Eduskunnan puhemiehelle
Suomen menestys ja taloudellinen kasvu ovat perustuneet osaavaan ja koulutettuun työvoimaan. Nyt ja tulevaisuudessa ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa monella alalla. Työelämä on jatkuvassa ja jopa kiihtyvässä muutoksessa, ja useat työntekijät joutuvat lisäkouluttautumaan tai vaihtamaan alaa työuransa aikana. Tämä on ollut mahdollista tulotasosta riippumatta aikuiskoulutustuen ansiosta. Aikuiskoulutustuki oli kustannustehokas ja vaikuttava työkalu tähän muutokseen, mutta se lopetettiin säästösyistä 1.8.2024 perusteluina sen heikko kohdentuminen ja tehottomuus työllisyyttä edistävänä toimena.
Tämän jälkeen elokuussa 2023 sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän kehittämään työuran aikaista jatkuvaa oppimista. Työryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotuksia keinoista, joilla tuetaan työuran aikaista jatkuvaa oppimista, parannetaan työllisyyttä ja samalla tasapainotetaan valtion taloutta. Työryhmän loppuraportti julkistettiin huhtikuussa 2024. Raportin esityksissä opiskelujen aikaisen toimeentulon painopiste olisi jatkossa yleinen opintotuki tai -laina, eli vastuu opintojen rahoituksesta työuran aikana siirtyisi yksilölle tai työnantajalle. Toinen merkittävä esitys liittyi vastuuseen työntekijöiden osaamisen varmistamisesta. Tämä vastuu siirtyisi työnantajille ja työpaikoille esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen lisäämisenä, ja näin kouluttautuminen tapahtuisi jatkossa entistä enemmän työn ohella.
Hallitusohjelmassa todetaan, että aikuisten tutkintokoulutusta suunnataan varsinkin koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-asemaa parantavaan koulutukseen erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden, varhaiskasvatuksen ja opetusalan osaajapulaan painottuen. Hallituksen tavoitteena on löytää työllisyyttä tehokkaasti edistäviä tapoja jatkuvan oppimisen ja jatkokouluttautumisen edistämiseksi.
Työryhmän esitykset eivät kohtelisi työntekijöitä tasapuolisesti, sillä yksilö-, paikkakunta- ja työpaikkakohtaiset erot olisivat isot. Elinikäisen oppimisen periaate ei täyttyisi. Alan vaihto ja tutkintoon johtava koulutus vaikeutuisivat huomattavasti, mistä seuraisi työvoimapulaa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus varmistaa toimenpiteet ja keinot, jotta Suomessa jokaisella kansalaisella on iästä, taloudellisista lähtökohdista ja asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus kouluttautua ilman lainataakkaa ja näin työllistyä jatkossa,
mikä on valtion rooli opiskelun rahoituksessa jatkossa ja
mihin jatkotoimenpiteisiin hallitus sitoutuu täydennys- ja tutkintoon johtavan koulutuksen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi?