Eduskunnan puhemiehelle
Turvapaikkapolitiikka on ollut viime vuosina yksi kuumimmista identiteettipoliittisista puheenaiheista Suomessa. Keskustelua on ylläpitänyt varsinkin toinen päähallituspuolue perussuomalaiset. Viime vaalikaudella oppositiossa ollessaan se muun muassa vaati Suomen rajojen kiinnilaittamista turvapaikanhakijoilta sekä turvanpaikanhakijoiden vastaanotto- ja kotouttamisrahojen nollaamista valtion budjetissa.
Perussuomalaiset pääsivät vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen valtaan ja toteuttamaan oppositiokaudella antamiaan lupauksia. Hallituksessa sillä ovat muun muassa valtion budjetista vastaavan valtiovarainministerin sekä Suomen turvapaikkapolitiikasta vastaavan sisäministerin salkut. Sillä on mahdollisuus käyttää suvereenia esittelyvaltaa turvapaikkapoliittisissa kysymyksissä. Perussuomalaisten sormien alla ovat muun muassa turvapaikanhakijoista koituvat menot sekä vastaanotto- ja kotouttamisjärjestelmän tehostaminen.
Toki pidämme ymmärrettävänä, että Suomen rajoja ei ole laitettu kiinni turvapaikanhaulta eikä turvapaikanhakijoiden vastaanotto- ja kotouttamisrahoja ole nollattu. Sellaista ei voi toteuttaa, mikä on käytännössä mahdotonta. Kuten sisäministerikin on useaan otteeseen tähdentänyt, itärajan rajanylityspaikkojen kiinnilaittaminen ja niin sanottu käännytyslaki eivät ole olleet turvapaikkapoliittinen toimenpide, vaan vastaus Venäjän käymään hybridivaikuttamiseen.
Sen sijaan olemme olleet hämmästyneitä, että vaikka itärajan rajaliikenne on ollut suljettuna jo lähes yhden vuoden ajan, hakeutuu Suomeen edelleenkin turvapaikanhakijoita vähintään sama määrä kuin aiemminkin. Maahanmuuttoviraston ylläpitämien tilastojen mukaan luonnollisesti suurimpana ryhmänä ovat olleet kansainvälistä suojelua hakevat sotaa pakenevat ukrainalaiset. Muutoin turvapaikanhakijoita saapuu edelleenkin Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Venäjältä samoja määriä kuin aina ennenkin. Määrällisesti mitattuna uusimpana ryhmänä kuluvana vuonna ovat olleet syyrialaiset heti ukrainalaisten jälkeen. Emme ole vielä samoissa luvuissa kuin vuonna 2015, jolloin perussuomalaiset olivat viimeksi hallituksessa, mutta huomionarvoista on turvapaikanhakijoiden määrän kasvu muualta kuin Ukrainasta viimeisen kuuden kuukauden aikana.
Puheisiin ja lupauksiin nähden olemme erityisen hämmästyneitä siitä, että hallitus on pyytänyt eduskunnalta kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarvioesityksessään jopa 42,384 miljoonan euron lisärahoitusta vuoden 2024 pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kulujen kattamiseksi (momentti 26.40.21). Rahoitusvaje näyttäisi olevan niin huutava, että hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta myönsi 7.11.2024 luvan ylittää kuluvan vuoden budjettimäärärahan jo ennen kuin eduskunta on käsitellyt lisätalousarvion.
Kaikkein eniten meitä on yllättänyt perustelumuistiossa esitetty perustelu määrärahan näinkin huomattavalle ylitykselle: "Keskimääräinen majoitusvuorokauden hinta on noussut, koska yksityismajoituksesta on hakeuduttu vastaanottokeskuksiin. Taustalla on erityisesti Ukrainan sodan pitkittymisestä johtuva ukrainalaisten siirtyminen vastaanottokeskuksiin. Yksityismajoituksen vuorokausihinta on noin 12 euroa/vrk, kun taas vastaanottokeskuksessa vuorokausihinta on noin 45 euroa/vrk."
Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa hallitusta ja erityisesti perussuomalaisia vastuuministereitä valtiovarainministeriön maaliskuussa 2023, siis jo ennen eduskuntavaaleja, meno- ja rakennekartoituksessa kirjaamista potentiaalisista huomattavista säästökohteista: "Vastaanoton majoituksen yksikköhintoja alentamalla olisi mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä. Viime vuosina yksikköhintoja on saatu systemaattisesti alaspäin noin 100 eurosta noin 50 euroon vuorokautta kohden. Toiminnan tehostamista jatkamalla ja yksityisen sekä kuntien järjestämän majoituksen osuutta lisäämällä yksikköhintoja voitaisiin yhä madaltaa. Turvapaikanhakumenettelyä ja sitä ohjaavia säädöksiä uudistamalla voitaisiin vähentää turvapaikanhakuprosessissa ja vastaanoton piirissä olevien lukumäärää. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton uudistamisen ja oleskelulupamenettelyn tehostamisen kautta voisi olla saavutettavissa noin 100 miljoonan euron säästö."
Määrärahan ylityksen perusteluiden sekä valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoituksen välillä on syvä ristiriita. Turvapaikanhakijoita on siirretty yksityismajoituksesta lähes nelinkertaisesti kalliimpaan vastaanottokeskusmajoitukseen. Lisäksi hallitus ei nähtävästi ole tehnyt mitään uudistuksia vastaanottokeskuksen vuorokausihinnan madaltamiseksi.
Tässä yhteydessä emme voi olla muistuttamatta perussuomalaisia suomalaiset ensin -vaalilupauksesta. Hallitus on säästänyt tähän mennessä suomalaisten sosiaaliturvasta, suomalaisten sote-palveluista, suomalaisten kuntapalveluista ja suomalaisten koulutuksesta. Sen sijaan hallitus on lisärahoittamassa turvapaikanhakijoiden kalliimpaa majoitusta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi turvapaikanhakijoiden määrä nousee aina, kun perussuomalaiset ovat hallitusvastuussa,
miksi Suomen rajoja ei ole laitettu kiinni kaikilta turvapaikanhakijoilta eikä turvapaikanhakijoista koituvia menoja ole nollattu valtion budjetista, kuten perussuomalaiset ovat omissa vaihtoehtobudjeteissaan luvanneet,
miksi turvapaikanhakijoita on siirretty yksityismajoituksesta huomattavasti kalliimpaan vastaanottokeskusmajoitukseen, minkä seurauksena budjetoidut määrärahat ylittyvät kuluvana vuonna ainakin 42,384 miljoonalla eurolla,
miksi hallitus ei toteuta valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoituksessa esittämää majoituksen yksikköhintaa alentavaa ehdotusta, jolla saataisiin jopa 100 miljoonan euron säästöt, ja
miksi hallitus säästää suomalaisilta köyhiltä, sairailta ja työttömiltä, mutta antaa lisärahoitusta turvapaikanhakijoiden majoittamiseen vastaanottokeskuksissa yksityismajoituksen sijasta?