Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylämaksulain 6 ja 8 §:n muuttamisesta ja väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 6 ja 8 §:n kumoamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väylämaksulain 6 ja 8 § väylämaksun yksikköhintojen ja enimmäismäärien korottamiseksi. Samalla kumottaisiin väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 6 ja 8 §.

Esityksen mukaan nykyisen väliaikaisen lain mukaisia väylämaksun yksikköhintoja ja enimmäismääriä korotettaisiin tasasuhteessa 75,2 prosentilla säilyttäen väylämaksun perusteet muutoin ennallaan.

Esitys liittyy vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

(1)Valiokunta toteaa, että väylämaksuhinnaston korotusta esitetään hallituksen keväällä 2024 kehysriihessä päättämän lisätulotavoitteen mukaisesti. Valiokunta pitää tavoitteita ymmärrettävinä ja tarkoituksenmukaisina. Valiokunta pitää pitkäjänteistä väylämaksupolitiikka tärkeänä ja kantaa huolta siitä, että nyt sovitut muutokset saattavat vaikuttaa kielteisesti kilpailukykyyn.

(2)Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus säilyttää kehysriihen linjausten mukaisesti nykyisen väylämaksujärjestelmän turvatakseen huoltovarmuuden ja ympärivuotisen liikenteen. Siksi nykyisen lainsäädännön mukaisia alennettuja väylämaksuja jatketaan muun muassa jääluokkien osalta. Väylämaksujen vuosittainen enimmäismäärä matkustaja-aluksille on 30 ja lastialuksille 10. Saadun selvityksen mukaan hallitus pyrkii alentamaan matkustaja-alusten väylämaksujen enimmäismäärää, jotta muun muassa Ahvenanmaan kuljetukset turvataan. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että liikenne- ja viestintäministeriö pikaisesti valmistelee alempaa enimmäismäärää koskevat säännökset matkustaja-aluksille.

(3)Lainvalmistelun yhteydessä on noussut esiin kysymys Venäjän transitoliikenteen alennetuista väylämaksuista. Valiokunnan saaman tiedon mukaan näiden alennusten käytännön vaikutus on pienentynyt, kun liikenne Venäjältä on vähentynyt. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan asiaa oli alun perin tarkoitus arvioida mahdollisimman ripeästi erillisenä selvityksenä, sillä väylämaksulain nyt käsittelyssä olevan muutoksen aikataulussa siihen ei ollut mahdollisuutta lainvalmistelun yhteydessä. Valiokunta ottaa asiaan kantaa erikseen yksityiskohtaisissa perusteluissa.

(4)Liikenne- ja viestintäministeriö on lisäksi todennut, että sidosryhmien esittämät muutokset väylämaksun yksityiskohtaisiin määräytymisperusteisiin on mahdollista arvioida myöhemmin huolellisesti. Huomioon tulisi ottaa muun muassa verolainsäädännön reunaehdot, alusliikenteen tasapuolinen kohtelu ja vaikutukset merikuljetusten toimivuuteen sekä muutosten merkitys koko väylämaksuhinnastolle ja valtion väylämaksutuloille.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki väylämaksulain 6 ja 8 §:n muuttamisesta

Lain nimike.

Johtolause.

12 §. Alennettu väylämaksu muilla perusteilla.

Valiokunta on asian käsittelyn yhteydessä päättänyt muuttaa vielä kolmatta pykälää, minkä vuoksi lain nimike muuttuu.

Valiokunta on johtolauseen muutoksella kumonnut 12 §:n 3 momentin.

Pykälän kolmannen momentin mukaan suomalaisesta satamasta viennin kauttakulkutavaraa hakevan lastialuksen väylämaksu suoritetaan 50 prosentilla alennettuna, jos aluksen koko lasti on kauttakulkulastia. Käytännössä tämä koskee vain Venäjän transitoliikennettä. Liikenne- ja viestintäministeriöltä saamansa selvityksen perusteella valiokunta ei nykytilanteessa pidä alennusta tarkoituksenmukaisena ja on tämän vuoksi johtolauseen muutoksella kumonnut pykälän 3 momentin.

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

6 ja 8 §:n

väylämaksulainmuuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan

väylämaksusta annetun lain

(1122/2005)

12 §:n 3 momentti,

muutetaan

väylämaksusta annetun lain (1122/2005)

1320/2011

6 ja 8 §, sellaisina kuin ne ovat laissaseuraavasti:

6 §

Väylämaksun yksikköhinta

Väylämaksun yksikköhinta lastialuksesta ja matkustaja-aluksesta määräytyy aluksen jääluokan mukaan seuraavasti:

Risteilyaluksen yksikköhinta on 1,596 euroa, suurnopeusaluksen 9,429 euroa ja sellaisen aluksen, jolla ei ole omaa kuljetuskoneistoa, 3,692 euroa.

8 §

Väylämaksun enimmäismäärä aluskäynniltä

Väylämaksu on enintään 94 408 euroa. Matkustaja-aluksen väylämaksu on kuitenkin enintään 28 414 euroa ja risteilyaluksen väylämaksu enintään 38 990 euroa.

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.

2.

Laki

väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 6 ja 8 §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

1214/2014 Tällä lailla kumotaan väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain () 6 ja 8 §.

2 §

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.

Vastalause

Perustelut

Pidämme välttämättömänä, että valiokunnan enemmistö sekä liikenneministeri suostuivat lopulta hallituksen esityksestä poiketen poistamaan väylämaksulain 12 §:n 3 momentin, joka olisi jatkanut venäläisten kauttakulkualusten väylämaksujen puolitusta samaan aikaan, kun suomalaisilta aluksilta maksu olisi nostettu täyteen määrään. Näin käsittämätön esitys kertoo paitsi huonosta lainvalmistelusta, niin myös hallituksen vimmasta säästää sekä nostaa veroja ja maksuja seurauksista piittaamatta.

Väylämaksujen korotuksesta toteamme, että hallitusohjelman mukaan "Huolehditaan vientiteollisuuden kilpailukyvystä tekemällä meriliikenteen väylämaksun puolituksesta pysyvä vuodesta 2024 alkaen". Jo vaalikauden toisessa talousarvioesityksessään hallitus kuitenkin pettää vientiteollisuudelle ja varustamoille antamansa lupauksen ja on nostamassa väylämaksut täysimääräisiksi. Vielä viime vaalikaudella oppositiossa nykyiset päähallituspuolueet, kokoomus ja perussuomalaiset, vaativat väylämaksujen poistamista kokonaan.

Valiokuntakuulemisten perusteella kävi selväksi, että väylämaksujen korotusesitys perustuu ainoastaan hallituksen huhtikuun 2024 kehysriihen korotuspäätökseen, vaikka väylämaksulakia olisi tarpeen uudistaa perusteellisemmin myöhemmin kerrotuin perustein.

Keskustan valiokuntaryhmän mielestä väylämaksujen korotus on yksi konkreettinen esimerkki lisää hallituksen väärästä ja näivettävästä talouspolitiikan linjasta. Hallituksen tulisi ymmärtää, että Suomen julkisen talouden vakavin ongelma on olematon talouskasvu, ja siitä koituu ongelma, että menot kasvavat tuloja nopeammin. Hallitus on kuitenkin päättänyt lyhytnäköisesti lisätä valtion tuloja korottamalla veroja ja maksuja eikä luomalla talouskasvun edellytyksiä, mistä esimerkkinä on nyt puheena oleva väylämaksujen korotusesitys. Politiikallaan hallitus on ajamassa Suomen loputtomien verojen ja maksujen korotusten sekä menoleikkausten tielle.

Suomen kansantalous on viennistä riippuvainen. Ulkomaankaupan kuljetuksista jopa 96 prosenttia tapahtuu meriliikenneteessä, jonka toimintaedellytyksiin väylämaksun korotus vaikuttaa suoraan. Siksi olisi ollut toivottavaa, että kilpailukyky- ja huoltovarmuusnäkökohdat olisivat tulleet paremmin huomioiduiksi hallituksen päätöksenteossa.

Hallituksen nyt ehdottama väylämaksujen korotus täysimääräiseksi toisi valtiolle vain 36 milj. euron lisätulot, mutta se olisi suonenisku suomalaiselle vientiteollisuudelle ja sen kilpailukyvylle sekä kuljetuspalveluja tarjoaville varustamoille. Väylämaksujen korotus tapahtuisi samaan aikaan, jolloin merikuljetuksiin on kohdistunut ja on kohdistumassa EU-sääntelyn myötä uusia kustannuspaineita.

Väylämaksujen korotus heikentäisi Suomen logistista kilpailukykyä ja varustamoiden investointikykyä, jotka ovat ristiriidassa hallitusohjelmassa esitettyjen tavoitteiden ja linjausten kanssa. Sanojen ja tekojen ristiriita on tässäkin asiassa merkittävä, mikä nakertaa luottamusta poliittiseen päätöksentekoon ja yritysten valmiuteen investoida Suomeen. Hallituksen politiikka on ajamassa Suomen näivettyväksi pussinperäksi läntisen Euroopan nurkassa.

Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan väylämaksuperusteiden korottamisen jälkeen vuosittaiseksi väylämaksutulokertymäksi saataisiin arviolta yhteensä 85 milj. euroa, joka ei yleisestä kustannustason noususta johtuen kata väylänhoidon menoja samassa määrin kuin ennen väylämaksun puolitusta oli tilanne. Pidämme valitettavana liikenne- ja viestintäministeriössä saamaamme tietoa, että valmisteluaikataulu ei mahdollistanut kokonaan uuden väylämaksuhinnaston laatimista määrittäen maksuja eri aluslajeille, eri jääluokille, alusten erilaisille liikennöintitiheyksille ja eri kuljetustyypeille sekä suhteessa valtiolle kauppamerenkulusta aiheutuviin menoihin. Myöskään lausuntokierroksella elinkeinoelämän antamalle palautteelle hallitus ei antanut arvoa, mitä pidämme valitettavana. Kuten edellä totesimme, korotusesityksen ainoa peruste on ollut saada pienehkö siivu lisää maksutuloja valtion kassaan seurauksista piittaamatta.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 2. lakiehdotus hylätään,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna

, ja

(Vastalauseen muutosehdotus)

että hyväksytään yksi lausuma

(Vastalauseen lausumaehdotus).

Vastalauseen muutosehdotus

1.

Laki

12 §:n

väylämaksulainmuuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 1122/2005 väylämaksusta annetun lain () 12 §:n 3 momentti,

muutetaan

6 ja 8 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1320/2011 seuraavasti:

6 §

Väylämaksun yksikköhinta

Väylämaksun yksikköhinta lastialuksesta ja matkustaja-aluksesta määräytyy aluksen jääluokan mukaan seuraavasti:

Risteilyaluksen yksikköhinta on 1,596 euroa, suurnopeusaluksen 9,429 euroa ja sellaisen aluksen, jolla ei ole omaa kuljetuskoneistoa, 3,692 euroa.

8 §

Väylämaksun enimmäismäärä aluskäynniltä

Väylämaksu on enintään 94 408 euroa. Matkustaja-aluksen väylämaksu on kuitenkin enintään 28 414 euroa ja risteilyaluksen väylämaksu enintään 38 990 euroa.

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ja tuo eduskunnalle kokonaan uuden eri aluslajeille, eri jääluokille, alusten erilaisille liikennöintitiheyksille ja eri kuljetustyypeille säädetyn väylämaksuhinnaston, joka ei nakerra suomalaisen meriliikenteen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä.

Helsingissä 15.11.2024

Jouni

Ovaska

kesk

Vesa

Kallio

kesk