Tiedonsaantioikeuksia koskeva arviointi ja mahdolliset säädösmuutokset toteutetaan myöhemmin hallituskaudella käynnistettävissä valtion tukemaa asuntotuotantoa koskevissa säädöshankkeissa.

Ympäristöministeriö on valmistelussa tunnistanut poikkeuksellisuuden toimeenpanotehtävien sijoittamisessa ministeriön yhteyteen ja jatkovalmistelussa arvioinut tarvetta säätää ehdotetussa keskusta koskevassa laissa vielä ehdotettua selvemmin siitä, että uusi keskus olisi ympäristöministeriöstä riippumaton. Koska keskuksen on kuitenkin jatkossa tarkoitus olla osa ministeriötä, arvioitiin päätöksenteon erillisyydestä sekä tuen myöntämisestä ja valvontatehtävien riippumattomuudesta säätämisen varmistavan erillisyyttä.

7

Säännöskohtaiset perustelut

7.1

Laki Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta

1 §.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus.

Lain 1 §:ssä säädettäisiin, että ympäristöministeriön yhteydessä toimisi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus olisi viranomainen, jolla olisi oma sisäinen organisaationsa, ehdotetussa 2 §:ssä säädetyt tehtävänsä ja riippumaton päätöksentekovaltansa. Ympäristöministeriö vastaisi keskuksen muista hallinnollisista palveluista kuten muun muassa henkilöstö-, talous- ja tietohallinnosta. Valtioneuvoston kanslian vastuulla olevat valtioneuvoston yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät eivät kuuluisi keskuksen tehtäviin. Keskuksessa työskentelevien virkamiesten työnantaja olisi ympäristöministeriö ja keskus olisi osa ministeriön kirjanpitoyksikköä.

Koska keskukselle kuuluisi sille erillislainsäädännössä osoitettuja tehtäviä, jotka eroavat ministeriön muusta toiminnasta, on keskuksen erillisasemasta säätäminen perusteltua.

Valtioneuvoston asetuksessa säädettäisiin keskuksen asemasta osana ympäristöministeriön organisaatiota ja siitä, että se ei vastaisi organisatoriselta asemaltaan ministeriön osastoa. Keskuksen sisäisestä organisoinnista määrättäisiin valtioneuvoston asetuksen nojalla tarkemmin keskuksen hallinnollisissa määräyksissä.

2 §.

Tehtävät.

Lain 2 §:ssä säädettäisiin Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen tehtävistä. Keskuksen lukuisista yksittäisistä tehtävistä säädetään useissa erillisissä laeissa, jonka vuoksi keskusta koskevassa laissa on tarpeen olla kuvaus pääasiallisista tehtävistä yleisellä tasolla. Perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaan valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Yleisillä perusteilla säännöksessä tarkoitetaan lähinnä yksikön nimeä, toimialaa sekä pääasiallisia tehtäviä ja toimivaltaa (PeVL 17/2009 vp sekä HE 1/1998 vp, s. 174/II, ks. myös esim. PeVL 24/2018 vp, s. 3). Keskuksen tehtävistä säädetään tarkemmin voimassa olevassa lainsäädännössä (ks. esityksen lakiehdotukset 2.–16.).

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen tehtävänä olisi ensinnäkin myöntää tukea asuntojen rakentamiseen ja hankintaan valtion talousarvion puitteissa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan Aran tehtävänä on huolehtia asuntojen tuotantoon, hankintaan ja perusparantamiseen myönnettävän valtion tuen sekä asumiseen liittyvien valtion avustusten ja takausten toimeenpanosta. Ehdotetun lain 2 §:n 1 kohdan on tarkoitus vastata sisällöllisesti edellä mainittua säännöstä, mutta sen sanamuotoja tarkennettaisiin. Toimeenpanosta huolehtimisen sijaan tehtävänä olisi tuen myöntäminen. Tuki -käsite kattaisi laajasti erilaisten avustusten, takausten, korkotukien ja muiden tukien myöntämisen. Asuntojen rakentaminen kattaisi uudis- ja korjausrakentamisen. Tuen myöntämisestä on tarkempia säännöksiä useissa laeissa, kuten vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetussa laissa ja asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027 annetussa laissa. Lisäksi keskus voisi myöntää tukea valtionavustuslain ja sen nojalla annettujen valtioneuvoston asetusten nojalla, kuten aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (79/2006) nojalla.

Keskuksen tehtävänä olisi myös ohjata ja valvoa valtion tukemaa asuntokantaa sekä yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa huolehtia asunto- ja lainakantaan liittyvien valtion riskien hallinnasta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan Aran tehtävänä on 2 kohdan mukaan ohjata ja valvoa arava- ja korkotukilainoitetun asuntokannan käyttöä sekä yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa huolehtia asunto- ja lainakantaan liittyvien valtion riskien hallinnasta. Ehdotetun lain 2 §:n 2 kohdan on tarkoitus kattaa edellä mainittu, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nykyinen tehtävä. Kohdassa tarkoitetulla ohjaustehtävällä tarkoitetaan sille lainsäädännössä osoitettuja ohjaustehtäviä, jotka liittyvät valtion tukeman asuntokannan sitä omistavien yhteisöjen ohjaamiseen. Tällainen ohjaustehtävä on esimerkiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 11 §:n mukaan keskukselle kuuluvaa asukasvalinnan ohjaustehtävä ja saman lain 13 §:n mukaan keskukselle kuuluvaa yleinen ohjaustehtävä omakustannusvuokraa koskevissa asioissa.

Ehdotetun 2 §:n 3 kohdan mukaan keskukselle kuuluisi asumista ja asuntomarkkinoita koskevia asiantuntijatehtäviä ja tietopalveluja. Asuntokantaa ja asuntomarkkinoita koskeva tieto on tärkeää keskuksen myöntäessä tukia ja ohjatessa asuntokantaa. Lisäksi 2 §:n 3 kohtaan katsottaisiin sisältyvän muun muassa asunnottomuus- ja asumisneuvontatyö.

Ehdotetun lain 2 §:n 4 kohdan mukaan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen tehtävänä on hoitaa rakennusten energiatodistusmenettelyyn liittyviä valvonta- ja tietopalvelutehtäviä. Tehtävä vastaisi Aralle kuuluvaa tehtävää liittyen rakennusten energiatodistuksiin. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle kuuluvista tehtävistä säädetään tarkemmin rakennuksen energiatodistuksesta annetussa laissa ja rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetussa laissa.

Lisäksi keskukselle kuuluisi muut laissa säädetyt tehtävät.

Keskukselle ei kuuluisi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n tarkoittamia kehittämistehtäviä.

3 §.

Johtaminen ja ratkaisuvalta.

Lain 3 §:ssä säädettäisiin, että Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on johtaja, jonka ympäristöministeriö nimittäisi virkaan määräajaksi viideksi vuodeksi kerrallaan. Keskuksen johtajan tehtävä olisi pysyvä tehtävä eli kyseessä on pysyvä virka. Pääsääntönä on, että valtionhallinnon pysyviä tehtäviä hoitavat vakinainen henkilöstö ja tällöin heidät tulisi nimittää virkaan toistaiseksi. Määräaikaisia nimityksiä pysyviin virkoihin voidaan ja niitä tulisi tehdä silloin, kun määräaikaisesta nimityksestä säädetään nimenomaisessa erillissäännöksessä organisaatiolaissa tai vaihtoehtoisesti kun valtion virkamieslaissa (750/1994, jäljempänä virkamieslaki) säädetyt perusteet liittyen esimerkiksi työn luonteeseen ovat olemassa.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtaja olisi tarkoitus nimittää virkaan pitkäksi viiden vuoden ajaksi. Määräaikaisuuden perusteena on keskuksen johtajuuteen, työn ja viran luonteeseen ja keskuksen toimintaan vaadittava vahva osaaminen, rekrytoinnin riskit, tarvittavat kannustimet sekä luottamus. Määräaikaisuuden tulisi olla riittävän pitkä, jotta tehtävään saadaan nimitettyä kokenut ja ansioitunut henkilö. Määräajaksi virkaan nimittämisestä säädetään virkamieslain 9 §:n 2 momentissa. Keskuksen johtajan kausien määrää ei olisi rajoitettu.

Keskuksen johtaja johtaa keskuksen toimintaa, vastaa sille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta, vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja laadusta sekä huolehtii keskuksen toiminnan kehittämisestä. Lisäksi hän huolehtii keskuksen henkilöstön kehittämisestä ja siitä, että keskukselle kuuluvien tehtävien suorittamiselle on riittävät edellytykset. Keskuksen johtajan kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Johtajan kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin asetuksen tasolla, koska kyseessä ei ole valtionhallinnon ylimpään johtoon kuuluva virka. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajalla tulisi olla valtion virkamiehiltä vaadittava kotimaisten kielten taito.

Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan keskuksen johtaja ratkaisee keskuksessa päätettävät asiat. Näistä tehtävistä säädetään tämän esityksen liitteenä olevissa laeissa (lakiehdotukset 2.–16.). Tämä tarkoittaa, että ministerillä, ministeriön kansliapäälliköllä tai muulla virkajohdolla ei ole pidätysmahdollisuutta keskuksen asioihin. Asiat ratkaistaan esittelystä noudattaen, mitä työjärjestyksessä määrätään keskuksessa tapahtuvasta esittelystä. Määräys sisällytettäisiin ympäristöministeriön työjärjestykseen.

Ehdotetun pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että keskus kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta keskusta koskevissa asioissa, jollei toisin säädetä. Säännökseen sisältyy myös keskuksen johtajan oikeus itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa valvoa keskusta koskevissa asioissa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä keskusta. Säännös puhevallan kuulumisesta keskukselle keskusta koskevista asioista korostaisi asianmukaisesti keskuksen itsenäisyyttä sille erillislaeissa säädettävissä tehtävissä, kuten valtion tuen myöntämisessä ja tukea saaneiden yhteisöjen valvonnassa. Keskus edustaisi näin ollen itse itseään esimerkiksi mahdollisissa oikeudenkäynneissä, vaikka se olisikin jatkossa hallinnollisesti osa ympäristöministeriötä.

Pykälässä säädettäisiin myös siitä, että tuen myöntämiseen ja valvontatoimintaan liittyvät tehtävät tulisi järjestää keskuksessa riippumattomasti. Lain 2 §:n 1, 2 ja 4 kohdissa tarkoitettujen tuen myöntämistä ja valvontaa koskevien tehtävien hoitaminen on järjestettävä siten, että asioiden käsittelyn riippumattomuus ja puolueettomuus varmistetaan. Tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että näitä tehtäviä suorittaville henkilöille ja keskuksen johtajalle ei anneta sellaisia muita tehtäviä, jotka voisivat vaarantaa tehtävien asianmukaisen hoitamisen ja riippumattomuuden. Lisäksi keskuksen tehtäviä hoitavien henkilöiden tehtäväkuvat tulisi ylipäätään laatia siten, että henkilöt hoitavat pääsääntöisesti vain keskukselle laissa kuuluvia tehtäviä.

Ehdotetun 3 §:n 5 momentin mukaan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen muun henkilöstön nimittämisestä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksessa. Keskuksen henkilöstö olisi virkavastuulla toimivia virkamiehiä ja olisivat virkasuhteessa ympäristöministeriöön. Keskuksen toiminnan yleisestä järjestämisestä osana ympäristöministeriötä säädettäisiin niin ikään valtioneuvoston asetuksella. Tarkoituksena on, että ympäristöministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:ssä säädettäisiin myös keskuksen työn järjestämisestä.

Voimaantulo.4 §.Ehdotetussa 4 §:ssä säädettäisiin, että Aran vuoden 2025 tilipäätöksen hyväksyisi ympäristöministeriö. Siirtymäsäännös on tarpeen, jotta viraston toiminnan vajaan vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittely on selkeää. Vuoden 2024 osalta tilinpäätöksen hyväksyisi Aran johtokunta.

7.2

Lakiehdotukset 2.–16.

Seuraavissa laeissa olevat viittaukset Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen tai sen aiempaan nimitykseen (Valtion asuntorahasto) muutetaan viittaamaan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen:

− vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettu laki

− vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annettu laki

− aravarajoituslaki

− aravalaki

− asumisoikeusasunnoista annettu laki

− avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annettu laki

− vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annettu laki

− asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta annettu laki

− rakennuksen energiatodistuksesta annettu laki

− rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettu laki

− asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annettu laki

− yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa annettu laki

− asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027 annettu laki

− asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annettu laki

− tulotietojärjestelmästä annettu laki.

Samalla tehdään viittausmuutoksista johtuvat tekniset korjaukset säännöksiin. Teknisillä korjauksilla tarkoitetaan esimerkiksi sekä -sanojen muuttamista ja -sanoiksi ja esimerkiksi siten kuin -rakenteiden päivittämistä.

Asetuksenantovaltuuksien sanamuotoja täsmennetään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 13 a §:n 4 momentissa ja aravarajoituslain 7 a §:n 4 momentissa. Säännökset koskevat Ara-asuntojen omakustannusvuokran määräytymistä. Säännöksen mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vuokrien tasauksen rajoittamisesta sekä muista vuokrien tasauksessa noudatettavista menettelytavoista. Mikäli vuokrien tasauksen rajoittamisesta säädettäisiin, olisi se syytä säätää lain tasolla. Näin ollen asetuksenantovaltuus rajattaisiin koskemaan vain vuokrien tasauksessa noudatettavia menettelytapoja.

Vanhentuneet säädösviittaukset päivitetään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 14 §:n 5 momentissa ja 18 a §:ssä.

Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 8 §:ssä, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain 24 §:ssä, aravarajoituslain 23 §:ssä ja aravalain 36 §:ssä on yleinen valvontasäännös, jonka mukaan myös ympäristöministeriöllä on oikeus valvoa lain noudattamista. Koska ympäristöministeriön valvontatoimivallasta ei kuitenkaan ole laeissa tarkempia säännöksiä, ympäristöministeriö ei valvo lakien noudattamista ja koska Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tehtävät ehdotetaan siirrettäväksi osaksi ympäristöministeriötä, maininta ympäristöministeriöstä poistettaisiin yleisistä valvontasäännöksistä.

Lisäksi muutoksenhakusäännöksissä olevat viittaukset hallintolakiin (434/2003) ja oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (808/2019) muutetaan vastaamaan muussa lainsäädännössä käytettyä viittaustapaa seuraavissa lainkohdissa: aravalain 39 §, vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain 17 §, asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain 17 §, rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain 26 §, vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitettujen asuntojen vapautumisesta käyttörajoituksista annetun lain 6 § ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain 12 §. Samoin avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 13 §:ssä oleva viittaus valtionavustuslakiin (688/2001) muutetaan vastaamaan muussa lainsäädännössä käytettyä viittaustapaa.

Rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain (50/2013) 18 §:n sanamuotoa täsmennettäisiin siten, että lain 2 momentista poistettaisiin sanapari ”muilta osin”. Muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa keskuksen valvontatoimivaltaa sisällöllisesti. Rakennuksen energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain 1 §:n sanamuotoa täsmennettäisiin ja ajantasaistettaisiin siten, että keskus toimii rekisterinpitäjänä, ei vastuullisena rekisterinpitäjänä.

Yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa annetun lain 15 § kumottaisiin, koska se on lakiteknisesti tarpeeton ja päällekkäinen hallintolain (434/2003) sääntelyn kanssa. Kumoamisella ei siten muuteta oikeustilaa.

Säännöksiin ei ehdoteta muita muutoksia.

7.3

Laki omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain kumoamisesta

Laki omistusasuntolainojen korkotuesta (1204/1993) kumotaan tarpeettomana, koska vuoden 2025 alussa ei ole enää voimassa lainoja, joissa olisi lain nojalla myönnettyä korkotukea.

7.4

Laki vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitettujen asuntojen vapautumisesta käyttörajoituksista annetun lain kumoamisesta

Laki vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitettujen asuntojen vapautumisesta käyttörajoituksista (291/2005) kumottaisiin. Laissa säädetään vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980) nojalla rahoitettujen asuntojen käyttötarkoituksen muutoksesta sekä vapautumisesta mainitun lain mukaisista käyttörajoituksista. Kyseisen korkotukilain nojalla rahoitettujen asuntojen käyttörajoitukset ovat loppuneet, joten lakia asuntojen vapauttamisesta käyttörajoituksista ei enää sovelleta.

8

Lakia alemman asteinen sääntely

Nyt käsillä oleva hallituksen esitys valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen sijoittamisesta ympäristöministeriön yhteyteen aiheuttaa tarpeen muuttaa ympäristöministeriöstä annettua valtioneuvoston asetusta (1286/2015). Muutostarpeet kohdistuvat erityisesti asetuksen pykäliin 3 (Ministeriön toimialan virastot) ja 9 (Asioiden ratkaiseminen). Lisäksi asetuksen pykälään 5 (Työn järjestäminen) on tarkoitus lisätä viittaus nyt ehdotettavaan lakiin ja siihen, että ympäristöministeriön yhteydessä toimisi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus. Asetukseen lisättäisiin myös Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajan kelpoisuusvaatimukset. Asetus valmisteltaisiin siten, että se tulisi voimaan samanaikaisesti lain kanssa.

Keskuksen organisaatiosta ja siihen kuuluvien ryhmien tai yksiköiden tehtävistä olisi tarkoitus määrätä valmisteltavan valtioneuvoston asetuksen nojalla keskuksen hallinnollisessa määräyksessä.

9

Voimaantulo

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan 1.3.2025. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus omana virastonaan lakkaisi 1.3.2025, jolloin uusi keskus aloittaisi toimintansa ympäristöministeriössä.

10

Toimeenpano ja seuranta

Ympäristöministeriö seuraa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen lakkauttamisen ja uuden keskuksen perustamisen vaikutuksia henkilöstöön ja valtion tukeman asuntotuotannon toimeenpanoon. Koska kyseessä on uudenlainen hallinnon järjestely ja koska uudistuksen toteuttamiseen varattu aika on ollut poikkeuksellisen lyhyt, ympäristöministeriö tunnistaa korostuneen tarpeen seurata muutoksen vaikutuksia, ja käynnistää tarvittaessa korjaavat toimet.

11

Esityksen riippuvuus muista esityksistä

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain kumoamisesta 23.9.2024 (HE 136/2024 vp). Tässä hallituksen esityksessä ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti kuin laki Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain kumoamisesta. Ehdotetun lain Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain kumoamisesta voimaantuloa tulisi näin ollen siirtää hallituksen esityksessä esitetystä. Lain Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain kumoamisesta ehdotetaan myös tulevan voimaan 1.3.2025.

12

Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Hallituksen esitys on merkityksellinen erityisesti perustuslain 19 §:n 4 momentin, perustuslain 21 §:n oikeusturvan, perustuslain 80 §:n asetuksen antamista ja lainsäädäntövallan siirtämistä koskevan sääntelyn sekä valtionhallintoa koskevan 119 §:n 2 momentin kannalta.

12.1

Perustuslain 19 §:n 4 momentin mukainen julkisen vallan tehtävä edistää jokaisen oikeutta asuntoon

Perustuslain 19 §:n 4 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Aran valtion tukeman asuntotuotannon tukien myöntämisen ja valvonnan tehtävät liittyvät keskeisesti julkisen vallan velvollisuuteen edistää jokaisen oikeutta asuntoon. Tehtävien siirrolla uuteen keskukseen ei muutettaisi tehtävien sisältöä, vaan valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyvistä tehtävistä huolehdittaisiin kuten tähänkin asti.

12.2

Valtionhallinnon toimielinten yleiset perusteet

Lausunnoilla 12.7.‒23.8.2024 olleessa hallituksen esitysluonnoksessa Aran tehtävät ja henkilöstö ehdotettiin siirrettäviksi ympäristöministeriöön perustettavaan elimeen. Jatkovalmistelussa arvioitiin lausuntopalautteen perusteella, että Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta on syytä säädellä lain tasolla, jotta sääntely täyttää erityisesti perustuslain 119 §:n 2 momentin vaatimukset.

Perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaan valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Yleisillä perusteilla säännöksessä tarkoitetaan lähinnä yksikön nimeä, toimialaa sekä pääasiallisia tehtäviä ja toimivaltaa (PeVL 17/2009 vp sekä HE 1/1998 vp, s. 174/II, ks. myös esim. PeVL 24/2018 vp, s. 3). Kyseisen perustuslain säännöksen ilmentämiä periaatteita tulee perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan noudattaa myös silloin, kun viranomaisen tai valtionhallinnon muun toimielimen sisälle järjestetään olennaisesti uudentyyppisiä, julkista valtaa käyttäviä yksikköjä (PeVL 51/2006 vp, s. 5 ja PeVL 24/2018 vp, s. 3). Julkisen vallan käsite perustuslain 119 §:n 2 momentissa saa sisältönsä perustuslain 2 §:n 3 momentista, jonka mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus käyttäisi julkista valtaa hoitaessaan sille säädettyjä tehtäviä. Näin ollen keskuksen toimialaa, tehtäviä sekä johtamista ja ratkaisuvaltaa koskevat perussäännökset ehdotetaan annettavaksi laintasoisina, jolloin laissa säädettäisiin virastojen yleisistä perusteista perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaisesti.

12.3

Keskuksen ratkaisuvalta

Perustuslain 68 §:n 2 momentin mukaan ministeriön päällikkönä on ministeri. Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 4 §:n mukaan ministeri toimii ministeriön päällikkönä tai käsittelee ministeriöiden toimialaan kuuluvia asioita. Valtioneuvostosta annetun lain 15 §:n 1 momentin mukaan ministeri ratkaisee toimialaansa kuuluvat asiat sekä johtaa ministeriön toimintaa työnjaon mukaisesti. Saman pykälän 2 momentin mukaan ministeriössä päätettäviä, muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita voidaan antaa ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistaviksi. Ministeriön asetuksen antamisesta päättää ministeri. Ratkaisuvallan siirron perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tarkempia säännöksiä asiasta voidaan antaa ministeriön työjärjestyksellä. Saman lain 16 §:n mukaan ministeri voi pidättää itselleen ratkaisuvallan asiassa, joka on annettu virkamiehen päätettäväksi.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen päätöksenteon olisi oltava mahdollisuuksien mukaan riippumatonta ministeriön muusta päätöksenteosta, sillä keskuksen tehtävien luonne eroaa merkittävästi ministeriön perinteisestä roolista. Keskus myöntää merkittäviä määriä valtiontukea ja sen päätöksenteko perustuu laillisuusharkintaan. Keskus myöntää tukia erillislainsäädännössä säädettyjen kriteerien mukaan ja käsittelee hakemukset saapumisjärjestyksessä. Ministeriöllä ei pääsääntöisesti ole hallintopäätösten tekemistä, valvontaa ja seuraamusten määräämistä käsittävää tavanomaista toimeenpanovaltaa, jonka takia keskuksen itsenäinen rooli toimeenpanevana elimenä halutaan varmistaa.

Ehdotetun 3 §:n mukaan ratkaisuvalta keskukselle kuuluvissa asioissa on keskuksen johtajalla. Tämä tarkoittaa, että ministerillä tai ministeriön kansliapäälliköllä tai muulla ministeriön virkajohdolla ei ole pidätysmahdollisuutta keskuksen asioihin. Ratkaisuvallan erottaminen ministeriön muusta päätöksenteosta ja keskuksen päätöksenteon saattaminen keskukselle itselleen osaltaan pyrkisi varmistamaan keskuksen päätöksenteon riippumattomuutta muusta ministeriön päätöksenteosta. On tunnistettu, että viraston siirtäminen ministeriöön on poikkeuksellista, jolloin keskuksen asemaa ja sen suhdetta ympäristöministeriöön nyt ehdotettujen säännösten pohjalta on tarpeen seurata.

Laissa säädettäisiin siitä, että tuen myöntämiseen ja valvontatoimintaan liittyvien tehtävien hoitaminen olisi järjestettävä siten, että asioiden käsittelyn puolueettomuus ja riippumattomuus varmistetaan. Tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, ettei näitä tehtäviä suorittaville henkilöille anneta sellaisia muita tehtäviä, jotka voisivat vaarantaa tehtävien asianmukaisen hoitamisen ja riippumattomuuden. Keskuksen tehtävienhoito pyritään järjestämään ja organisoimaan ministeriössä niin, että keskuksen lakisääteisten tehtävienhoidon puolueettomuus ja riippumattomuus ei vaarannu. Säännöksellä pyritään ratkaisuvaltaa koskevan säännöksen ohella varmistamaan päätöksenteon eriyttäminen ministeriön muusta päätöksenteosta ja siten, että keskuksen pääasialliset tehtävät voidaan suorittaa tehokkaasti ja tuloksekkaasti.

12.4

Oikeusturva

Perustuslain oikeusturvaa koskevan 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. Keskuksen tehtävät ovat julkisia hallintotehtäviä, joita toteutetaan virkavastuulla ja joihin sovelletaan hallinnon yleislakeja. Keskuksen päätöksistä voi valittaa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) nojalla. Keskuksen päätöksistä valitetaan siten kuten muidenkin hallintoviranomaisen päätöksistä eikä kyse ole ympäristöministeriön päätöksistä, joissa päätöksentekovalta tietyissä tilanteissa voitaisiin siirtää valtioneuvoston yleisistunnolle.

Keskuksen asemasta, tehtävistä ja ratkaisuvallasta säätämisellä varmistettaisiin keskuksen toiminnan ja päätöksenteon puitteet ja sitä kautta oikeusturvan toteutuminen muutoksen yhteydessä.

Ympäristöministeriö on valmistellut Aran tehtävien ja henkilöstön siirtoa ministeriön yhteyteen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksestä kesäkuussa 2024 lukien. Muutosta on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Aran ja ympäristöministeriön asiantuntijoiden ja johdon kesken. Lisäksi mukana valmistelussa ovat mukana valtion palvelukeskukset Palkeet ja Valtori sekä valtioneuvoston kanslian valtioneuvoston hallintoyksikkö. Laajalla valmistelukokoonpanolla pyritään osaltaan varmistamaan, että siirtoon ja toiminnan jatkuvuuteen liittyvät riskit tulevat huomioiduksi. Valmistelun aikana ympäristöministeriö tunnisti kireästä aikataulusta johtuvia riskejä liittyen erityisesti välttämättömiin tietojärjestelmämuutoksiin. Lisäksi henkilöstöön liittyvien muutosten valmistelu lainsäädännön ja valtion hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti edellyttää riittävää toimeenpanoaikaa. Näistä seikoista johtuen jatkovalmistelussa alkuperäistä aikataulua pidennettiin kahdella kuukaudella. Tällä pyritään varmistamaan, että oikeusturvaan kytkeytyvät välttämättömät maksatukset ja muut Aran tuottamat palvelut pystytään hoitamaan keskeytyksettä. Aiempaa pidemmällä voimaantuloajalla pyritään varmistamaan asetetusta kiireellisestä aikataulusta huolimatta lakisääteisten tehtävien asianmukainen ja viivytyksetön toteutuminen.

12.5

Asetuksenantovaltuudet

Ehdotetun lain 3 §:n 2 momentin mukaan Keskuksen johtajan kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella ja ehdotetun lain 3 §:n 4 momentin mukaan keskuksen muun henkilöstön nimittämisestä ja keskuksen toiminnan yleisestä järjestämisestä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Ehdotettavien asetuksenantovaltuuksien arvioidaan olevan tavanomaisia ja perustuslain 80 §:n 1 momentin näkökulmasta täsmällisiä ja tarkkarajaisia.

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt lausunnossaan (PeVL 67/2010 vp) huomiota korkeimman johdon nimittämistä ja erityisiä kelpoisuusvaatimuksia koskevaan sääntelyyn. Perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt asianmukaisena, että poliisin ylimpien virkojen täyttämisestä ja erityisistä kelpoisuusvaatimuksista olisi säädetty asetuksella. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajan kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin asetuksen tasolla, koska kyseessä ei ole valtionhallinnon ylimpään johtoon kuuluva virka.

Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Laki Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta: Hyväksytty Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki aravarajoituslain muuttamisesta: Hyväksytty Laki aravalain muuttamisesta: Hyväksytty Laki asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027 annetun lain 8 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta: Hyväksytty